Ikääntyneiden kuntouttavat etäryhmäpalvelut, Helsingin kaupunki (RRP, P4, I1)
Etäryhmätoimintaa kehitetään osana seniorikeskusten tavoitteellista kuntouttavaa toimintaa. Tavoitteena on vahvistaa etäryhmien sisältöä, laajentaa etänä osallistumisen mahdollisuuksia sekä kehittää ryhmänohjaajien koulutusta ja tukipalveluita.
Seniorikeskusten palvelukeskukset järjestävät monipuolista maksutonta toimintaa kotona asuville senioreille. Kaikki eivät kuitenkaan pääse osallistumaan palvelukeskuksen lähitoimintaan ja etäryhmät ovat mahdollisuus viedä palvelua asiakkaiden kotiin. Etäryhmät toteutetaan etälaitteella, joka on käytössä mm. etähoidossa. Asiakkaat koostuvat pääasiassa kotihoidon etähoidon, fysioterapian sekä geriatrian poliklinikan asiakkaista, joille on haastavaa osallistua palvelukeskusten lähiryhmiin esimerkiksi liikkumisen haasteiden tai muiden toimintakyvyn rajoitteiden vuoksi.
Seniorikeskusten palvelukeskukset ovat järjestäneet etäryhmiä jo pitkään ja koronapandemian aikana etäryhmien määrä lisääntyi merkittävästi jonka aikana toimintamallit alkoivat eriytymään toisistaan. Etäryhmiä ohjaavia palvelukeskuksia oli yhteensä 15, ja ryhmiä ohjaavien ammattilaisten määrä vaihteli. Ryhmien täyttöaste vaihteli merkittävästi, ja koronapandemian aikana havaittiin, että etäryhmien määrä väheni lähipalveluiden jälleen avautuessa. Optimaalisen etäryhmämäärän ennustaminen osoittautui haastavaksi. Lisäksi ryhmien sisällöt olivat vaihtelevia, ja tarjonnassa esiintyi päällekkäisyyksiä.
Palvelukeskustoiminnassa on tunnistettu tarve yhtenäisille ohjeille ja linjauksille, jotta etäryhmätoiminta voidaan toteuttaa johdonmukaisemmin ja laadukkaammin.
Kehittämisen keskiössä on tavoitteellisen kuntouttavan sisällön vahvistaminen, etäryhmien saavuttavuuden lisääminen sekä ryhmänohjaajien koulutus ja tukeminen.
Etäryhmätoiminta tapahtuu nykyisin keskitetysti ja järjestävät tahot vaihtuvat kahden vuoden välein. Etäryhmien ohjaamisen vastuun siirtämiseen seniorikeskusten välillä luodaan toimintamalli, jota seniorikeskukset käyttävät etäryhmävastuun käyttöönotossa. Toimintamalli sisältää myös etäryhmien ohjaamisen ja sisällön viitekehykset.
Kehittämiseen on osallistunut laaja joukko etäryhmäohjaajia ja esihenkilöitä eri seniorikeskuksista. Etäryhmien siirtyessä seuraaviin seniorikeskuksiin heidän etäryhmiä ohjaavat työntekijät tulevat osaksi kehittämistyöryhmää.
Tulevaisuuden sote- uudistuksen aikana luotiin ratkaisuvaihtoehtoja ja aloitettiin niiden jalkauttaminen. Kehittäminen on jatkunut Kestävän kasvun hankkeessa.
Etäryhmätoiminnan kehittämisessä painotetaan tavoitteellisen ja asiakaslähtöisen kuntouttavan sisällön vahvistamista sekä keskitytään etäryhmiä tuottavien yksiköiden toiminnan suunnitteluun, mallintamiseen ja koordinointiin, jotta palvelu säilyy sujuvana ja vaikuttavana.
Tavoitteena on, että seniorikeskukset omaksuvat tavoitteellisen kuntouttavan otteen etäryhmätoiminnassaan ja vakiinnuttavat sen osaksi Helsingin kaupungin palvelukokonaisuutta. Selkeä ja vakiintunut toimintamalli tukee etäryhmätoiminnan yhtenäistämistä, tehostaa työskentelyä, varmistaa laadun sekä selkeyttää rooleja ja vastuita.
Kohderyhmänä ovat kotona asuvat ikääntyneet, joille lähitoimintaan osallistuminen on haastavaa tai mahdotonta. Tavoitteena on saavuttaa kohderyhmä ja parantaa heidän arjen toimintakykyä sekä kokemaansa yksinäisyyden tunnetta.
Keskeisessä roolissa on myös ammattilaisten ja asiakkaiden tietoisuuden lisääminen etäpalveluista, jotta yhä useampi löytää ja hyödyntää tarjolla olevia palveluja.
Seurataan etäryhmien täyttöastetta sekä ilmoittautuneiden määrää kuukausiraporttien ja seniorikeskusten Palmu tilastojen kautta.
Henkilöstökokemuksen mittarina Forms kysely etäryhmäohjaajille. Kyselynä mukailtu NoMAD-kysely, jonka tuloksia käytetään kohdentamaan kehittämisen suuntaa ja kartoittamaan ennakkonäkemyksiä etäryhmätoimintaa kohtaan. Kyselyä käytetään kohdentamaan ne osa-alueet, joiden kehittäminen edesauttaa implementoinnin onnistumista.
Omalla laitteella osallistuvien asiakkaiden asiakaskokemusta mitataan kohdennetuilla kysymyksillä, jotka arvioivat etätoimintaa Likert-asteikolla sekä avoimilla kysymyksillä. Kyselyssä kartoitetaan etäryhmätoiminnan kokemuksia, mahdollisia teknisiä haasteita sekä yleistä tyytyväisyyttä.
Asiakkailta joilla on etälaite etähoivan kautta kerätään palautetta Oiva Healthin muistutusviesti -toiminnolla, jolla asiakkaat voivat vastata palautekysymykseen suoraan ryhmän päättymisen jälkeen.
Toimintamallin kehittäminen
- Yhtenäisen, selkeän ja vakiintuneen toimintamallin luominen etäryhmätoiminnalle.
- Seniorikeskusten sitouttaminen malliin. Pyritään takaamaan toiminnan tasalaatuisuus.
- Toiminnan suunnittelu ja mallintaminen sekä koordinoinnin kehittäminen.
Sisällön ja asiakaslähtöisyyden vahvistaminen
- Tavoitteellisen ja kuntouttavan otteen juurruttaminen etäryhmiin.
- Mahdollisuus osallistua myös omilla laitteilla, ei vain etähoivan laitteiden kautta.
- Etäryhmien tarjonnan laajentaminen
Ohjaajien koulutus ja yhteistyön kehittäminen
- Selkeiden ohjeiden ja käsikirjojen laatiminen ohjaajien tueksi.
- Ohjaajien kouluttaminen ja osaamisen vahvistaminen.
- Yhteistyön tiivistäminen asiakkaita ilmoittavien tahojen kanssa.
Kehittämisen kohteena on ollut erityisesti sisäiset prosessit ja osittain asiakkaille näkyvä palvelu. Asiakkaiden osallistuminen kehittämiseen on ollut haasteellista, sillä heidän mahdollisuutensa osallistua kodin ulkopuolella ovat rajalliset. Kehittämisessä on kerätty ja hyödynnetty hiljaista tietoa, jota on kertynyt ilmoittajille ja ryhmänohjaajille. Asiakkailta kerätään käytännön palautetta ryhmissä ja pyritään muokkaamaan ryhmien sisältöä asiakkaiden tarpeita parhaiten palvelevaksi.
Kehittämiseen on osallistunut senioriasiakkaiden kanssa toimivia työntekijöitä ja lisäksi on tehty yhteistyötä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kanssa päällekkäisen palvelun vähentämisen ja yhteistyön vahvistamiseksi.