Ikääntyneiden elintapaohjauksen toimintamalli, Muutosvoima-hanke, osatavoite 3

Luotu 04.03.2026
Ikääntyneiden elintapaohjauksen toimintamalli, Muutosvoima-hanke, osatavoite 3

Tiivistelmä

Yli 65-vuotiaiden elintapaohjaus on FINGER-toimintamallia mukaileva moniammatillinen palvelukokonaisuus, jonka tavoitteena on tukea ikääntyneiden terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia. Noin viiden kuukauden mittainen elintapaohjaus yhdistää elintaparyhmän, liikuntaryhmän ja aivotreenit. Mikäli ryhmämuotoinen elintapaohjaus ei sovellu asiakkaan tilanteeseen tai toimintakykyyn, ohjaus toteutetaan yksilöohjauksena. 

Elintaparyhmässä hyödynnetään hyväksymis- ja omistautumisterapiaan (HOT) perustuvaa menetelmää elintapamuutosten tukena, liikuntaryhmässä keskitytään lihasvoiman ja tasapainon vahvistamiseen ja aivotreeneissä harjoitetaan muistia ja muita tiedonkäsittelyn toimintoja. Ohjausta voidaan täydentää Hyvinvointia elintavoilla -digipolulla.

Kevään 2026 pilotoinnin alustavien tulosten perusteella toimintamallilla on havaittu myönteisiä vaikutuksia ikääntyneiden toimintakykyyn, ravitsemustottumuksiin ja mielen hyvinvointiin. Parannuksia ilmeni muun muassa kävelykyvyssä, alaraajojen toimintakyvyssä, kasvisten käytössä ja positiivisessa mielenterveydessä. Asiakaspalautteiden perusteella ryhmätoiminta ja kannustava ohjaus tukivat hyvinvointitavoitteiden saavuttamista. Alkuvuonna 2027 arviointia täydennetään syksyn 2026 pilotoinnista saatavilla tuloksilla ja palautteilla.

Pitkän aikavälin tavoitteena on parantaa elintapaohjauksen laatua, yhdenmukaisuutta, saavutettavuutta ja vaikuttavuutta sekä vahvistaa eri toimijoiden yhteistyötä. Tavoitteena on edistää ikääntyneiden terveyttä, toimintakykyä ja mahdollisuuksia asua kotona pidempään, vähentää hyvinvointieroja sekä hillitä sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten kasvua ennaltaehkäisevien ja kustannusvaikuttavien toimintatapojen avulla.

Kohderyhmä

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Aikuisväestön toimintakyvyn positiivinen kehitys pysähtyi 2010-luvulla ja toimintarajoitteisten ihmisten määrä tulee väistämättä kasvamaan väestön ikääntyessä. Keskeiset kansantaudit ja monet epäsuotuisat elintavat ja riskitekijät, kuten lihavuus, huono ravitsemus, vähäinen liikunta, tupakointi ja päihteiden käyttö, heikentävät asukkaiden toimintakykyä.

Kansantaudit ja niiden riskitekijät vaikuttavat merkittävästi ihmisten toimintakykyyn. Väestön terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia on tuettava pitkäjänteisellä yhteiskuntapolitiikalla sekä panostamalla sairauksien ehkäisyyn ja hyvään hoitoon. Suomessa aikuisväestöstä arviolta vähintään neljänneksellä on kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. Tämä aiheuttaa merkittävää haittaa yksilön elämänlaatuun, mutta myös paljon kustannuksia yhteiskunnalle. Tyypin 2 diabetes on yksi esimerkki sairaudesta, jonka esiintyvyyttä on mahdollista ehkäistä elintapaohjauksella. 

Hyvinvointialueella on vastuu elintapaohjauksen kokonaiskoordinaatiosta. Hyvinvointialueen on toimittava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyössä alueensa kuntien kanssa ja tuettava niitä asiantuntemuksellaan. Vastaavasti kuntien tulee tukea asiantuntijuudellaan hyvinvointialuetta. Lisäksi on tehtävä yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien muiden julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. 

Elintapaohjauksella tarkoitetaan prosessia, jossa yksilöille tai ryhmälle tarjotaan neuvoja, ohjausta ja tukea, jotta he voivat tehdä myönteisiä muutoksia elintapoihinsa. Näihin muutoksiin voi kuulua ruokavalion parantaminen, liikkumisen tai kulttuurin lisääminen, stressin hallinta, riittävä uni ja riskikäyttäytymisen, kuten nikotiinituotteiden ja liiallisen alkoholinkäytön välttäminen. 

Elintapaohjauksen tavoitteena on auttaa omaksumaan tapoja ja käyttäytymistä, jotka voivat parantaa terveyttä ja hyvinvointia, vähentää kroonisten sairauksien riskiä ja parantaa elämänlaatua. Tekemällä kestäviä elämäntapamuutoksia voidaan vähentää lääketieteellisten toimenpiteiden tarvetta. 

Pohteella ei tällä hetkellä ole yhdessä kuntien kanssa kehitettyä ja sovittua ikäihmisten elintapaohjauksen yhteistyömallia. Muutosvoima-hankkeen tavoitteena on kehittää Pohteen ja kuntien yhteistyönä 65 vuotta täyttäneille yhtenäinen elintapaohjauksen toimintamalli, joka vastaa Pohjois-Pohjanmaan ikääntyvän väestön tarpeisiin. Tavoitteena on, että yhteistyöhön perustuva ja yhdenmukainen toimintamalli otetaan käyttöön koko Pohjois-Pohjanmaan alueella.

Väestön ikääntyminen haastaa digitaalista yhteiskuntaa, sillä ikäihmisten digitaidot vaihtelevat paljon. Osa käyttää digipalveluita sujuvasti, mutta moni tarvitsee kohdennettua ja helposti saavutettavaa digitukea. Digipalvelut voivat tukea kotona asumista, osallisuutta ja hyvinvointia, joten ikäihmisille tulee turvata yhdenvertaiset mahdollisuudet niiden käyttöön.

Vaikka Pohjois-Pohjanmaalla digitaidot ovat keskimäärin hyvät, kaikki eivät hyödy digipalveluista tasavertaisesti. Taloudelliset vaikeudet, puutteellinen digituki, fyysiset rajoitteet sekä epävarmuus ja turvallisuushuoli voivat estää palveluiden käytön. Siksi tarvitaan riittävästi ikäystävällistä, helposti löydettävää ja yksilöllisiin tarpeisiin räätälöityä digitukea, jotta ikäihmisten digiosallisuus ja itsenäinen arki vahvistuvat.

Muutosvoima-hankkeen tavoitteet ovat linjassa Pohteen strategian kanssa. Ikääntyvien elintapaohjauksen kannalta painopisteenä ovat erityisesti ennaltaehkäisy, palvelujen oikea-aikaisuus ja saavutettavuus sekä eri toimijoiden yhteistyö. Tavoitteena on tarjota yhdenvertaista ohjausta, jossa huomioidaan ikääntyvien omat tarpeet, tavoitteet ja mahdollisuudet tehdä hyvinvointia tukevia elintapamuutoksia.

Pohteen strategiassa on kolme painopistettä: ihmistä varten, hyvinvoivat osaajat ja vaikuttavasti uutta.

Ihmistä varten painopisteen strategiset tavoitteet ovat:

  1. Vahvistamme ennaltaehkäisevää yhteistyötä ja perustason palveluita, jotta asukkaiden hyvinvointi sekä mahdollisuudet edistää omaa ja läheistensä hyvinvointia ja terveyttä lisääntyvät.
  2. Parannamme palvelujen oikea-aikaisuutta, saavutettavuutta ja jatkuvuutta koko alueella. Yhteensovitamme palvelut ja tuotamme ne yhteistyössä kumppaneiden kanssa, hyödyntäen vaikuttavia järjestämistapoja. Ennakoivalla yhteisellä turvallisuustyöllä ja varautumisella vähennämme onnettomuuksien määrää ja seurauksia.
  3. Edistämme asukkaiden monimuotoista osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia toimien yhteistyössä kuntien, yritysten, järjestöjen sekä muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Parannamme asiakaskokemusta ja luottamusta Pohteen palveluihin.

 

Lähteet:

Elintapaohjauksen tarkistuslistoista tukea yhdyspintatyön suunnitteluun

https://thl.fi/-/elintapaohjauksen-tarkistuslistoista-tukea-yhdyspintatyon-suunnitteluun-1

Pohjoispohjalaisten hyvinvoinnin tietopaketti Digihyvinvointi

https://pohde.fi/wp-content/uploads/2023/05/Hyvinvointikertomus-liite-digihyvinvointi.pdf

Strategia - Pohde 

https://pohde.fi/wp-content/uploads/2023/10/Pohjois-Pohjanmaan_hyvinvointialueen_strategia_2026-2030.pdf

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue eli Pohde on yksi Suomen laajimmista hyvinvointialueista, josta löytyy 30 kuntaa. Pohjois-Pohjanmaan asukasluku on kasvanut vuosittain useiden vuosikymmenien ajan. Pohde vastaa noin 416 000 asukkaan hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta Pohjois-Pohjanmaalla. Hyvinvointialueista Pohde on väestöltään tällä hetkellä nuorin, mutta yksi alueista, joissa väestön ikärakenne muuttuu nopeimmin.

Pohjois-Pohjanmaalla sairastavuus on koko maan keskiarvoon verrattuna varsin yleistä. Suurin osa Pohjois-Pohjanmaan asukkaista kokee elävänsä hyvää elämää, mutta tyytyväisyys on heikentynyt. Sairastavuusindeksi on ollut Pohjois-Pohjanmaalla pitkään korkea. 

Pohjois-Pohjanmaalla asuu noin 88 500 yli 65-vuotiasta. Ikääntyneiden määrä kasvaa, ja samalla korostuu tarve tukea terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä arjessa selviytymistä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tarve elintapaohjaukselle on siten merkittävä, ja palvelujen tulee tavoittaa ikääntyneet oikea-aikaisesti ja mahdollisimman yhdenvertaisesti. 

Elintavoilla voidaan vaikuttaa merkittävästi hyvinvointiin myös ikääntyessä, ja pienilläkin muutoksilla voidaan tukea toimintakykyä, ehkäistä sairauksia ja ylläpitää hyvää elämänlaatua. THL:n Terve Suomi -tutkimuksen mukaan Pohjois-Pohjanmaalla asuvien 65 vuotta täyttäneiden elintavoissa ja koetussa terveydessä on tapahtunut muutoksia vuosien 2022 ja 2024 välillä. Kehityksessä näkyy useita huolta herättäviä muutoksia. 

Erityisesti liikkumattomuus on lisääntynyt: terveysliikuntasuositusten mukaan liian vähän liikkuvien osuus on kasvanut noin 60 prosentista lähes 70 prosenttiin. Samalla terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus on lisääntynyt noin 44 prosentista 50 prosenttiin. Myös lihavuus on yleistynyt, ja alkoholia liikaa käyttävien osuus on kasvanut. Lisäksi kasvisten sekä hedelmien ja marjojen käyttö on hieman vähentynyt. Onnelliseksi itsensä kokevien osuudessa on tapahtunut lievää laskua.

Tulokset osoittavat, että ikääntyneiden ennaltaehkäisevää elintapaohjausta on tarpeen vahvistaa. Erityisesti liikkumiseen, ravitsemukseen, painonhallintaan ja alkoholin käyttöön liittyvien elintapojen arviointi sekä niihin kohdistuva tuki edistävät terveitä elinvuosia, toimintakyvyn säilymistä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Muutosvoima-hankkeessa päätavoitteena on vahvistaa hyvinvointia ja vähentää hyvinvointi- ja terveyseroja kehittämällä yhdenmukainen ja vaikuttava elintapaohjausmalli sellaisille ikäihmisille, joilla on riski päätyä julkisen terveydenhuollon palvelujen pitkäaikaiseksi asiakkaaksi (= suurkäyttö). Tavoitteeseen pyritään kehittämällä ikäihmisten elintapaohjausmalli palvelujen suurkäytön ehkäisyyn.

Hankkeessa keskitytään yli 65-vuotiaisiin asukkaisiin, joilla on suurentunut riski sairastua julkisten terveyspalvelujen pitkäaikaista suurkäyttöä lisääviin, elintapojen avulla ehkäistävissä oleviin sairauksiin.

Hankkeen kohderyhmäksi on valittu seuraavat asukasryhmät:

  • Diabeteksen ja sydänsairauksien riskihenkilöt
  • Mielenterveysongelmien riskihenkilöt
  • Muistisairauden riskissä olevat ikäihmiset.

Pohteen elintapaohjaukseen ohjataan asiakas, jolla on useita elintapoihin, hyvinvointiin, toimintakykyyn tai pitkäaikaissairauksien riskitekijöihin liittyviä haasteita ja joka hyötyy kokonaisvaltaisesta, moniammatillisesta elintapaohjauksesta. Pohteen elintapaohjaus soveltuu erityisesti tilanteisiin, joissa asiakkaalla on samanaikaisesti esimerkiksi ravitsemukseen, liikkumiseen, uneen, painonhallintaan, mielen hyvinvointiin, aivoterveyteen, päihteiden käyttöön tai muihin elintapoihin liittyviä tuen tarpeita.

Lähteet:

Kuntien väliset erot sairastavuudessa ja työkyvyttömyydessä ovat suurimmat maantieteellisesti laajoilla hyvinvointialueilla

https://thl.fi/-/kuntien-valiset-erot-sairastavuudessa-ja-tyokyvyttomyydessa-ovat-suurimmat-maantieteellisesti-laajoilla-hyvinvointialueilla?languageId=fi_FI

Miten Pohjois-Pohjanmaalla voidaan? Hyvinvointikertomus aluehallituksen käsittelyssä

https://www.sttinfo.fi/tiedote/69981513/miten-pohjois-pohjanmaalla-voidaan-hyvinvointikertomus-aluehallituksen-kasittelyssa?publisherId=69817636&lang=fi

Muutosvoima-hanke on käynnistynyt - Pohde

https://pohde.fi/ajankohtaista/uutiset/muutosvoima-hanke-on-kaynnistynyt/

THL Sotkanet. Tilastotietoa väestön terveydestä ja hyvinvoinnista.

https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/kaavio?indicator=szY0ibLWNUqxNoqytjCx1k0Mtza0tbY0sraosNbNdLdOTAcA&region=s05LAQA=&year=sy5ztTbS0zUEAA==&gender=m;f;t&t=bar

Vaakasuuntainen pylväskaavio, jossa verrataan 65 vuotta täyttäneiden hyvinvointi- ja elintapaindikaattoreiden muutosta vuosien 2022 ja 2024 välillä. Mukana ovat muun muassa alkoholin käyttö, elämänlaatu, lihavuus, kasvisten käyttö, onnellisuus, tupakointi, uni, liikunta ja koettu terveys. Ryhmien välillä on eroja erityisesti liian vähäisessä liikunnassa ja koetussa terveydessä.
65 vuotta täyttäneiden keskeiset hyvinvointi- ja elintapaindikaattorit vuosilta 2022 ja 2024. Kuvassa esitetään muun muassa alkoholin käyttö, koettu elämänlaatu, lihavuus, kasvisten käyttö, onnellisuus, tupakointi, uni, liikunta ja koettu terveys prosenttiosuuksina. Lähde: Sotkanet, THL.
Toimintamallille asetetut tavoitteet

Pohjois-Pohjanmaalaisilla palvelujen suurkäytön riskiryhmiin kuuluvilla ikäihmisillä on mahdollisuus yhdenmukaiseen ja vaikuttavaan elintapaohjaukseen asuinpaikasta riippumatta.

  • Kehitetään kohderyhmälle oma elintapaohjausmalli ja liikuntaryhmämalli.
  • Mallit huomioivat kohderyhmän erityistarpeet, kokemukset ja näkemykset. 
  • Toimintamallin kehittämisessä hyödynnetään kokemustoimijoiden näkemyksiä ja kokemuksia.
  • Pilotoidaan toimintamalleja 14 kunnan kanssa.
  • Laajennetaan toimintamallit koko Pohteen alueelle.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan alku- ja loppukyselyjen avulla vertaamalla osallistujien vastauksissa tapahtuneita muutoksia intervention aikana ja sen jälkeen. Arviointi kohdistuu erityisesti elintapoihin, toimintakykyyn, terveyteen ja hyvinvointiin. Mittareina käytetään muun muassa:

  • Liikkumista ja fyysistä aktiivisuutta kuvaavia kysymyksiä (liikunnan määrä, kesto, lihasvoima-, tasapainoharjoittelu sekä paikallaanolon määrä).
  • Ravitsemuskäyttäytymistä mittaavia kysymyksiä, kuten kasvisten, hedelmien, täysjyväviljavalmisteiden, kalan sekä muiden ruokaryhmien käyttöä kuvaavia mittareita.
  • Terveydentilaa ja riskitekijöitä kuvaavia mittareita, kuten paino, painonmuutokset, verenpaine, verensokeri- ja kolesteroliarvot.
  • Toimintakyvyn arviointia, esimerkiksi liikkumis-, näkö-, kuulo- ja muistitoimintoihin liittyvien itsearviointikysymysten avulla.
  • Psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin mittareita, joilla arvioidaan mielialaa, koettua hyvinvointia, yksinäisyyttä, sosiaalisia suhteita sekä elämänlaatua.
  • Kognitiivista aktiivisuutta ja osallistumista kuvaavia kysymyksiä, kuten aivojumppaan, opiskeluun, harrastuksiin, kulttuuri- ja ryhmätoimintaan osallistumista.
  • Kaatumisriskin ja vajaaravitsemusriskin seulontakysymyksiä, joiden avulla seurataan toimintakyvyn ja terveyden kannalta keskeisiä riskitekijöitä.
  • Asiakkaan omien elintapamuutostavoitteiden toteutumista, joita arvioidaan suhteessa kyselyn lopussa asetettuihin henkilökohtaisiin tavoitteisiin.

Vaikutusten arviointia täydennetään asiakaspalautekyselyllä, jossa osallistujat arvioivat elintapaohjauksen kokonaisuutta sekä sen osa-alueita: elintapa- ja liikuntaryhmiä sekä aivotreeniharjoittelua. Kyselyllä kerätään tietoa palvelun koetusta hyödyllisyydestä, sisällöstä, toteutuksesta ja osallistujakokemuksesta sekä tunnistetaan kehittämistarpeita. Kokemustoimijoilta saadaan palautetta ryhmätoiminnoista. Myös ryhmätoimintojen ohjaajilta kerätään palautetta toiminnan toteutuksesta ja ohjauskokemuksista.

Lisäksi seurataan elintapaohjaukseen osallistuneiden sekä ryhmätoiminnan keskeyttäneiden asiakkaiden määriä.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Toimintamallin keskeiset edellytykset ovat yhdenmukainen johtaminen, selkeät palvelupolut, moniammatillinen yhteistyö, riittävät henkilöstöresurssit sekä kuntien ja järjestön osallistuminen palvelun toteutukseen.

Keskeiset perusedellytykset toimintamallin onnistumiselle ovat:

  • Johtaminen ja koordinointi: Pohteella tulee olla selkeä vastuutaho elintapaohjauksen koordinointiin. Tesalla on kokonaisvastuu yli 65-vuotiaiden elintapaohjauksesta, toiminnan koordinoinnista ja palvelujen järjestämisestä. Toiminta perustuu yhtenäiseen toimintamalliin ja yhteisiin käytäntöihin.
  • Sidosryhmä- ja verkostoyhteistyö: Toimintamalli edellyttää tiivistä yhteistyötä terveys- ja sairaanhoidon palveluiden, ikäneuvolan, kuntoutuspalvelujen, ravitsemusterapian, kuntien liikuntapalvelujen, järjestöjen sekä muiden hyvinvointia edistävien toimijoiden välillä. Monitoimijainen yhteistyö mahdollistaa asiakkaiden tunnistamisen, oikea-aikaisen ohjautumisen ja palvelukokonaisuuden toteutumisen.
  • Asiantuntemus ja osaaminen: Elintapaohjauksen toteuttaminen edellyttää osaamista ikääntyneiden terveyden ja toimintakyvyn edistämisestä sekä elintapamuutosten tukemisesta. Lisäksi tarvitaan ymmärrystä FINGER-toimintamallin periaatteista, valmiuksia hyödyntää HOT-menetelmää (hyväksymis- ja omistautumisterapia) ohjauksessa sekä kykyä toteuttaa tavoitteellista ryhmä- ja yksilöohjausta asiakkaan tarpeiden mukaisesti.
  • Henkilöstöresurssit: Toimintamallin toteuttaminen edellyttää riittäviä henkilöstöresursseja asiakkaiden tunnistamiseen, palveluun ohjaamiseen sekä elintapaohjauksen toteuttamiseen. Resursseja tarvitaan sekä etä- että lähitoteutuksena järjestettävään ryhmä- ja yksilöohjaukseen, jotta palvelu on saavutettavissa koko toiminta-alueella asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Lisäksi tarvitaan liikuntaryhmien ohjaajia kunnissa sekä aivotreenien toteuttajia.
  • Toimitilat ja digitaaliset ratkaisut: Toiminnan toteuttaminen edellyttää etäohjauksen mahdollistavia digitaalisia välineitä ja alustoja sekä tarvittaessa lähiryhmille soveltuvia tiloja. Etäryhmät ovat toimintamallin ensisijainen toteutusmuoto, mutta lähiryhmiä tarvitaan asiakkaille, joille etäosallistuminen ei ole mahdollista.
  • Palvelu- ja tietojärjestelmät: Asiakasohjauksen toteutuminen edellyttää toimivia sähköisiä palveluja ja ohjauskanavia. Elintapaohjauksessa hyödynnetään Omaolon terveystarkastusta, OmaPohde-alustaa, Terveyskylän Hyvinvointia elintavoilla -digipolkua sekä Reittis-verkkosivustoa.
  • Viestintä ja asiakkaiden tavoittaminen: Ammattilaisten tulee tuntea toimintamalli ja palveluun ohjautumisen käytännöt. Lisäksi asiakkaille tulee viestiä selkeästi elintapaohjauksen mahdollisuuksista ja palveluista, jotta kohderyhmä tavoitetaan ja palveluun hakeutuminen on sujuvaa.
  • Rahoitus ja toiminnan jatkuvuus: Toimintamallin toteuttaminen edellyttää pysyviä resursseja elintapaohjauksen koordinointiin, ryhmätoiminnan ja tarvittavan yksilöohjauksen järjestämiseen, digitaalisiin palveluihin sekä yhteistyökumppaneiden toteuttamiin palveluihin.

Yhteenvetona toimintamallin toimivuus perustuu erityisesti vahvaan koordinaatioon, moniammatilliseen yhteistyöhön, riittävään henkilöstöön, kuntien ja järjestön osallistumiseen sekä toimiviin digitaalisiin ja lähitoteutuksen palvelurakenteisiin. Näiden avulla varmistetaan asiakkaiden tunnistaminen, oikea-aikainen palveluun ohjautuminen ja tavoitteellinen elintapaohjauksen toteutus.

Toimintamallin ydinsisältö
  • Pilotoidaan elintapaohjausryhmiä ja liikuntaryhmiä kuntien kanssa vuoden 2026 aikana.
  • Hyödynnetään FINGER-toimintamallia mukailtuna.
  • Ryhmiin osallistuvat henkilöt haastatellaan henkilökohtaisesti ennen ryhmiin ohjaamista, jolloin arvioidaan myös ryhmätoimintaan soveltuminen.
  • Elintapaohjauksen kesto pilotoinnissa on noin 5 kk.
  • Elintapaohjauksen kokonaisuuteen sisältyy kolme ryhmää: elintaparyhmä, liikuntaryhmä ja aivotreeniryhmä, joihin jokaiseen asiakas osallistuu.
  1. Elintaparyhmät. Ohjauksessa käytetään hyväksymis- ja omistautumisterapeuttista (HOT) työotetta yhdistettynä elintapojen aihesisältöihin. Yhteensä 8 kertaa, joista yksi kerta on Pohteen ravitsemusterapeutin ohjaama. Pohteen terveyden ja sairaanhoidon toimialueen elintapaohjaajat toteuttavat muut ryhmäkerrat.
  2. Liikuntaryhmät. Hyödynnetään Ikäinstituutin tehoharjoittelujakso kuntosalilla -mallia, joka on nousujohteista lihasvoima- ja tasapainoharjoittelua. Yhteensä 16 kertaa + alku- ja loppumittaukset. Kuntien liikuntapalvelut tai ostopalvelu toteuttaa.
  3. Aivotreeniryhmät. Sisältönä keskittyminen, muisti, hahmottaminen, päättely ja kieli. Yhteensä 10 kertaa. Suomenselän Muisti ry:n koulutetut vapaaehtoiset vertaisohjaajat toteuttavat.
  • Halukkaille avataan lisäksi elintapamuutoksen tueksi Terveyskylän Hyvinvointia elintavoilla –digipolku.
  • Jos ryhmämuotoinen ohjaus ei sovellu asiakkaalle, elintapaohjaus toteutetaan yksilöohjauksena.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Yli 65-vuotiaiden elintapaohjauksen toimintamalli otetaan käyttöön Pohteella Terveyden ja sairaanhoidon palveluiden sekä Ikäihmisten palveluiden toimialueilla (ikäneuvolat). Toimialueet tekevät yhteistyötä asiakkaiden elintapaohjauksessa.

  • Toimijat tunnistavat kohderyhmiin kuuluvat ja ottavat elintavat puheeksi
  • Kohderyhmää ohjautuu elintapaohjaukseen ja liikuntaryhmiin 
  • Kohderyhmä saavuttaa pysyviä muutoksia, jotka parantavat terveyttä ja 
    elämänlaatua  
  • Ohjausosaaminen ja yhteistyö vahvistuvat yhteisen toimintamallin myötä 
Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset

Kevään 2026 elintapaohjauksen toimintamallin pilotoinnin tuloksia

Alustavien tutkimustulosten perusteella moniammatillisella, FINGER-toimintamallia mukailevalla elintapaohjauksella näyttää olevan myönteisiä vaikutuksia ikääntyneiden toimintakykyyn, mielen hyvinvointiin ja ravitsemustottumuksiin. Muutoksia havaittiin muun muassa kävelykyvyssä, alaraajojen toimintakyvyssä, kasvisten käytössä ja positiivisessa mielenterveydessä.

Syksyn 2026 pilotoinnin päätyttyä käytettävissä oleva aineisto laajenee, mikä parantaa mahdollisuuksia arvioida intervention vaikutuksia.

Asiakaspalautteiden perusteella pilotti sai myönteisen vastaanoton. Ryhmätoiminta sekä kannustava ohjaus tukivat osallistujien hyvinvointiin liittyvien tavoitteiden saavuttamista. Kehittämistarpeita tunnistettiin etäohjauksen osalta.

Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus

Pitkän aikavälin tavoitteena on, että:

  • Selkeä toimintamalli helpottaa elintapaohjauksen toteuttamista. 
  • Elintapaohjauksen laatu paranee ja yhdenmukaistuu. 
  • Ohjauksen saavutettavuus ja vaikuttavuus paranee.
  • Kohderyhmän terveys ja hyvinvointi paranee.
  • Julkisten terveyspalvelujen suurkäytön riskikustannukset vähenevät. 
  • Elintapaohjauksen yhdyspintatoiminta paranee ja vakiintuu.
  • Resurssit käytetään tehokkaasti.
  • Väestön hyvinvointierot vähenevät.
Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Toimintamallin kustannusvaikutuksia ei ole arvioitu euromääräisesti, mutta sen tavoitteena on pitkällä aikavälillä vähentää ikääntyneiden palveluntarvetta ja terveydenhuollon kustannuksia tukemalla toimintakykyä, terveyttä ja itsenäistä kotona asumista.

Lyhyellä aikavälillä toimintamallin käyttöönotto lisää kustannuksia, koska se edellyttää resursseja toiminnan koordinointiin, elintapaohjauksen toteuttamiseen, henkilöstön osaamisen vahvistamiseen sekä palvelujen ylläpitoon. Lisäksi kustannuksia aiheutuu kuntien liikuntaryhmien, aivotreenien ja moniammatillisen yhteistyön järjestämisestä.

Pitkällä aikavälillä toimintamallilla tavoitellaan kustannussäästöjä tukemalla ikäihmisten toimintakyvyn säilymistä sekä ehkäisemällä terveyttä heikentävien riskitekijöiden, kaatumisten sekä elintapasairauksien ja muistisairauksien riskin lisääntymistä. Toimintakyvyn ja terveyden säilyminen voi vähentää terveyspalvelujen käyttöä, siirtää raskaampien palvelujen tarvetta myöhemmäksi ja tukea mahdollisuuksia asua kotona pidempään.

Toimintamallin kustannusvaikuttavuutta tukee myös sen ensisijainen toteutus ryhmämuotoisena ja etäyhteyksin järjestettävänä palveluna, mikä mahdollistaa resurssien tehokkaan hyödyntämisen koko hyvinvointialueella. Tavoitteena on tarjota oikea-aikaista, ennaltaehkäisevää tukea ennen raskaampien ja kalliimpien palvelujen tarvetta.

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Lisätietoa toimintamallin siirrettävyydestä

Toimintamalli on siirrettävissä myös muihin toimintaympäristöihin. Malli perustuu kansallisesti tunnettuun FINGER-toimintamalliin, moniammatilliseen yhteistyöhön sekä palvelupolkuun, jotka ovat sovellettavissa erilaisissa hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen toimintaympäristöissä.

Toimintamallin siirrettävyyttä tukee se, että sen keskeiset elementit ovat riippumattomia yksittäisestä organisaatiorakenteesta. Malli perustuu asiakkaiden tunnistamiseen, tarkoituksenmukaiseen palveluun ohjaamiseen sekä moniammatillisesti toteutettavaan elintapaohjaukseen, jota voidaan järjestää olemassa olevia palvelu- ja yhteistyörakenteita hyödyntäen.

Toimintamallia voidaan soveltaa eri alueilla paikallisten resurssien ja palvelurakenteiden mukaisesti. Esimerkiksi liikuntaryhmien, aivotreenien tai muun ryhmätoiminnan toteuttajina voivat toimia kunnat, hyvinvointialueet, järjestöt tai muut paikalliset toimijat. Myös palveluun ohjautumisen käytännöt voidaan integroida alueella käytössä oleviin asiakasohjaus- ja tietojärjestelmiin.

Siirrettävyyttä edistää lisäksi se, että elintapaohjausta voidaan toteuttaa sekä etä- että lähipalveluna. Etätoteutus mahdollistaa mallin hyödyntämisen myös harvaan asutuilla alueilla ja alueilla, joilla henkilöstöresurssit ovat rajalliset. Ryhmämuotoinen toteutus puolestaan tukee kustannustehokasta käyttöönottoa.

Toimintamallin käyttöönotto toisessa toimintaympäristössä edellyttää kuitenkin riittävää koordinointia, toimijoiden välistä yhteistyötä, henkilöstön perehdytystä toimintamallin periaatteisiin sekä sovittuja käytäntöjä asiakkaiden tunnistamiseen ja palveluun ohjaamiseen. Näiden edellytysten täyttyessä toimintamalli on laajasti sovellettavissa ja käyttöönotettavissa erilaisissa palvelu- ja yhteistyörakenteissa.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamallin käyttöönotossa ja levittämisessä on tärkeää varmistaa toimijoiden sitoutuminen, selkeät vastuut sekä sujuvat palveluun ohjautumisen käytännöt. Ammattilaisten tulee tuntea toimintamallin tavoitteet, kohderyhmä ja toimintatavat, ja henkilöstöllä tulee olla riittävä osaaminen elintapaohjauksen toteuttamiseen.

Lisäksi on tärkeää huolehtia hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen välisestä yhteistyöstä sekä riittävästä viestinnästä. Toimintamallia voidaan mukauttaa paikallisiin palvelurakenteisiin ja resursseihin säilyttäen sen keskeiset periaatteet, kuten moniammatillinen yhteistyö, yhtenäinen palvelupolku ja asiakaslähtöinen työote. Etäpalvelut tukevat toimintamallin käyttöönottoa erityisesti alueilla, joilla välimatkat ovat pitkiä. Lisäksi toiminnan seurantaa ja palautteen keräämistä tarvitaan toimintamallin jatkuvaan kehittämiseen.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry
Toimiala
Terveyspalvelut
Toimintaympäristö
Terveydeksi – kansallinen terveys- ja hyvinvointiohjelma, Muutosvoima-hanke, Pohjois-Pohjanmaan hva
Toimintamallin tyyppi
Palvelu
Toimintamallin alkuperä
Jatkokehitetty (pohjautuu olemassa olevaan malliin)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Kokeiltu ja pilotoitu
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)