Helper-vapaaehtoistyön toimintamalli

Koulutettu Helper-vapaaehtoistyöntekijä toimii maahanmuuttajan tukihenkilönä työhön ja koulutukseen hakeutumisessa sekä tukee suomen kielen oppimista tuettavan arkiympäristöissä ja lähiyhteisöissä. 

 

 

 

 

 

Toimintaympäristö

 Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden taidot hakea työtä, koulutuspaikkaa tai hyvinvointia vahvistavaa osallistavaa vapaa-aikaa tarvitsevat tukea. Kansainvälisille osaajille ei ole tarjolla heidän tarvitsemaansa yksilöohjausta. Suomessa ei ole toimintamallia, jonka tuella työn- ja koulutuksen haun ohjausta voidaan toteuttaa. Työnhakijoilla on työllistymiseen liittyviä esteitä ja samaan aikaan monella alueella on yrityksiä ja yhteisöjä, jotka eivät saa riittävästi työvoimaa. Hyvät väestösuhteet rakennetaan lisäämällä vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa eri väestöryhmien välillä. Maahanmuuttaneiden osallisuutta lisäämällä mahdollistetaan kaikille yhdenvertaisempaa arkea. Toimintamallia voidaan soveltaa valtakunnallisesti. Helper-vapaaehtoistoiminnan ja siihen liittyvän koulutusmateriaalin voi ottaa käyttöönsä järjestö, kunta tai muu yhteisö. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Maahanmuuttajataustaisten osaajien on haastavaa työllistyä Suomessa. Osasyynä on se, ettei heillä ole tietoa eikä osaamista suomalaisesta työnhaun ja työskentelyn kulttuurista ja toimintatavoista. Työ- ja opiskeluhaussa maahanmuuttaneiden ohjaaminen vaatii aikaa ja resursseja. Kohderyhmän ja erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten parissa työskentelevät ammattilaiset, työllisyyden hoidon asiantuntijat sekä maahanmuutto- ja asettautumispalveluiden asiantuntijat kertovat kasvavasta tarpeesta yksilöllisempään ohjaukseen liittyen työllistymisen ja koulutukseen hakeutumiseen. Erityisesti maahanmuuttaneiden nuorten kohdalla korostuu tarve panostaa kesätyönhakuun ja naisten kohdalla tarve opiskelu- tai työelämäpolun löytymiseen. 
Helper-vapaaehtoistoiminnalla vahvistetaan kohderyhmän tietoja, osaamista ja valmiuksia etsiä ja löytää työtä tai koulutuspaikka Suomesta. 

Tavoiteltu muutos

Maahanmuuttaneiden työllistymisen valmiudet paranevat. Kansainväliset osaajat oppivat hahmottamaan suomalaista työnhaun ja työnteon kulttuuria sekä heidän suomen kielen taitonsa vahvistuu. Vapaaehtoiselle ja maahanmuuttaneelle mahdollistuu merkityksellinen yhteistoiminta ja hyvä arki.  

Tavoiteltu muutos kuvataan Helper-toimintaan osallistuvalle maahanmuuttaneelle annettavana palvelulupauksena

"Saat Helper-toiminnassa vapaaehtoisen, joka tuntee suomalaisen työnhaun ja opiskelun perusasiat. Hän auttaa sinua selkeällä suomen kielellä kohti omia tavoitteitasi, ja tapaamisen jälkeen tunnet olosi toiveikkaammaksi."

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Helper-vapaaehtoistyön toimintamallin kohderyhmiä ovat esimerkiksi järjestöt, maahanmuuttopalvelut ja muut yhteisöt, jotka voivat ottaa toimintaansa mukaan vapaaehtoisia sekä tukea heitä vapaaehtoistyössään.  

Välillisesti hyötyvänä kohderyhmänä ovat maahanmuuttaneet, joiden koulutukseen ja työhön hakeutumista sekä osallisuutta vahvistetaan Helper-vapaaehtoistyöllä sekä työnantajat, jotka saavat käyttöönsä kansainvälistä, osaavaa työvoimaa.   

Ratkaisun perusidea

Helper-vapaaehtoistyö on toimintamalli, jossa vapaaehtoinen tukihenkilö auttaa maahanmuuttanutta kohti tuettavan asettamia tavoitteita. Toimintamallin voi ottaa käyttöönsä mikä tahansa järjestö, kunta, seurakunta tai muu aiheesta kiinnostunut yhteisö. 

Vapaaehtoisen antama tuki maahanmuuttaneelle voi liittyä työ- ja koulutuspaikkojen etsimiseen, ansioluettelon ja työhakemuksen laatimiseen, työhaastatteluun valmistautumiseen sekä suomalaisiin työnhaun käytäntöihin ja työllistymistä edistävien toimien tunnistamiseen ja niihin kannustamiseen.  Vapaaehtoinen saattelee hienotunteisesti osallistumaan kodin ulkopuolisiin aktiviteetteihin, kuten harrastuksiin ja vapaaehtoistyöhön, jotta arkeen syntyy uusia verkostoja ja mielekästä tekemistä. 

Toiminnassa vahvistetaan suomen kieltä tuettavan arjen tilanteissa ja ympäristöissä. Tukisuhteen alussa vapaaehtoinen tutustuu tuettavan toiveisiin, vahvuuksiin ja osaamiseen, ja tuki muotoillaan näiden pohjalta. Vapaaehtoinen voi olla suomalainen tai Suomessa pitkään asunut kansainvälinen osaaja, joka auttaa myös suomalaisen työnhaun ja työelämän kulttuurin hahmottamisessa. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Helper-vapaaehtoistyön periaatteet, jotka toteutuvat aina:

  1. Helper-toiminnassa vapaaehtoinen tukee maahanmuuttanutta osallisuuteen ja auttaa työhön tai koulutukseen haussa asiakaslähtöisesti ja sensitiivisesti. Asiakaslähtöisyydellä tarkoitetaan tuettavan tarpeista hänen tavoitteisiinsa pyrkivää, itsemääräämisoikeutta kunnioittavaa, kulttuurisensitiivistä ja tuettavan koko elämäntilanteen huomioivaa.
  2. Helper-vapaaehtoistyössä pyritään käyttämään selkeää suomen kieltä tiedon saavutettavuuden edistämiseksi ja vahvistetaan tuettavan suomen kielen taitoa.
  3. Helper-vapaaehtoistyö on kahden yhdenvertaisen ihmisen työskentelyä yhteiseen, maahanmuuttaneen määrittelemään tavoitteiseen pääsemiseksi.
  4. Helper-toimintaan osallistuminen on maahanmuuttaneelle aina vapaaehtoista.
  5. Maahanmuuttanut lähtee tukitapaamisesta voimaantuneena ja toiveikkaampana kuin oli tapaamisen alussa. 

Työn ja koulutuksen haun ohjaus vaatii vapaaehtoiselta vähintään perustietoja ja omakohtaista kokemusta Suomessa työllistymisestä. Toimintamallin käyttöönoton tueksi rakennetaan koulutusmateriaali, jonka avulla Helper-vapaaehtoistyön koulutusta voi räätälöidä omaan yhteisöön sopivaksi. Helper-vapaaehtoistyön onnistunut toteuttaminen edellyttää, että vapaaehtoiset koulutetaan ja on olemassa taustayhteisö, joka huolehtii heidän hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan sekä linkittää maahanmuuttaneet ja heitä työnhaussa ohjaavat helperit toisiinsa.  

Helper-toiminnassa tuettavalle annetaan selkeä palvelulupaus: hän saa vapaaehtoisen, joka tuntee työnhaun ja opiskelun perusasiat, auttaa selkeällä suomen kielellä ja tukee etenemistä kohti tavoitteita niin, että tapaamisen jälkeen olo on toiveikkaampi. 


 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Helper-toimintamallista laaditaan verkkojulkaisu vuoden 2026 aikana. Julkaisun avulla toimintamallin voi ottaa käyttöönsä ja tarvittaessa muokata sitä omaan organisaatioon sopivaksi.