Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koulutuskokonaisuus, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4,I2)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Koulutuskokonaisuudella tuetaan asiakastyötä tekevien sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteuttamisessa. Koulutuksen avulla tuetaan monialaisen hyte asiakas- ja palveluohjaksen toteutumista. 

Toimintaympäristö

Kymenlaakson korkea palvelutarve ja haastava taloustilanne yhdistettynä koronaviruspandemian kasvattamaan sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaan luovat tarpeen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamiselle ja kustannusvaikuttavuuden lisäämiselle. Kymenlaakso on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen näkökulmasta haastava, sillä: 

  • alueen väestön palvelutarve on suuri,
  • syntyvyys vähäistä ja
  • ikääntyneiden osuus väestöstä on maan suurimpia. 

Alueen työttömyys on monimuotoista ja mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia on alueen 18–34-vuotiaisiin suhteutettuna maan eniten. Työikäisistä noin kolmannes uskoo, ettei todennäköisesti jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka. Lisäksi 

  • huumeongelmat ovat maan kärkitasoa,
  • sairastavuus on keskimääräistä suurempaa,
  • syrjäytymisvaarassa olevia nuoria aikuisia on suhteellisesti maan eniten ja
  • lapsiperheiden ongelmat ovat alueella moninaisia, joka puolestaan lisää lasten ja nuorten palvelujen tarvetta.

Kymenlaakson haastavaa tilannetta on vaikeuttanut entisestään koronapandemia. Pandemian vuoksi palvelujen painopisteitä on muutettu ja muun muassa kiireetön hoito on viivästynyt koronan vaatimien henkilöstösiirtojen ja palvelujen alasajojen takia, kasvattaen hoitojonoja. Myös kiireettömän erikoissairaanhoidon jonot ovat venyneet merkittävästi. Samaan aikaan henkilöstön saatavuuden haasteet ovat lisänneet vuokratyövoiman käyttöä ja kasvattaneet näin ollen kustannuksia. Haavoittuvassa tai heikossa asemassa olevien asiakasryhmien tilanne on huonontunut entisestään ja toimenpiteitä tarvitaan etenkin heidän auttamisekseen.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

RRP-hankkeen toimenpiteillä tavoitellaan 

  • hyvinvointialuelaajuisia toimintamalleja,
  • digitaalisia palvelupolkuja ja työvälineitä,
  • uusia innovaatioita sekä
  • palveluratkaisuja, jotka edistävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamista ja kustannusvaikuttavuuden lisäämistä. 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koulutuskokonaisuudella tarkoituksena on tukea hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpiteiden toteutumista sekä ammattilaisten osaamisen vahvistamista. 

Kehittämistoimenpiteet on valittu siten, että ne ovat linjassa muiden alueellisten kehittämishankkeiden, hyvinvointialuestrategian, Kymenlaakson alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman 2020–2025 sekä muiden valtionavustushankkeiden kanssa.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakasnäkökulma:

Asiakkaiden sote-ammattilaisilta saaman asiakas- ja palveluohjauksen tulee olla systemaattista ja tasalaatuista, hyvinvoinnin eri osa-alueet huomioivaa missä tahansa asiakaskohtaamisessa, jotta asiakkaalla olisi paremmat edellytykset ohjautua oikea-aikaisemmin tarvettaan vastaavaan hyvinvointia ja terveyttä edistävään palveluun.

Ammattilaisnäkökulma:

Ohjaus sosiaali- ja terveydenhuollosta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluihin ei ole ollut systemaattista.

  • Ohjauksen toteutuminen on riippunut yksittäisen ammattilaisen perehtyneisyydestä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluihin.
  • Yhtenäisiä systemaattisia toimintatapoja tai välineitä palveluohjaukseen on ollut rajoitetusti. Ammattilaisten osaaminen ja valmiudet ovat vaihtelevia. 

Organisaation ja yhteiskunnan näkökulma:

Suomen kestävän kasvun ohjelmassa laadittavalla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptilla edistetään hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä sekä tehostamalla ongelmien varhaista tunnistamista jo ennen varsinaista sote- palveluiden tarpeen syntymistä. 

  • Palvelukonseptissa kuntien ja kolmannen sektorin hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä, pärjäävyyttä, terveyttä ja osallisuutta edistävät palvelut ja toiminnot sekä luotettava tieto ovat ammattilaisten ja asukkaiden helposti löydettävissä.
  • Osana palvelukonseptin mukaista kehittämistä vahvistetaan alueen ammattilaisten osaamista. 

Systemaattisella ja asiakkaiden tarpeiden mukaisella hyte-ohjauksella on mahdollista hillitä sote-kustannusten kasvua, kun varhaisella palvelutarpeen tunnistamisella asiakas ohjautuu ennaltaehkäisevään tai ylläpitävään palveluun oikea-aikaisemmin.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päällikkö ja RRP hankepäällikkö

  • Alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -strategian määrittelemien painopisteiden sekä hankesuunnitelman mukaisten koulutustarpeiden määrittely ja priorisoitavien koulutusosioiden linjaus
  • Tarvittaessa koulutusten käyttötestaus
  • HYTE-päälliköllä koulutuskokonaisuuden omistajuus hankeaikana ja sen jälkeen

RRP:n inv 2. projektipäällikkö ja projektikoordinaattorit 

  • Koulutuskokonaisuuden toteutuksen koordinointi
    • teknisen toteutuksen suunnittelu
    • sisältöjen lähdemateriaalien etsiminen ja arviointi,  
    • sisällöntuotannon koordinointi ja toteutus,
    • tarvittaessa erityisasiantuntijoiden konsultointi
  • Koulutuskokonaisuuden markkinointi
  • Palautteen seuranta
  • Jatkokehittäminen hankeaikana

Hyvinvointialueen HRD (human resource development)- palvelut

  • Kehittäjätiimin ohjaaminen
  • Koulutuksen teknisen toteutuksen suunnittelu
  • Koulutusjärjestelmän ylläpito ja yhteyshenkilö tekniseen tukeen
  • Markkinoinnin tuki

Viestinnän asiantuntijat 

  • Markkinoinnin tuki

Monialainen kehittäjäjoukko 

  • koulutuksien lähdemateriaalien valinta ja sisällön tuottaminen

Hyvinvointialueen johto ja esihenkilöstö

  • Kehitystyön tuki
  • Markkinoinnin tuki
  • Osaamisen vahvistamisen seuranta
Tavoiteltu muutos

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koulutuskokonaisuuden tavoitteena on:

  1. Vahvistaa ja lisätä hyvinvointialueen ammattilaisten osaamista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuudesta sekä alueellisesti käytettävistä olevista hyte-työkaluista ja -palveluista.
  2. Tehostaa monialaista asiakas- ja palveluohjausta hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin.
  3. Hillitä asiakkaiden ohjautumista raskaampiin palveluihin ennaltaehkäiseviä palveluita ja varhaisempia interventioita hyödyntämällä sekä asiakkaiden terveystaitojen edistämistä vahvistamalla.
Muutoksen mittaaminen

Hyvinvointialueen asiakastyötätekeville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille tehtiin kysely maaliskuussa 2024, jossa tiedusteltiin asiakkaan ohjaamisesta hyvinvointia ja terveyttä edistävään (hyte) toimintaan. Kysely toistettiin maalis-huhtikuussa 2025.

Kyselyn tarkoituksena oli selvittää Kymenlaakson hyvinvointialueen ammattilaisten toteuttamaa asiakasohjausta hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin sekä saada tietoa olemassa olevasta yhteistyöstä sekä käytössä olevista toimintamalleista. Kyselyyn vastattiin laajasti eri yksiköistä.

Kyselyyn saatiin vuonna 2025 yhteensä 221 vastausta. Vuonna 2024 saatiin vastauksia yhteensä 381, joten tulokset eivät ole keskenään täysin vertailukelpoiset. Vuoden 2024 tulokset esitetään seuraavassa kappaleissa suluissa. 

Vuonna 2025:

  • 14% (16 %) vastaajista ohjaa hyte- palveluihin päivittäin tai lähes päivittäin,
  • 21 % (22 %) ohjaa hyte- palveluihin viikoittain,
  • 18 % (18 %) kuukausittain,
  • 20% (19 %) harvemmin ja
  • 23 % (21 %) ei lainkaan.  

Eniten ohjausta kyselyn mukaan tehdään:

  • liikuntapalveluihin, 63 % (57 %) vastaajista,
  • osallisuuden edistämisen palveluihin, 50 % (52 % ) ja
  • mielenterveyden edistämisen palveluihin 55 % (53 %) vastaajista).

Suurin este ohjaamiselle on: 

  • tiedon puute asiakkaan arkiympäristössä tarjolla olevista hyte-palveluista, 50 % (57 %) vastaajista
  • kokemus siitä, ettei ohjaaminen kuulu omaan työnkuvaan 18 % (36 %) vastaajista, sekä
  • en tunnista asiakkaan tarvetta hyte-toiminnalle 17% (14%).

Alueen hyte- palveluista ammattilaiset saavat tällä hetkellä tietoa kollegoilta, hyvinvointialueen Intrasta ja  verkkosivuilta.  

Vastaajista 84% (89 %) kuvaa, että heidän yksikössä ei ole sovittuna yhteistä toimintamallia tai - tapaa, jolla ohjaamista hyte- palveluihin tehdään. Valtaosa vastaajista 84% (78%) kertoo tunnistavansa soveltuvat asiakkaat oman ammattitaidon pohjalta. Hyte- toimijoiden kanssa yhteistyötä kuvaa tekevänsä päivittäin 1% (3%), viikoittain 8% (10%), kuukausittain 13% (17%), harvemmin tai satunnaisesti 51 % (39%) ja ei koskaan 27% (31%). Suurimmassa osassa avoimista vastauksista kuvattiin, että yhteistyöstä sopii esihenkilö tai sitten vastaajalla ei ole tietoa, kenen vastuulla asia omassa yksikössä on. Osassa yksiklistä ei ollut selkeää vastuuhenkilöä nimettynä.

Toteutussuunnitelma

2024

  • Kysely nykytilan kartoittamiseksi
  • Johdolta linjaus hyte- koulutuskokonaisuuden toteutuksesta
  • Koulutuskokonaisuuden suunnittelu ja painopisteiden valinta
  • Vastuualueiden jakaminen ja priorisointi
  • Koulutuskokonaisuuden toteuttamistavan valinta yhdessä HRD - palveluiden kanssa

2025

  • Koulutuskokonaisuuden suunnittelu, aikataulutus ja materiaalin koostaminen
  • Koulutusmateriaalin tuotanto (jatkuu koko vuoden 2025)
  • Koulutuksen tekninen toteutus alustalle
  • Kurssien testaus ja editointi palautteen perusteella
  • Koulutuskokonaisuuden kurssien julkaisut porrastaen
    • Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen perusteet (julkaistu 28.4.)
    • Liikunta (julkaistu 28.4.)
    • Kulttuurihyvinvointi (julkaistu 8.9.)
    • Mielenterveyden ja mielenterveystaitojen edistäminen (julkaistu 6.10.)
    • Lähisuhdeväkivallan ehkäisy (julkaistu 3.11.)
    • Tulossa: Vertaistuki (Marraskuun loppu 2025)
    • Tulossa: Osallisuus
  • Kurssien markkinointi ja viestintä
    • Sisäinen viestintä: Intratiedotteet, mahdollisesti HR radio,
  • Kurssipalautteiden seuranta
    • Mittarit: NPS ja avoin palaute
  • Kurssien luovutus palveluille

2026

  • Julkaistujen kurssien jatkokehittäminen
  • Tuotettavat kurssit: Elintapaohjaus ja terveystaitojen vahvistaminen, Terveyttä edistävä ravitsemus
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen -koulutuskokonaisuuden kohderyhmänä ovat kaikki asiakas- ja potilastyötätekevät sote- ammattilaiset Kymenlaakson hyvinvointialueella. 

Asiakasymmärrystä on kerrytetty hyvinvointialueen asiakastyötätekeviltä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta. Heille toteutettiin kysely maaliskuussa 2024, jossa tiedusteltiin asiakkaan ohjaamisesta hyvinvointia ja terveyttä edistävään (hyte) toimintaan.  Kyselyyn saatiin 381 vastausta.  Tulokset on kuvattu tarkemmin Muutoksen mittaaminen- osioon. 

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koulutuskokonaisuudessa aiotaan hyödyntää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koulutuspilotin tuotoksia (RRP, Investointi 2). Tarvelähtöisesti tulemme hyödyntämään laajasti olemassa olevaa näyttöön perustuvaa materiaalia koulutuksen sisällössä ja suunnittelussa. 

Koulutuskokonaisuus päätettiin jaotella pienempiin Kymenlaakson hyvinvointialueen Hyvinvointia-palvelun teemoja mukaillen. 

Ideointi

Koulutuskokonaisuudessa tullaan hyödyntämään Kymenlaakson hyvinvointialueen Hyvinvointia- palvelutarjottimen rakennetta ja teemoittelua.

Esihenkilöille pidetään työpaja, jossa tarkennetaan kurssien toimintaperiaatteisiin liittyviä reunaehtoja (kuten suositeltava suoritusaika, oppimista tukevat aktiviteetit yms.)

Koulutuskokonaisuuden tekninen toteutus tuotetaan Kymenlaakson hyvinvointialueen oppimisympäristö Pinjassa.

Idean valinta

Koulutuskokonaisuus päätettiin jaotella pienempiin Kymenlaakson hyvinvointialueen Hyvinvointia-palvelun teemoja mukaillen. Kurssien teemat:

  • Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen perusteet
  • Liikunta
  • Kulttuurihyvinvointi
  • Mielenterveyden edistäminen
  • Lähisuhdeväkivallan ehkäisy (Turvallisuus)
  • Vertaistuki ja kokemustieto
  • Osallisuus

Vuonna 2025 tuotettavien kurssien ulkopuolelle rajautuivat Terveellinen ravitsemus sekä Elintapaohjaus ja terveystaitojen edistäminen resurssointihaasteiden vuoksi. Lisäksi alueella on olemassa jo ravitsemuskoulutusta. Jatkokehitys näiden kurssien osalta on mahdollista EELI - Etsivää elintapaohjausta Kymenlaaksossa -hankkeessa, mutta päätöksiä sen suhteen ei ole vielä tehty.

Idean konkretisointi ja visualisointi

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koulutuskokonaisuudella  lisätään ammattilaisten osaamista ja tuetaan systemaattista ohjaamista ennaltaehkäiseviin palveluihin. 

Idean testaus asiakkaalla

Koulutuskokonaisuudesta tullaan keräämään palautetta vuoden 2025 aikana. 

Ratkaisun testaaminen

Koulutuskokonaisuuden suunnittelu Q3/24- Q1/25

  • Määritellään toteutettavat teemat
  • Määritellään kurssien osallistujien lähtötaso
  • Kootaan kurssikohtaiset työryhmät projektitiimistä aiempi osaaminen, kiinnostus ja käytössä olevat työaikaresurssit huomioiden. Konsultoidaan tarvittaessa substanssiosaajia teemakohtaisten kurssien kehityksessä ja/tai testauksessa.

Koulutuskokonaisuuden sisällön tuottaminen ja toteutus Q4/23- Q4/25

  • Päätetty tuottaa kurssit porrastaen, kehittämistyö etenee iteratiivisesti
  • Sisältö tuotetaan yhtenäisen rakenteen mukaisesti alustalle
    • Hyvinvointi-teemaan liittyvien keskeisten termien määrittely
    • Vaikutukset hyvinvointiin
    • Inhimilliset ja taloudelliset kustannusvaikutukset
    • Puheeksi ottamisen malli
    • Palveluihin ohjaus
    • Kurssikohtaiset erityistiedot
    • Opitun kertaus (tentissä kerrataan keskeiset asiat) ja kurssipalaute
  • Kurssin testaus eri lähtötason testaajilla ennen julkaisua.

Koulutuskokonaisuuden julkaisun jälkeen sitä kehitetään saadun palautteen pohjalta. (Q2/25-Q4/25)

  • NPS ja avoin palauteseuranta kuukausittain
  • Palautteen perusteella tarvittavat muutokset toteutetaan ketterästi

 

Kokeilun tavoitteet

Tavoitteena on tuottaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aikaa kestävän ja käytännön läheisen koulutuskokonaisuus, joka on eri ammattilaisille helposti saavutettava ja omaksuttava.

Kokeilussa opittua

Kurssin sisällöntuotannossa toiminut iteratiivinen kehittäminen

  • Kurssikohtainen ydintiimi tuottanut 1. version materiaaleista
  • Laajempi tiimi kokoontunut käymään sisällön läpi, jolloin huomioitu tarvittavat tarkennukset, muokkaustarpeet ja muut sisällön esittämiseen liittyvät haasteet
  • Kurssikohtainen ydintiimi muokannut materiaalia palautteiden perusteella. Tällä työskentelymallilla toimittu kunnes kurssimateriaali on työryhmän mielestä testausvalmis.

Kurssin sisältö ja tekninen testaus on osoittautunut hyödylliseksi ennen julkaisua.

  • tällä tavalla on saatu kiinni tekniset ongelmat, kirjoitusvirheet sekä sisällön esittämiseen liittyvät saavutettavuushaasteet.
Ratkaisun perusidea

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koulutuskokonaisuudella tuetaan systemaattisesti Kymenlaakson hyvinvointialueen ammattilaisten hyte-osaamisen vahvistamista ja tuetaan monialaisen palveluohjauksen toteutumista Kymenlaaksossa. Tavoitteena on saavuttaa yhtenäiset alueelliset toimintatavat. Jatkossa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koulutuskokonaisuuden käynneillä ammattilaisilla on tasalaatuinen osaaminen sekä valmiudet ennaltaehkäisevän ja hyvinvointia tukevan työtavan toteuttamiseen. 

Koulutuskokonaisuuksien kurssien rakenne on skaalattavissa jatkokehitettäviin hyte-koulutuksiin.

Kurssien perusrakenne:

  • Mitä kurssin hyvinvointiteemalla tarkoitetaan ja mitkä ovat sen keskeiset käsitteet (vahvistetaan yhteistä ymmärrystä siitä mistä puhutaan)
  • Kerrotaan, millaisia vaikutuksia teemalla on yksilön ja yhteisöjen hyvinvointiin (vahvistetaan ymmärrystä siitä, miksi aihe on tärkeä)
  • Kerrotaan, millaisia inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia teeman laiminlyönti voi aiheuttaa (inhimilliset kustannukset = yksilöön kohdistuvat haitat, taloudelliset kustannukset = kustannukset ja haitat sote-organisaatioille sekä yhteiskunnalle, vahvistetaan ymmärrystä ennaltaehkäisyn kustannusvaikuttavuudesta)
  • Puheeksi ottamisen malli (toimintamalli, jota seuraamalla ammattilainen voi matalalla kynnyksellä ottaa asian puheeksi, vaikkei substanssiosaamista teemasta olisikaan)
  • Palveluihin ohjaaminen (esitellään ammattilaisen käytössä olevat palveluohjausta tukevat tai päätöksen tekoa helpottavat työkalut, sekä ohjaustumisprosessit alueellisiin palveluihin)
  • Tentti (oppimista tukeva aktiviteetti, se mitä vähintään halutaan osallistujalle jäävän muistiin)
  • Kurssipalaute (osa kurssisuoritusta, osallistetaan kurssin käyneet jatkokehitykseen)

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot
  • Koulutuskokonaisuudelle nimetään omistajuus ja päivitysvastuut.
  • Koulutuskokonaisuutta markkinoidaan laajasti ja monikanavaisesti hyvinvointialueen henkilöstölle.
  • Koulutuskokonaisuuden rakenne on toteutettu teemoiltaan  yhtäläiseksi Hyvinvointia- palvelutarjottimen kanssa.  
  • Koulutuskokonaisuuden suunnittelussa hyödynnetään kansallista ohjausta ja monialaista alueellista osaamista.
Vinkit toimintamallin soveltajille

Tämä osia täydentyy vuoden 2025 aikana. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Tuloksia tarkastellaan vuonna 2025.