| Innokylä

Toimintaympäristö

Hoitotakuulainsäädäntö ohjaa hoitoon pääsyn seurantaa kansallisesti. Myös seurannan kirjaamiseen ja tilastointiin on kansallisesti ohjeistettu.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Jatketaan Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa aloitettua hoitoon pääsyn kehittämistä. Tavoitteena on vahvistaa hoitoon pääsyn seurantaa ja varmistaa luotettava tiedontuotanto hoitotakuulainsäädäntöön peilaten. Samalla lisätään ymmärrystä siitä, miten tiedolla voidaan johtaa ja kehittää palveluja arjessa.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Projektin alussa Varhan perusterveydenhuollossa oli käytössä viisi potilastietojärjestelmää, mukaan lukien suun terveydenhuolto. Hoitotakuun toteutumisen seuranta perustuu ammattilaisten kirjauksiin ja tilastointeihin. Hyvinvointialueen hoitoon pääsyn seurannan luotettavuuden lisäämiseksi oli tehtävä työtä niin ammattilaisten kouluttamisessa kuin kirjaamisohjeiden laadinnassa

Tavoiteltu muutos

Hoitoonpääsyajan laskeminen on mahdollista kaikista kontakteista.
Ammattilaisten ymmärrys hoitoon pääsyyn liittyvistä asioista lisääntyy.

Muutoksen mittaaminen

Mittarit:
Hoitoon pääsyn mittaaminen kontakteista: tavoite 100%
Ammattilaisten koulutukset: tavoite, että kaikki perusterveydenhuollon ammattilaiset on koulutettu

Toteutussuunnitelma

Ammattilaisten koulutus hoitoon pääsystä - hoitotakuun merkityksestä, tietojen kirjaamisesta ja hoitoon pääsyn seurannasta. Tuotetaan sekä kirjallista että videomateriaalia koulutusten tueksi.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat perusterveydenhuollon ammattilaiset, jotka osallistuvat hoidon tarpeen arviointiin ja hoitoon pääsyyn liittyvään kirjaamiseen. Koulutukset ja ohjeistukset on kohdennettu monipuolisesti eri ammattiryhmille ja palvelumuodoille. Ammattilaisia osallistetaan koulutusten, työpajojen ja keskusteluiden kautta. Samalla kartoitetaan tiedon hyödyntämisen tapoja ja lisätään ymmärrystä kirjaamisen vaikutuksista hoidon saatavuuden seurantaan ja toiminnan kehittämiseen.

Kuvittele ja kokeile

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Jatketaan Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen työtä hoitoon pääsyn kehittämiseksi Varhassa.

Hoitoon pääsyn seuranta, TulSote

https://www.innokyla.fi/fi/toimintamalli/hoitoon-paasyn-seuranta-1

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Tavoitteena vahvistaa hoitoon pääsyn seurantaa ja varmistaa luotettava tiedontuotanto muuttuneen hoitotakuulainsäädännön myötä. Lisäksi tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten tiedolla voidaan johtaa ja kehittää palveluja arjessa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Kehittämistyön onnistuminen edellyttää monitasoista koulutusta ja huolellisesti laadittua tukimateriaalia. Ammattilaisten osaamisen tukeminen ja ymmärryksen lisääminen ovat keskeisessä roolissa hoitoon pääsyn tiedon laadun parantamisessa ja tiedolla johtamisen edistämisessä.

Koulutuksia järjestetään sekä lähiopetuksena että etäyhteyksin, ja ne kohdennetaan palvelukokonaisuuksien sekä ammattiryhmien tarpeisiin. Tavoitteena on tarjota ymmärrettävää ja arjen työhön nivoutuvaa tietoa kaikille hoitoon pääsyyn liittyviä tietoja kirjaaville ammattilaisille.

Koulutusten toteutuksessa huomioidaan organisaation eri tasot ja ammattilaisten tueksi laaditaan selkeät, käytännönläheiset ohje- ja tukimateriaalit.

Power BI -raportit ja Excel-koosteet julkaistaan Varhan sisäisissä kanavissa. Tavoitteena on, että esihenkilöt ja ammattilaiset saavat helposti käyttöönsä ajantasaisen, visuaalisesti selkeän ja tulkittavan kokonaiskuvan hoitoon pääsyn tilanteesta eri palvelualueilla. Näin tuetaan tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja toiminnan jatkuvaa kehittämistä.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Koulutuksen on oltava jatkuvaa – kansalliset ohjeistukset, järjestelmät ja henkilöstö muuttuvat, säännölliset muistutukset aiheesta ovat tarpeellisia.
Ohjeistuksen tulee olla selkeää ja helposti löydettävää. Monijärjestelmäympäristö vaatii huolellista viestintää ja kohdennettua tukea.
Eri palveluiden erityispiirteet tulee huomioida ohjeistuksessa ja koulutuksessa.
Viestintä kentän suuntaan kannattaa suunnitella huolella: omat kontaktihenkilöt yksiköissä tukevat viestin perillemenoa.
Raporttien on oltava selkeitä ja käyttökelpoisia: lukijan on ymmärrettävä raportin sisältö ja käyttötarkoitus nopeasti.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Hoitoon pääsyn seuranta nousi entistä luotettavammalle tasolle. Ammattilaisten ja esihenkilöiden tietoisuus hoitoon pääsyn kirjaamisen merkityksestä lisääntyi, mikä näkyi kirjaamisen tarkkuuden ja yhdenmukaisuuden parantumisena koko alueella.

Lähes kaikista kiireettömästä yhteydenotosta ja vastaanottokäynnistä on mahdollista laskea odotusaika, mikä mahdollistaa hoitotakuun toteutumisen tarkemman seurannan.
Ammattilaiset ymmärtävät nyt entistä selkeämmin miten kirjaamisella vaikutetaan raportointiin, palvelujen arviointiin ja alueelliseen kehittämiseen.
Esihenkilöiltä saatu palaute osoittaa, että tiedolla johtamisen periaatteet ovat tulleet osaksi arjen keskusteluja, ja hoitoon pääsyn tilanteesta keskustellaan aiempaa aktiivisemmin.

Potilastietojärjestelmien eroavaisuudet ja puutteet nousivat selkeästi esiin. Järjestelmissä tunnistettiin toiminnallisuuksia, jotka ovat vaikeuttaneet oikean tiedon syntymistä:

Osaa näistä haasteista on pystytty ratkomaan yhteistyössä pääkäyttäjien ja järjestelmätoimittajien kanssa projektin aikana.
Esimerkiksi tietojen oikea siirtyminen ja tallentuminen raportointia varten on ollut kehittämisen kohteena – etenkin tilanteissa, joissa hoitoon pääsyn merkintä muodostuu taustalla automaattisesti ilman ammattilaisen suoraa syötettä.
Myös rahoitukseen liittyvät tietosisällöt, kuten diagnoositietojen siirtyminen THL:lle, ovat olleet tarkastelussa.

Koulutuksia järjestettiin lähes 3000 perusterveydenhuollon ammattilaiselle. Koulutusten toteuttamisessa huomioitiin organisaation eri tasot:

Asiantuntijahoitajille ja -lääkäreille järjestettiin syventäviä koulutuksia, joissa pureuduttiin erityisesti hoitoon pääsyn kirjaamisen keskeisiin periaatteisiin ja kirjaamisen oikeellisuuden merkitykseen.
Heille laadittiin erilliset, valmiit koulutusmateriaalit hyödynnettäväksi omissa yksiköissä. Materiaalien avulla varmistettiin koulutuksen tasalaatuisuus myös silloin, kun kouluttaja ei ollut varsinaisesti aiheen asiantuntija.
Asiantuntijahenkilöstö jakoi tietoa aktiivisesti viikkopalavereissa ja muissa arjen kohtaamisissa, erityisesti avosairaanhoidon toimipisteissä.

Ammattilaisten tueksi laadittiin selkeät, käytännönläheiset ohje- ja tukimateriaalit:

Tiivistetyt muistilistat ja kirjalliset ohjeet

Koulutuksissa ja materiaaleissa tehtiin näkyväksi:

Mitä tarkoittaa hoitotakuu ja miksi hoitoon pääsyn seuranta on tärkeää.
Mistä hoitoon pääsyn tieto syntyy
Mikä sen merkitys on palveluiden arvioinnissa, kehittämisessä ja johtamisessa

Vaikka kehittämistyötä on jo tehty paljon, tunnistetaan edelleen jatkotarpeita etenkin kirjaamisen automatisoinnin, järjestelmäohjauksen ja ammattilaisten koulutuksen jatkuvuuden osalta. Projektin aikana syntyneet toimintamallit ja materiaalit luovat kuitenkin hyvän pohjan työn jatkumiselle.

Hoitoonpääsytietojen luotettavuuden parantaminen, Varsinais-Suomen hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Hoitoonpääsytietojen luotettavuuden parantaminen, Varsinais-Suomen hyvinvointialue (RRP, P4, I1)