HEHKU. Lastensuojelun, perhesosiaalityön ja nuorisopsykiatrian integroitu palvelu, Helsingin kaupunki (RRP, P4, I1)
HEHKU on kohonneessa palvelujen väliinputoamis- ja sijoitusriskissä oleville 13-17 vuotiaille lapsille kohdennettu, lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoidon palvelut integroiva jalkautuva palvelu.
LAINSÄÄDÄNNÖLLISET TEKIJÄT TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMISEN AJUREINA:
- Terveydenhuoltolaki 69 § 2 mom. :”Jos lastensuojelun tarve johtuu riittämättömistä terveydenhuollon palveluista, lapselle ja hänen perheelleen on sen estämättä, mitä hoitoon pääsystä 51, 51 a -51 c, 52 ja 53 §:ssä säädetään, on järjestettävä viipymättä terveyden ja kehityksen kannalta välttämättömät palvelut.”
-
LsL 40 § mukaan lapsi on otettava hyvinvointialueen huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto, jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään.
Lasten psyykkinen oireilu voi ilmetä käyttäytymisenä, joka vaarantaa vakavasti lapsen terveyttä ja kehitystä. Oikeanlaisen hoidon puuttuessa lastensuojelulla voi muodostua velvoite ottaa lapsi huostaan - siitäkin huolimatta, että sijaishuollon keinoin lapsen hoitoa ei arvioiva voitavan järjestää tai toteuttaa aikaisempaa paremmin. Esimerkiksi itsetuhoinen tai omaa turvallisuutta eri tavoin vaarantava, rajaton käytös, vaikeat koulunkäymisen ongelmat, päihteiden käyttö, toimintakyvyn vakava aleneminen ovat tavallisia huostaanoton perusteita. Helsingin oma tilastoseuranta v. 2023 osoittaa, että yleisin huostaanoton taustasyy liittyi lapsen psyykkiseen oireiluun (21 %) tai lapsen itseä vahingoittavaan käyttäytymiseen myös (11 %).
Huostaanottojen ehkäisyyn tulee pureutua kehittämällä nykyistä tehokkaampia työkaluja mm. kasvuolosuhteiden riskien tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen sekä ottamalla käyttöön tehokkaita, tutkimusperusteisia interventioita myös sosiaalihuollossa ja lastensuojelun avohuollossa.
HEHKU-toimintamallin kehittämisen aikana on havaittu, että tämän lisäksi olisi nykyistä systemaattisemmin hyödyntää lastensuojelun ja psykiatrian resurssien ja osaamisen integroimisen mahdollisuudet erikseen määriteltyjen yhteisasiakkuussegmenttien tuen ja hoidon laadun ja yhdenvertaisuuden parantamiseksi.
-
LsL 40§: Huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen voidaan kuitenkin ryhtyä vain, jos LsL:n mukaiset avohuollon tukitoimet eivät olisi lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia taikka jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi; ja jos sijaishuollon arvioidaan olevan LsL 4 §:n mukaisesti lapsen edun mukaista
HEHKU-toimintamalli integroi lastensuojelun tehostetun perhetyön ja nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon ja mahdollistaa kohderyhmänsä osalta aikaisemmin puuttumaan jääneen, tapauskohtaisen lapsen edun punninnan: Onko HEHKU integroituna avohuollon tukitoimena ja palveluna HEHKU lapsen edun mukaisempi ratkaisu kuin huostaanotto ja hoito lastensuojelulaitoksessa?
TALOUDELLISET AJURIT JA LÄHTÖKOHDAT: TARVE KEHITTÄÄ RATKAISUJA, JOTKA PARANTAVAT PALVELUJEN YHDENVERTAISUUTTA, LAATUA JA OVAT KUSTANNUSTEHOKKAITA
Avomuotoinen palvelu on huomattavasti halvempaa kuin hoito lastensuojelun laitoksessa, esimerkkinä vuosikustannukset/lapsi (avopalvelun hinta laskettu keskimääräisen 6 lasta/vastuutyöpari mukaisesti):
- Integroitu avohoito/palvelu (kuten HEHKU) 18 000 €
- Erityistason laitoshoito 163 000 €
- Vaativan tason laitoshoito 241 630 €
Avopalveluna HEHKU on siis noin 13 kertaa halvempaa kuin vaativan tason laitoshoito.
YHTEISASIAKKAIDEN TUEN JA HOIDON TARPEET
- Saatavilla olevan rekisteritiedon perusteella on aikaisemmin arvioitu, että n. 1/3 nuoriso-psykiatrian asiakkaista on lastensuojelun asiakkaana (esim. THL, päätösten tueksi 50/2018)
- Lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian asiakasmäärät v. 2023 Helsingissä:
- Nuorisopsykiatria 2784 lasta Lasten ja nuorten psykiatrinen erikoissairaanhoito alueittain - THL kuutio- ja tiivistekäyttöliittymä
- Lastensuojelu 5155 lasta (asiakastietojärjestelmästä saatava tieto)
- Tämän perusteella on arvioitu , että yhteisasiakkaita olisi Helsingissä n. 1000 / vuosi
- Arvio on epätarkka. Tästä syystä tavoitteena onkin Uudenmaan alueella toteuttaa ESR rahoitteisessa hankkeessa tietoajo yhteisasiakkuuksista (IntO-hanke alkaen 9/2025).
- Kodin ulkopuolelle sijoitetuilla lapsilla on paljon psykiatrisia häiriöitä (Kääriälä ym., 2021):
- Erikoissairaanhoidossa diagnosoitujen psykiatristen tai neurokehityksellisten häiriöiden yleisyys ennen 18 v. ikää: Kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista 62 %, muut lapset 18 %
- Sijoitetuilla lapsilla diagnosoitiin eniten masennus- ja ahdistuneisuus-, käytös- ja uhmakkuus- sekä neurokehityksellisiä häiriöitä
- Nuorilla, joilla oli diagnosoitu käytös- tai uhmakkuushäiriö tai jotka olivat olleet sairaalassa tahallisen itsensä satuttamisen takia yli 50 % oli ollut sijoitettuna kodin ulkopuolelle lapsuuden tai nuoruuden aikana
- Lasten- ja nuorisopsykiatrinen hoito vastaa heikosti yhteisasiakkaiden laaja-alaisiin tuen ja hoidon tarpeisiin: Sijoitettuina olleista lapsista vain 25–39 %:lla häiriöihin liittyviä erikoissairaanhoidon käyntejä
- Tutkimuksessa tehdyt johtopäätökset tukevat jo aiemmin HEHKU-toimintamallin kehittämisen käynnistämisen yhteydessä tehtyä asiantuntija-arviota ja HEHKU-toimintamallin toiminta-ajatusta:
- Lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian integraatiota tulee vahvistaa tutkimusperusteisesti
- Keskeistä olisi tarjota nykyistä tehokkaampaa tukea monimuotoisesti oireileville nuorille. Tämä edellyttää saumatonta yhteistyötä eri alojen välillä ja psykiatrian ja lastensuojelun onnistuneella yhteistyöllä on erityisen suuri merkitys vaikeasti oireilevien nuorten hoidossa.
- Nuorten lisäksi tärkeää on tukea myös vanhempia, joiden lapsilla on todettu psykiatrisia tai neurokehityksellisiä häiriöitä.
TUNNISTETUT PALVELUAUKOT JA ONGELMAT PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ
- Lastensuojelun ja lasten- ja nuorisopsykiatrian työskentely yhteisasiakkuuksissa:
- Ammattilaisten arvion mukaan yhteisasiakkuuksissa työskenteleminen on nykytilanteessa pääosin ei koordinoitua ja rinnakkaista.
- Tämän seurauksena palvelujärjestelmään syntyy hukkaa ja häiriökysyntää. Lapsen voivat saada vähähyötyistä tuplapalvelua.
YHTEENVETO:
- HEHKU-toimintamallin lähtökohtana on, että osana porrasteisten mielenterveyden palvelujen kehittämisen kokonaisuutta on välttämätöntä kiinnittää huomioida lastensuojelun ja psykiatrian väliin putoavien nuorten tuen ja hoidon tarpeisiin.
- Tämä ilman tarvitsemaansa hoidon tarpeen arviota tai hoitoa jäävä yhteisasiakkaiden joukko muodostaa pienen, mutta kohonneen sijoitusriskin vuoksi suuria kustannuksia aiheuttavan asiakas- ja potilasryhmän.
- HEHKU-toimintamallia on lähdetty kehittämään, jotta voidaan saada käytännössä koestettua tietoa ja ymmärrystä siitä, miten integroidun avomuotoisen toimintamallin avulla voidaan vastata tämän kohderyhmän tarpeisiin
Lastensuojelulla, perhesosiaalityöllä ja nuorisopsykiatrialla on yhteisasiakkaita, jotka ovat vaarassa tipahtaa tai ovat jo tipahtaneet tarvitsemastaan nuorisopsykiatrisen hoidon tarpeen arvioinnista tai hoidosta ja joiden riskiä päätyä sijoitetuksi kodin ulkopuolelle on tästä syystä kohonnut.
Nyt tarjolla oleva hoito ei tavoita kaikkia yhteisasiakkaita eikä vastaa kohderyhmän laaja-alaisiin tuen ja hoidon tarpeisiin. Huomattavan suurella osalla (n. 60 %) lastensuojelun sijaishuoltoon sijoitettavista lapsista on psykiatrinen tai neurokehityksellinen häiriö, Kääriälä & Gyllenberg, 2021.
Toimintamallin kohderyhmän tuen ja hoidon tarpeita koskevaa tietoa on kerrytetty ennen toimintamallin kehittämisen aloittamista keräämällä asiakas- ja potilastyötä tekevien ammattilaisten ja asiantuntijoiden näkemyksiä sekä kuulemalla kokemusasiantuntijoita. Tukena on käytetty myös saatavilla olevaa rekisteri-, tilasto- ja tutkimustietoa.
Tähän tietoon pohjautuen kuvattiin HEHKU-toimintamallin käynnistämisen vaiheessa HEHKU-toimintamalliin ohjautuvien yhteisasiakkuuksien kriteerit. Lastensuojelun, perhesosiaalityön ja nuorisopsykiatrian ammattilaiset hyödynsivät kuvausta ohjatessaan asiakkaitaan tai potilaitaan HEHKU-jaksoille. Hankkeen aikana kriteerejä ei ollut tarvetta muuttaa. Kehittämistyön alussa kerrytetty asiakasymmärrys on siis ollut riittävää ja kantanut.
HEHKUn kohderyhmää ovat 13-17 v. lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkaat,
- jotka ovat vaarassa tippua tai tipahtaneet tarvitsemastaan erikoissairaanhoidosta
- joille yksinomaan lastensuojelun palvelut ovat riittämättömiä
- joilla on kohonnut riski sijoitukseen ja hoito lastensuojelulaitoksessa ei välttämättä olisi lapsen edun mukaisin ratkaisu
Tuen ja hoidon tarve on laaja-alainen, esimerkiksi:
- mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöitä
- rinnakkaishäiriöinä mm. neuropsykiatrinen häiriö, ml. puheen- tai/ja kielen kehityksen häiriöt, oppimisvaikeudet
- käytöshaasteita (pääosin sisäänpäin näyttäytyvät haasteet)
- perheessä jatkunut epäselvä ja jumiutunut tilanne, jossa myös vanhemmuuden toimintakyvyn haasteet vaikuttavat kokonaisuuteen
- tuen ja hoidon tarpeiden ylisukupolvisuus, perheessä traumataustaa
- negatiivisia kokemuksia palvelujärjestelmästä, luottamuspula
Yhteisasiakkaiden osallistumista ja toimijuutta vahvistava työote on ollut HEHKU-toimintamallin keskeistä ydintä. Asiakasymmärrystä on kerätty ja saatu ottamalla käyttöön palautetietoinen työskentely ja mittarit (SRS, ORS). Näin saatua tietoa on voitu hyödyntää yksittäisten nuoren HEHKU-jaksojen aikana ja toimintamallissa käytettävien työskentelyorientaatioiden ja menetelmien kehittämisessä. Nuoren kanssa yhdessä asetetut tavoitteet, niiden toteutumisen seuranta ja sitoutuminen systemaattiseen palautetietoiseen työskentelyyn on mahdollistanut yhteisasiakkaiden osallistumisen HEHKU-jaksoilla saadun tuen ja hoidon sisällön suunnitteluun.