Ikääntyneiden elintapaohjauksen toimintamalli, Muutosvoima-hanke, osatavoite 3
Ikääntyneiden elintapaohjauksen toimintamalli, Muutosvoima-hanke, osatavoite 3
Tavoitteena on, että palvelujen suurkäytön riskiryhmiin kuuluvilla ikäihmisillä on mahdollisuus yhdenmukaiseen ja vaikuttavaan elintapaohjaukseen.
Ohjauksen tavoitteena on pysyvät elintapamuutokset, jotka parantavat terveyttä ja elämänlaatua.
Toimintamallin nimi
Tavoitteena on, että palvelujen suurkäytön riskiryhmiin kuuluvilla ikäihmisillä on mahdollisuus yhdenmukaiseen ja vaikuttavaan elintapaohjaukseen.
Ohjauksen tavoitteena on pysyvät elintapamuutokset, jotka parantavat terveyttä ja elämänlaatua.
- Pilotoidaan elintapaohjausryhmiä ja liikuntaryhmiä kuntien kanssa vuoden 2026 aikana.
- Hyödynnetään FINGER-toimintamallia mukailtuna.
- Ryhmiin osallistuvat henkilöt haastatellaan henkilökohtaisesti ennen ryhmiin ohjaamista, jolloin arvioidaan myös ryhmätoimintaan soveltuminen.
- Elintapaohjauksen kesto pilotoinnissa on noin 5 kk.
- Elintapaohjauksen kokonaisuuteen sisältyy kolme ryhmää: elintaparyhmä, liikuntaryhmä ja aivotreeniryhmä.
- Elintaparyhmät. Ohjauksessa käytetään hyväksymis- ja omistautumisterapeuttista (HOT) työotetta yhdistettynä elintapojen aihesisältöihin. Yhteensä 8 kertaa, joista yksi kerta on ravitsemusterapeutin ohjaama. Pohteen terveyden ja sairaanhoidon toimialueen elintapaohjaajat toteuttaa.
- Liikuntaryhmät. Hyödynnetään Ikäinstituutin tehoharjoittelujakso kuntosalilla -mallia, joka on nousujohteista lihasvoima- ja tasapainoharjoittelua. Yhteensä 16 kertaa + alku- ja loppumittaukset. Kuntien liikuntapalvelut tai ostopalvelu toteuttaa.
- Aivotreeniryhmät. Sisältönä keskittyminen, muisti, hahmottaminen, päättely ja kieli. Yhteensä 10 kertaa. Suomenselän Muisti ry toteuttaa.
- Halukkaille avataan lisäksi elintapamuutoksen tueksi Terveyskylän Hyvinvointia elintavoilla –digipolku.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue eli Pohde on yksi Suomen laajimmista hyvinvointialueista, josta löytyy 30 kuntaa. Pohjois-Pohjanmaan asukasluku on kasvanut vuosittain useiden vuosikymmenien ajan. Pohde vastaa noin 416 000 asukkaan hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta Pohjois-Pohjanmaalla. Hyvinvointialueista Pohde on väestöltään tällä hetkellä nuorin, mutta yksi alueista, joissa väestön ikärakenne muuttuu nopeimmin.
Pohjois-Pohjanmaalla sairastavuus on koko maan keskiarvoon verrattuna varsin yleistä. Suurin osa Pohjois-Pohjanmaan asukkaista kokee elävänsä hyvää elämää, mutta tyytyväisyys on heikentynyt. Sairastavuusindeksi on ollut Pohjois-Pohjanmaalla pitkään korkea.
THL:n Terve Suomi -tutkimuksen mukaan Pohjois-Pohjanmaalla asuvien 65 vuotta täyttäneiden elintavoissa ja koetussa terveydessä on tapahtunut muutoksia vuosien 2022 ja 2024 välillä.
Liikunta on vähentynyt selvästi, ja liian vähän liikkuvien osuus on kasvanut. Samanaikaisesti yhä useampi kokee terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi. Myös ravitsemuksessa on havaittavissa heikentymistä. Useita kertoja päivässä kasviksia, hedelmiä ja marjoja syövien osuus on laskenut. Alkoholin riskikäyttö on puolestaan lisääntynyt. Lihavuus on hieman yleistynyt ja päivittäinen tupakointi lisääntynyt, vaikka tupakoinnin taso on edelleen matala. Riittämättömästi nukkuvien osuus on pysynyt lähes ennallaan. Elämänlaatu ja onnellisuus ovat säilyneet suhteellisen vakaana. Noin puolet kokee elämänlaatunsa hyväksi ja yli puolet kokee itsensä onnelliseksi.
Kokonaisuutena tarkastellen ikääntyneiden hyvinvoinnissa näkyy ristiriita: psyykkinen hyvinvointi on säilynyt melko hyvänä, mutta keskeiset elintavat, kuten liikunta, ravitsemus ja alkoholin käyttö, ovat heikentyneet. Tämä kehitys heijastuu myös koetun terveyden heikkenemisenä.
Hankkeessa keskitytään asukkaisiin, joilla on suurentunut riski sairastua julkisten terveyspalvelujen pitkäaikaista suurkäyttöä lisääviin, elintapojen avulla ehkäistävissä oleviin sairauksiin.
Hankkeen kohderyhmäksi on valittu seuraavat asukasryhmät:
•Diabeteksen ja sydänsairauksien riskihenkilöt
•Mielenterveysongelmien riskihenkilöt
•Muistisairauden riskissä olevat ikäihmiset
Kokemustoimijat, hyvinvointikertomus