Henkilöstöresurssin optimoinnin työkirja
Henkilöstöresurssin optimoinnin työkirja
Organisaatioilla on tarve varmistaa osaavan ja hyvinvoivan henkilöstön saatavuus. Tarkoituksenmukainen resurssien kohdentaminen vaatii selkeän työkalun päätöksenteon tueksi. Työkirja tarjoaa mallin henkilöstörakenteen arviointiin ja ennakointiin.
Toimintamallin nimi
Organisaatioilla on tarve varmistaa osaavan ja hyvinvoivan henkilöstön saatavuus. Tarkoituksenmukainen resurssien kohdentaminen vaatii selkeän työkalun päätöksenteon tueksi. Työkirja tarjoaa mallin henkilöstörakenteen arviointiin ja ennakointiin.
Työkirjan tarkoituksena on tukea työnjaon selkeyttämistä ja henkilöstörakenteen optimointia. Se tarjoaa käytännön malleja ja esimerkkejä, joiden avulla yksiköt voivat tarkastella ammattiryhmien tehtäviä, vastuita ja yhteistyön rajapintoja sekä kehittää toimintaansa suunnitelmallisesti ja yhdenmukaisesti.
Työkirjan avulla voidaan varmistaa henkilöstön saatavuus, vahvistaa välittömän hoitotyön osuutta, monipuolistaa ammattirakennetta ja mitoittaa henkilöstö tarkoituksenmukaisesti.
Auttaa:
- selkeyttämään rooleja ja vastuita
- tunnistamaan työn sujuvuuden ja asiakastyön kehittämiskohteita
- arvioimaan automaation ja vaihtoehtoisten ratkaisujen mahdollisuuksia
- luomaan pysyviä malleja työnjaon ja henkilöstörakenteen kehittämiseen
Poliittiset ja lainsäädännölliset muutokset: Jatkuvat uudistukset hyvinvointialueilla, palvelurakenteen kehittäminen sekä henkilöstöä koskevat säädökset vaikuttavat resurssitarpeisiin ja työn organisointiin kiihtyvällä tahdilla.
Yhteiskunnalliset tekijät: Väestön ikääntyminen, palvelutarpeen kasvu ja alueelliset erot lisäävät tarvetta ennakoivalle henkilöstösuunnittelulle.
Taloudelliset realiteetit: Talous ja rahoituksen kohdentumisen muutokset edellyttävät kustannustehokkuutta ja resurssien tarkoituksenmukaista kohdentamista.
Sosiaaliset ja kulttuuriset muutokset: Työelämän murros, osaajapula, työntekijöiden odotukset joustavuudesta ja hyvinvointia tukevista ratkaisuista korostuvat.
Ympäristötekijät: Etätyömahdollisuudet ja digitaalisten palvelujen kasvu sekä tekoälyn hyödyntäminen muokkaavat työn tekemisen tapoja ja henkilöstörakenteen tarpeita.
Nämä tekijät yhdessä luovat tarpeen systemaattisille, joustaville ja ennakoiville henkilöstörakenteen kehittämisen käytännöille.
Asiakasosallisuutta on toteutettu hyödyntämällä aiempien henkilöstörakenteen ja palveluiden sujuvuuden kehittämistyön asiakaskyselyitä, haastatteluiden tuloksia sekä asiakkaiden yhteydenottoja, joissa he ovat nostaneet esiin arjen tarpeita ja palvelun toimivuutta. Näiden kautta on saatu selkeä kuva palvelujen sujuvuudesta, kohtaamisen laadusta ja työnjaon vaikutuksista asiakkaan kokemukseen.
Selkeä käyttöönoton suunnitelma: määritellään vastuut, aikataulu ja eteneminen.
Yhteinen perehdytys: henkilöstölle kerrotaan, mitä muuttuu ja miksi.
Koulutus työnjakoon: ammattiryhmittäiset ja tiimikohtaiset keskustelut, roolien tarkennukset ja esimerkkitilanteiden läpikäynti.
Pilotointi ja palautteen keruu: testataan malli yksikössä ja tehdään tarvittavia korjauksia.
Seuranta ja jatkuva arviointi: kevyt mittaustapa ja säännölliset keskustelut työpajoissa.
Laajentaminen: onnistuneet toimintatavat laajennetaan muihin yksiköihin.
Dokumentointi: työnjako, prosessit ja toimintatavat kirjataan selkeästi ja saatetaan kaikkien käyttöön. Hyödynnetään yhteisiä olemassa olevia dokumentaatioalustoja.
Henkilöstörakenteen optimoinnin työkirjan työstö on selkeyttänyt henkilöstörakennetta, työnjakoa ja resurssien kohdentumista. Työkirjan avulla on tunnistettu ja kuvattu jo aiemmin toteutettuja henkilöstörakenteeseen liittyviä toimenpiteitä sekä määritelty uusia, tulevaisuudessa kokeiltavia toimenpiteitä henkilöstörakenteen edelleen optimoimiseksi.
Työkirjaa otetaan käyttöön vuoden 2026 aikana osana henkilöstösuunnitelmaa.
Kansikuva
