Hva mielenterveyspalveluiden digitalisaation mahdollistava kansallinen, integroitava tukipalvelu, Helsingin kaupunki, RRP2, P4, I4
Hva mielenterveyspalveluiden digitalisaation mahdollistava kansallinen, integroitava tukipalvelu, Helsingin kaupunki, RRP2, P4, I4
Työpaketti sisältää Terapiat etulinjaan -digipalveluiden toiminnallisuuksien ja rajapintaistuksien jatkokehittämistä, palveluiden kokoamista yhtenäisille alustaratkaisuille, hyvinvointialueiden tukemista käyttöönotoissa sekä sisältöjen kehittämistä.
Mielenterveyden häiriöt ovat yleinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen ja sairauspäivärahan hakemiseen. Mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kääntyi kasvuun 2015 ja ohitti tuki- ja liikuntaelinten häiriöt vuonna 2019 yleisimpänä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syynä. Vuonna 2023 yli 5600 henkilölle myönnettiin työkyvyttömyyseläke mielenterveyssyistä. Luku vastaa 32 % kaikista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä.
Sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriöiden vuoksi saavien määrä kääntyi kasvuun vuonna 2016, ja vuonna 2023 heitä oli yli 100 000. Nykyisin kolmannes sairauspäivärahoista myönnetään mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Etenkin ahdistuneisuushäiriöt tässä joukossa ovat lisääntyneet merkittävästi. Mielenterveysperusteisen työkyvyttömyyden kasvu koskee kaikkia Suomen maakuntia, vaikka kasvunopeus vaihteleekin alueittain.
Koronapandemia pahensi entisestään tilannetta sekä vaikeuttamalla hoitoon pääsyä että vaikuttamalla eri mekanismeilla kielteisesti erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyteen. Masennus ja ahdistuneisuus vaikuttavat lapsilla ja nuorilla lisääntyneen pandemian aikana useimmissa maissa. Toisaalta työikäisillä tilanteen paheneminen vaikuttaa vuoden 2025 lukujen mukaan pysähtyneen, mutta on yhä ennätyksellisen korkealla tasolla.
Vuonna 2025 säädetty lasten ja nuorten terapiatakuu on sysäys oikeaan suuntaan, mutta takuulaki itsessään ei ratkaise palvelujärjestelmän ongelmia. Keskeinen osa toimintamallia on ollut hyvinvointialueiden tuki ja tarvittavat digipalvelut terapiatakuun toteuttamisessa.
Suomalainen mielenterveyspalvelujärjestelmä on tukkeutunut eri tasoilla: peruspalveluissa, erikoissairaanhoidossa ja Kela-rahoitteisessa kuntoutupsykoterapiassa on pitkiä viiveitä. Syynä on toisaalta palveluiden räjähdysmäinen kysynnän kasvu 2010-luvulla ja toisaalta pirstaleinen rahoitus- ja palvelujärjestelmä, jossa tehdään paljon päällekäistä työtä, ja joka vaikuttavien peruspalveluiden riittämättömyyden vuoksi on painottunut pitkiin, raskaisiin hoitoihin ja kuntoutukseen.
Hoitoon pääsyn tehostaminen on tunnistettu yhdeksi keskeisimmäksi strategiaksi masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden tautitaakan vähentämisessä. Masennus ja ahdistuneisuushäiriöt ovat kuitenkin yleistyneet niin paljon, että perinteisten hoitomallien ja erikoissairaanhoitovetoisten järjestelmien resurssit eivät tule riittämään. Siksi masennus- ja ahdistuneisuushäiriöiden hoidon painopistettä on siirrettävä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon.
Samalla mahdollistuu hoitojen aiempaa nopeampi aloittaminen - mutta vain mikäli hoidon tarve tunnistetaan peruspalveluissa oikein ja vaikuttavia hoitoja on tarjolla.
Psykoterapeuttisten hoitojen reaalimaailman vaikuttavuuden kannalta koko hoitojärjestelmän toimivuus on keskeistä. Tehokkaimmalta vaikuttaa ns. porrastettu hoitomalli, jonka mukainen toiminta lisää vaikuttavuutta masennus- ja ahdistuneisuushäiriöissä merkittävästi.
Mielenterveyspalveluiden, erityisesti vaikuttavien psykososiaalisten hoitojen, oikea-aikaiseen ja yhdenvertaiseen saatavuuteen on pyritty vastaamaan eri hankkeiden avulla. Koko soteuudistuksen yleistavoitteiden lisäksi Mielenterveysstrategia 2020-2030, Tulevaisuuden sote-keskusohjelma ja Suomen kestävän kehityksen ohjelma (RRP) korostavat näitä teemoja hieman eri näkökulmista.
Mielenterveyspalveluiden saatavuutta ja vaikuttavuutta on pyritty edistämään myös lainsäädännöllä. Palveluvalikoimaneuvosto on linjannut psykososiaalisten hoitojen kuulumisesta julkiseen palveluvalikoimaan. Lasten ja nuorten terapiatakuu oli hallitusohjelmassa ja säädettiin v. 2025. Keskittämisasetus puolestaan asettaa yliopistollista sairaalaa ylläpitäville hyvinvointialueille velvollisuuden huolehtia ”psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien arvioinnista ja niiden osaamisen ylläpidosta” yhteistyöalueellaan.
Tämä työpaketti jatkaa ja täydentää vuonna 2020-2022 aloitettua Terapiat etulinjaan -toimintamallin kehittämistyötä, jota tehtiin sote-rakenneuudistusrahoituksella sekä Tulevaisuuden sote-keskusrahoituksella. Toimintamalli on kuvattu tarkemmin Innokylässä kokonaisuutena: Terapiat etulinjaan -toimintamalli | Innokylä sekä toimintamallin omilla verkkosivuilla www.terapiatetulinjaan.fi.
Työpaketin tavoitteena on rakentaa vaikuttavaksi osoittautuneista mutta erillisistä digipalveluista hyvinvointialueita tukeva kokonaisuus, joka voidaan integroida alueellisiin palvelutarjottimiin. Kokonaisuus sisältää keskeiset perustason mielenterveys- ja päihdepalveluketjun digitaaliset ratkaisut. Hanke mahdollistaa Suomen mielenterveyspalveluiden tehokkaan ja yhdenvertaisen digitalisaation.
Työpaketin tavoitteena oli
- Edistää mielenterveyden ongelmien ennaltaehkäisyä, omahoitoa, varhaista tunnistamista ja oikea-aikaista hoitoonohjausta tukemalla kansallisessa kehitettyjen järjestelmien alueellisia käyttöönottoja.
- Tukea alueellista mielenterveys- ja päihdehoitojen osaamisen kehittämistä ja ylläpitoa koulutus/osaamisenhallintajärjestelmän avulla.
- Parantaa mielenterveyspalvelujen laatua, vaikuttavuutta ja tehokkuutta digitaalisilla tiedolla johdon työkaluilla.
- Tukea digitaalisten mielenterveyspalveluiden alueellista soveltamista ja käyttöä rakentamalla monipuolisesti integroituva digitaalinen palvelualusta (Mielenterveystalo 4.0).
- Parantaa hyvinvointialueiden mielenterveys- ja päihdepalveluiden kustannusvaikuttavuutta, hoitoon pääsyä ja etävastaanottojen määrää räätälöimällä alueittain digitaalisesti tuetut toimintamallit, joilla hoitotakuu ja etäkontaktien tavoitteet saavutetaan mielenterveyspalveluissa.
- Tukea alueita digiohjatun porrastetun hoitomallin rakentamisessa, ylläpidossa ja tietojohtamisessa.
- Vakiinnuttaa YTA-pohjainen osaamiskeskusrakenne kansallisten mielenterveyspalveluiden jatkuvaan tukeen, kehittämiseen ja ylläpitoon.
Digikehittäminen
- Selvitetään mahdollisuudet tarjota joustavasti sisältöjä hyvinvointialueiden omissa digitaalisissa asiointipoluissa ja -portaaleissa rajapintojen avulla.
- Selvitetään sisältöpalveluiden integraatiot keskeisiin kansallisiin digitaalisiin palveluihin (esim. Omaolo).
- Koulutusalustaa jatkokehitetään.
- Selvitetään psykoterapian laaturekisterin tai muiden teknisten ratkaisujen soveltuvuus hyvinvointi- ja YTA-alueiden tietojohtamisen ja vaikuttavuuden seurannan tarpeisiin.
- Suunnitellaan mobiilisovellus, joka hyödyntää alustan palveluita. Sovelluksella asiakas pystyisi hyödyntämään alustan sisältöjä, aloittamaan tai jatkamaan aloittamaan omahoito-ohjelmia, tunnistautumaan ja antamaan palautetta hoidon vaikuttavuudesta.
Alueiden tukeminen ja sisältökehittäminen
- Tuetaan hyvinvointialueita niiden RRP-rahoituksen piiriin kuuluvissa kehittämishankkeissa niin, että tämä hanke ja alueiden mtp-hankkeet optimoituvat kokonaisuutenaan.
- Systematisoidaan alueellinen hoitoonohjaus navigaattorijärjestelmillä ja porrastamalla psykososiaaliset palvelut.
- Tuetaan osaamisen ylläpitoa ja alueellisia koordinaattoreita uusien palveluiden käyttöönotossa vertaiskehittämisellä, koulutuksilla, prosessikuvauksilla ja työkaluilla.
- Kehitetään uusia digitaalisia sisältöjä ja digituettuja mielenterveys- ja päihdepalveluita hyvinvointialueiden käyttöön kaikille mielenterveyspalveluiden tasoille.
- Parannetaan olemassa olevien palveluiden vaikuttavuutta tieteellisen kehityksen ja uuden teknologian avulla.
- Mielenterveystalon ja koulutusalustan ammattilaissisältöjä kehitetään.
- Mallinnetaan ja vakiinnutetaan toimiva kansallinen YTA-osaamiskeskusten verkosto ja siihen pohjautuva yhteiskehittämis- ja tukirakenne.
Terapiat etulinjaan -toimintamallin digitaalisten palvelujen on tarkoitus hyödyttää niin apua hakevaa asiakasta, ammattilaista, palveluita tarjoavaa organisaatiota kuin koko palvelujärjestelmääkin.
Digitaaliset ratkaisut lisäävät palveluiden saatavuutta asiakkaille asuinpaikasta riippumatta. Lukuisissa tutkimuksissa on osoitettu, että digitaalisesti tuetuilla hoidoilla on merkittävä vaikutus lievien, keskivaikeiden ja vakava-asteisten mielenterveyden häiriöiden hoidossa. Lisäksi on huomattu, että digituetuilla ratkaisuilla voidaan helpottaa ja sujuvoittaa ammattilaisten tekemää työtä.
Asiakkaan kannalta on keskeistä, että tietoa ja matalan kynnyksen apua on saatavilla helposti ja luotettavasti. Ammattilaiselle digipalvelut tuovat työkaluja, jotka jäsentävät ja parhaimmillaan nopeuttavat omaa työskentelyä. Hyvinvointialueelle on tärkeää, että palveluketjut toimivat ja ammattilaisten osaamisen ylläpito rakentuu suunnitelmallisesti ja mahdollisimman omavaraisesti.
Terapiat etulinjaan -toimintamallissa vaikuttavuustiedon kerääminen on ollut keskiössä toiminnan alusta alkaen. Tavoitteena on sekä toimintamallin ratkaisujen vaikuttavuuden kattava arviointi että toimivien tiedolla johtamisen arjen käytänteiden kehittäminen yhteistyössä alueiden kanssa. Vaikuttavuustietoa kerätään ja hyödynnetään, jotta organisaatiossa toteutettavat muutokset voidaan juurruttaa pysyvästi käyttöön ja työtä kehittää jatkuvasti.
Myös palautetta ja kehittämistoiveita on kerätty systemaattisesti ammattilaisilta, asiakkailta ja kehittämisessä mukana olevilta hyvinvointialueilta kyselyillä ja verkostotapaamissa koko kehittämisen ajan.