Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

HEHKU. Lastensuojelun, perhesosiaalityön ja nuorisopsykiatrian integroitu palvelu, Helsingin kaupunki (RRP, P4, I1)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Toimintamalli integroi perhetyön lastensuojelun tai erityistä tukea tarvitsevan lapsen palveluna ja vaativan nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon nuoren kehitysympäristöihin jalkautuvaksi, psykososiaalista tukea tarjoavaksi interventioksi. 

Toimintaympäristö

Toimintamallin kehittämisen ajureina on huomioitu useita toimintaympäristössä vaikuttavia tekijöitä: 

1.LAINSÄÄDÄNNÖLLISET TEKIJÄT

  • Terveydenhuoltolaki 69 § 2 mom. :”Jos lastensuojelun tarve johtuu riittämättömistä terveydenhuollon palveluista, lapselle ja hänen perheelleen on sen estämättä, mitä hoitoon pääsystä 51, 51 a -51 c, 52 ja 53 §:ssä säädetään, on järjestettävä viipymättä terveyden ja kehityksen kannalta välttämättömät palvelut.”
  • LsL 40 § mukaan lapsi on otettava hyvinvointialueen huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto, jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään.
    • Lasten psyykkinen oireilu voi ilmetä käyttäytymisenä, joka vaarantaa vakavasti lapsen terveyttä ja kehitystä. Oikeanlaisen hoidon puuttuessa lastensuojelulla voi muodostua velvoite ottaa lapsi huostaan - siitäkin huolimatta, että sijaishuollon keinoin lapsen hoitoa ei arvioiva voitavan järjestää tai toteuttaa aikaisempaa paremmin.
    • Esimerkiksi itsetuhoinen tai omaa turvallisuutta eri tavoin vaarantava, rajaton käytös, vaikeat koulunkäymisen ongelmat, päihteiden käyttö, toimintakyvyn vakava aleneminen ovat tavallisia huostaanoton perusteita.
    • Helsingin oma tilastoseuranta v. 2023 osoittaa, että yleisin huostaanoton  taustasyy liittyi lapsen psyykkiseen oireiluun (21 %) tai lapsen itseä vahingoittavaan käyttäytymiseen myös (11 %).
  • LsL 40§: Huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen voidaan kuitenkin ryhtyä vain, jos LsL:n mukaiset avohuollon tukitoimet eivät olisi lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia taikka jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi; ja jos sijaishuollon arvioidaan olevan LsL 4 §:n mukaisesti lapsen edun mukaista.
    • HEHKU-toimintamalli integroi lastensuojelun tehostetun perhetyön ja nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon ja mahdollistaa kohderyhmänsä osalta aikaisemmin puuttumaan jääneen,  tapauskohtaisen lapsen edun punninnan: onko HEHKU integroituna avohuollon tukitoimena ja palveluna HEHKU lapsen edun mukaisempi ratkaisu kuin huostaanotto ja hoito lastensuojelulaitoksessa? 

2. TALOUDELLISET JA PALVELUJEN KUSTANNUSVAIKUTTAVUUTEEN LIITTYVÄT TEKIJÄT

  • Ammattilaisten arvion mukaan yhteisasiakkuuksissa työskenteleminen on nykytilanteessa pääosin ei koordinoitua ja rinnakkaista. Tämän seurauksena palvelujärjestelmään syntyy kustannustehotonta hukkaa ja häiriökysyntää. Lapset ja nuoret voivat saada vähähyötyistä tuplapalvelua.  
  • HEHKU-toimintamallin kohderyhmä on ilman tarvitsemaansa hoidon tarpeen arviota tai hoitoa jäävä yhteisasiakkaiden joukko muodostaa pienen, mutta kohonneen sijoitusriskin vuoksi suuria kustannuksia aiheuttavan asiakas- ja potilasryhmän.
  • Avopalveluna HEHKU on noin 13 kertaa halvempaa kuin vaativan tason laitoshoito, vuosikustannukset/lapsi:
    • HEHKU Integroituna avopalveluna 18 000 €
    • Erityistason laitoshoito 163 000 €
    • Vaativan tason laitoshoito 241 630 €
  • Arvioitaessa HEHKU-toimintamallin kustannusvaikuttavuutta, on vertailukohtana tavanomainen  eli rinnakkaisesti ja koordinoimattomasti toimiva lastensuojelun tai perhesosiaalityön ja nuorisopsykiatrian tarjoama tuki ja hoito:
    • Mikäli HEHKU-toimintamallilla ei ole kohderyhmälle ilmeisiä haitallisia vaikutuksia ja jos sen avulla voidaan pääasiallisesti saada vähintäänkin vähäisiä myönteisiä hyvinvointivaikutuksia, on toimintamalli kohderyhmässään kustannusvaikuttavampi kuin tavanomainen toimintatapa, jossa on voimakkaasti kohonnut  riski suuria kustannuksia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä tuottaviin lastensuojelun sijoituksiin, toistuviin osastohoitojaksoihin nuorisopsykiatrialla ja nuoren syrjäytymiseen koulutus- ja työelämäpolulta.

3. YHTEISASIAKKAIDEN MÄÄRÄÄN SEKÄ TUEN JA HOIDON TARPEISIIN LIITTYVÄT TEKIJÄT:

  • Saatavilla olevan rekisteritiedon perusteella on aikaisemmin arvioitu, että n. 1/3  nuoriso-psykiatrian asiakkaista on lastensuojelun asiakkaana (esim. THL, päätösten tueksi 50/2018)
  • Saatavilla oleva tilastototieto, lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian asiakasmäärät v. 2023 Helsingissä:
  • Saatavilla olevan rekisteripohjaisen, syntymäkohortti 1997 pohjaisen tutkimustiedon perusteella on tunnistettu, että kodin ulkopuolelle sijoitetuilla lapsilla on paljon psykiatrisia häiriöitä (Kääriälä ym., 2021):
    • Erikoissairaanhoidossa diagnosoitujen psykiatristen tai neurokehityksellisten häiriöiden yleisyys ennen 18 v. ikää: Kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista 62 %, muut lapset 18 %
    • Sijoitetuilla lapsilla diagnosoitiin eniten masennus- ja ahdistuneisuus-, käytös- ja uhmakkuus- sekä neurokehityksellisiä häiriöitä
    • Nuorilla, joilla oli diagnosoitu käytös- tai uhmakkuushäiriö tai jotka olivat olleet sairaalassa tahallisen itsensä satuttamisen takia yli 50 % oli ollut sijoitettuna kodin ulkopuolelle lapsuuden tai nuoruuden aikana
    • Lasten- ja nuorisopsykiatrinen hoito vastaa heikosti yhteisasiakkaiden laaja-alaisiin tuen ja hoidon tarpeisiin: Sijoitettuina olleista lapsista vain 25–39 %:lla häiriöihin liittyviä erikoissairaanhoidon käyntejä
  • Kääriälän ym. 2021 tutkimuksessa tehdyt johtopäätökset vastaavat jo aikaisemmin, HEHKU-toimintamallin kehittämisen käynnistämisen yhteydessä v. 2019 tehtyä asiantuntija-arviota:
    • Lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian integraatiota tulee vahvistaa tutkimusperusteisesti
    • Keskeistä olisi tarjota nykyistä tehokkaampaa tukea monimuotoisesti oireileville nuorille. Tämä edellyttää saumatonta yhteistyötä eri alojen välillä ja psykiatrian ja lastensuojelun onnistuneella yhteistyöllä on erityisen suuri merkitys vaikeasti oireilevien nuorten hoidossa.
    • Nuorten lisäksi tärkeää on tukea myös vanhempia, joiden lapsilla on todettu psykiatrisia tai neurokehityksellisiä häiriöitä.
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toimintamallin kohderyhmän tuen ja hoidon tarpeita koskevaa tietoa on kerrytetty ennen toimintamallin kehittämisen aloittamista keräämällä asiakas- ja potilastyötä tekevien ammattilaisten ja asiantuntijoiden näkemyksiä sekä kuulemalla kokemusasiantuntijoita. Tukena on käytetty myös saatavilla olevaa rekisteri-, tilasto- ja tutkimustietoa.  

Tähän tietoon pohjautuen kuvattiin HEHKU-toimintamallin käynnistämisen vaiheessa HEHKU-toimintamalliin ohjautuvien yhteisasiakkuuksien kriteerit. Lastensuojelun, perhesosiaalityön ja nuorisopsykiatrian ammattilaiset hyödynsivät kuvausta ohjatessaan asiakkaitaan tai potilaitaan HEHKU-jaksoille. Hankkeen aikana kriteerejä ei ollut tarvetta muuttaa. 

HEHKUn kohderyhmää ovat 13-17 v. lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkaat,

  • jotka ovat vaarassa tippua tai tipahtaneet tarvitsemastaan erikoissairaanhoidosta
  • joille yksinomaan lastensuojelun palvelut ovat riittämättömiä
  • joilla on kohonnut riski sijoitukseen ja hoito lastensuojelulaitoksessa ei välttämättä olisi lapsen edun mukaisin ratkaisu

Tuen ja hoidon tarve on laaja-alainen, esimerkiksi:

  • mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöitä
  • rinnakkaishäiriöinä mm. neuropsykiatrinen häiriö, ml. puheen- tai/ja kielen kehityksen häiriöt, oppimisvaikeudet
  • käytöshaasteita (pääosin sisäänpäin näyttäytyvät haasteet)
  • perheessä jatkunut epäselvä ja jumiutunut tilanne, jossa myös vanhemmuuden toimintakyvyn haasteet vaikuttavat kokonaisuuteen
  • tuen ja hoidon tarpeiden ylisukupolvisuus, perheessä traumataustaa
  • negatiivisia kokemuksia palvelujärjestelmästä, luottamuspula

Yhteisasiakkaiden osallistumista ja toimijuutta vahvistava työote on ollut HEHKU-toimintamallin keskeistä ydintä. Asiakasymmärrystä on kerätty ja saatu ottamalla käyttöön palautetietoinen työskentely ja mittarit (SRS, ORS). Näin saatua tietoa on voitu hyödyntää yksittäisten nuoren HEHKU-jaksojen aikana ja toimintamallissa käytettävien työskentelyorientaatioiden ja menetelmien kehittämisessä. Nuoren kanssa yhdessä asetetut tavoitteet, niiden toteutumisen seuranta ja sitoutuminen systemaattiseen palautetietoiseen työskentelyyn on mahdollistanut yhteisasiakkaiden osallistumisen HEHKU-jaksoilla saadun tuen ja hoidon sisällön suunnitteluun. 

Ratkaisun perusidea

HEHKU-toimintamalli on uudenlainen, lastensuojelun, perhesosiaalityön ja nuorisopsykiatrian resursseja ja osaamista yhdistävä "hybridi-avopalvelu". Toimintamalli integroi nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon sekä perhetyön lastensuojelun avohuollon tukitoimena tai erityistä tukea tarvitsevan lapsen palveluna nuoren kehitysympäristöihin jalkautuvaksi psykososiaalista tukea tarjoavaksi interventioksi. 

Ratkaisuun tarvittavat resurssit: 

  • Monialainen, nimetty tiimi, jolla on mahdollisuus jalkautuvaan ja intensiiviseen, monialaisena vastuutyöparina työskentelyyn (työaika).
  • Taustatuki ja konsultaatiot: sosiaalityöntekijä, lääkäri, hoitotiimi osallistuvat yhteistyöhön.
  • Suositeltavaa on myös järjestää vaativan asiakas- ja potilasryhmän parissa työskentelevälle tiimille tai työntekijöille toimintamallin mukaista työotetta tukeva työnohjaus.

Resurssit ja miten niitä on käytetty toimintamallin pilotissa: 

  • Pilottitiimissä on työskennellyt 3 lastensuojelun tehostetun perhetyön sosiaaliohjaajaa, 2 nuorisopsykiatrian sairaanhoitajaa ja psykologi.
  • Nuori on ohjattu niille tiimin työntekijöille, joilla on tilaa ottaa uusi nuori asiakkaaksi. Pilotissa tiimin asiakasmitoitus on ollut noin 4-6 yhteisasiakasta/vastuutyöpari. Työskentelyjaksojen tavoitekesto on ollut keskimäärin 6 kk. Laskennallisesti esimerkiksi tämä tarkoittaa, että tiimiin mahtuu kerrallaan noin 15-20 ja vuositasolla noin 30-40 yhteisasiakasta.
  • Tiimin työntekijät ovat pilotin ajan olleet hallinnollisesti omissa emo-organisaatioissaan.
  • Kestävän kasvun hankkeen aikana Helsingin kaupungin lastensuojelusta ja perhesosiaalityöstä on osoitettu tiimille esihenkilö (johtava ohjaaja). Hänen työparikseen nimettiin HUS nuorisopsykiatrialta osastonhoitaja.
  • Esihenkilöt ovat huolehtineet tavanomaiseen tapaan asiakas- ja potilastyötä tekevien työntekijöiden työtä tukevista rakenteista (case-tiimit ja tarvittavat muut asiakastyön tueksi sovitut rakenteet tai foorumit).
  • Tiimille on järjestetty säännöllinen työnohjaus.
  • HEHKU-palvelua on ollut tarjolla Helsingin kaupungin lastensuojelun ja perhesosiaalityön ja HUS nuorisopsykiatrian yhteisasiakkaille. 

Kohderyhmä:13-17 vuotiaat nuoruusikäiset lastensuojelun, perhesosiaalityön ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkaat, joiden kehitysympäristö ei tue hoitoon sitoutumista ja joilla on laaja-alainen tuen ja hoidon tarve.

  • Lastensuojelulla, perhesosiaalityöllä ja nuorisopsykiatrialla on yhteisasiakkaita, jotka ovat vaarassa tipahtaa tai ovat jo tipahtaneet tarvitsemastaan nuorisopsykiatrisen hoidon tarpeen arvioinnista tai hoidosta ja joiden riski päätyä sijoitetuksi kodin ulkopuolelle on tästä syystä kohonnut.
  • HEHKU-toimintamalliin ohjautuvien yhteisasiakkaiden hoidon tarvetta ei ole voitu arvioida tai tarpeelliseksi arvioitua hoitoa ei ole voitu toteuttaa tavanomaisilla ratkaisuilla tai muutoin tarjolla olevan hoidon keinoin.
  • Yhteisasiakkaita on ohjattu HEHKU-palveluun molemmista organisaatioista yhdessä määriteltyjen ja kuvattujen sisäänottokriteerien perusteella.  

HEHKU-jakson kesto ja työskentelyn intensiteetti:

  • 3-6 kk työskentelyjakso
  • 2-4 tapaamista/vko + allianssia ylläpitävä yhteydenpito (viestit, puhelut)
  • Työskentely sisältää: n. 1 kk valmistelevan jakson, 2-4 kk mittaisen työskentelyjakson ja n. 1 kk mittaisen siirtymäjakson

HEHKU-toimintamallin keskeinen sisältö (ydinelementit): 

1.Monialainen vastuutyöparityöskentely (lastensuojelu, perhesosiaalityö ja nuorisopsykiatria)

  • HEHKU-jakson aikana työskentely keskitetään vastuutyöparille. Mahdolliset muut palvelut tai hoitoon liittyvät prosessit karsitaan HEHKU-jakson ajaksi. Näin saadaan aikaan nuoren ja perheen näkökulmasta selkeä ja toimivaan työskentelysuhteeseen (allianssi) pohjautuva työskentely.
  • HEHKU-tiimin ja taustatukiorganisaatioiden sekä muun verkoston osaamista ja resursseja hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti vastuutyöparin tukena.
  • Vastuutyöpari voi tavata nuorta, perhettä ja verkostoja yhdessä ja erikseen.
  • Vastuutyöparityössä yhdistetään nuoren vaativa psykiatrinen erikoissairaanhoito sekä vastuuparin ja nuoren sekä hänen perheensä yhdessä tekemään suunnitelmaan pohjautuva psykososiaalinen tuki. Vastuutyöparityöskentely pohjaa jaettuihin työotteisiin ja työparin monialaisen osaamisen hyödyntämiseen joustavasti, nuoren yksilöllisten tarpeiden mukaan.
    • Perhetyön sosiaaliohjaajan erikoisosaamista vastuutyöparityöskentelyssä ovat sosiaalihuollon psykososiaaliset, erityisesti vanhempien valmiuksiin, nuoren ja koko perheen arjessa tarvitsemien tietojen ja taitojen konkreettiseen vahvistamiseen, perheen toimivuuteen ja perheen vuorovaikutussuhteisiin kohdentuvat työmenetelmät.
    • Nuorisopsykiatrian sairaanhoitajan työkalupakissa korostuu psykoedukaatio ja sairaanhoidollinen osaaminen, ml. tarvittaessa somaattisen hoidon tarpeen tunnistaminen ja hoitoon ohjaus (sekä nuoren että vanhemman osalta) sekä vaativassa nuorisopsykiatrisessa erikoissairaanhoidossa käytössä olevat hoidon tarpeen arvioimisen työvälineet ja hoitointerventiot.
    • Nuorisopsykiatrian psykologi tuo tiimiin vaativassa nuorisopsykiatrisessa erikoissairaanhoidossa työskentelevän psykologin työkalupakin. Psykologi työskentelee sekä vastuutyöparina että tarvittaessa lyhytkestoisesti lisäresurssina muille vastuutyöpareille (esimerkiksi konsultoiva osallistuminen käynneille, diagnostisten tutkimusten tekeminen).
    • Työskentelyn aikana konsultoidaan tarvittaessa lapsen asiasta vastaavaa sosiaalityöntekijää ja hoidosta vastaavaa lääkäriä.
  • Valmistelevalla jaksolla monialainen vastuutyöparityöskentely painottuu yhteiseen tilanteen ja hoidon tarpeen arviointiin.  Työskentelyssä hyödynnetään kahden eri erikoisalan ammatillista tietopohjaa, menetelmällistä osaamista ja taustatukiorganisaatioiden tietoa ja resursseja kokonaisvaltaisen tilannearvion tekemisessä.
  • Työskentelyjaksolla monialainen vastuutyöparityöskentely on räätälöityä. Työskentelyä raamittaa sitoutuminen asetettuihin tavoitteisiin ja toimintamallin ydinelementtien mukaiseen työskentelytapaan. Työskentelyn suuntaaminen perustuu valmistelevalla jaksolla tehtyyn tilannearvioon.
  • Siirtymäjaksolla vastuutyöparin ensisijainen tehtävä on huolehtia tiedon kulun jatkuvuudesta ja hyvästä siirtymästä tavanomaisen tukeen ja hoitoon. 

2.Nuoren kehitysympäristöihin jalkautuminen

  • HEHKU-toimintamalli on asiakas- ja  potilaslähtöinen. Toimintamallia tarvitaan, koska kaikissa tilanteissa tavanomainen, poliklinikalla toteutuviin ajanvarauskäynteihin perustuva nuorisopsykiatrinen hoito ei ole tosiasiallisesti yhdenvertaista (Yhdenvertaisuuden edistäjän opas ). Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ei toteudu, jos tavanomaisesta hoidosta tipahtaneen ja heikosti tavoitettavissa olevan nuoren hoitoon sitoutumista estäviä tekijöitä ei selvitetä ja oteta riittävästi huomioon hoidon suunnittelussa.
  • HEHKU-toimintamallissa nuoren saamaa tukea ja hoitoa mukautetaan jalkautumalla nuoren kehitysympäristöön. Jalkautumalla parannetaan tuen ja hoidon tosiaasiallista yhdenvertaisuutta.   
  • Nuorta voidaan tavata kotona tai nuoren määrittelemissä paikoissa.
  • Valmistelevalla jaksolla painottuvat vastuutyöparin yhteiset kotikäynnit.
  • Työskentelyjaksolla pyritään harjoittelemaan tavanomaiseen hoitoon sisältyvää poliklinikkatyöskentelyä. Tästä syystä jalkautumista yleensä harvennetaan ja vastaavasti lisätään tapaamisia ammattilaisten toimipisteissä.
  • Jos työskentelyssä on toivotulla tavalla edistytty, siirtymäjaksolla nuori on ehtinyt käydä poliklinikka-käynneillä ja tutustua uuteen hänen hoidostaan vastaavaan ammattilaiseen. 

3.Hoitoon sitoutumista tukevia tekijöitä vahvistava työskentely

  • HEHKU-toimintamallissa lähtökohtana on nuoren toivottua käyttäytymistä estävien ja tukevien tekijöiden huolellinen tunnistaminen ja huomioiminen työskentelyssä (Michie & al., 2011) ja nuoren psykologisia perustarpeita eli autonomiaa, yhteenkuuluvuutta ja kykenevyyttä huomioiva työote (Ryan & Deci, 2017). Nuoren kykenevyys (tiedot ja taidot); motivaatio sekä fyysisen ja sosiaalisen ympäristön tarjoamat tilaisuudet ovat halutun käyttäytymisen, eli tässä tapauksessa nuoren tavanomaiseen hoitoon sitoutumisen, välttämättömiä ehtoja, jotka voivat eri tavoin estää tai tukea nuoren hoitoon sitoutumista. Sosiaaliseen ympäristöön sisältyy myös ammattilaiset, jotka työskentelevät nuoren kanssa.
  • Valmistelevalla jaksolla ja tarpeen mukaan koko työskentelyn ajan kartoitetaan ja tutkitaan nuoren hoitoon sitoutumista estäviä ja tukevia tekijöitä:
    • Fyysinen toimintakyky  (esimerkiksi kyky liikkua itsenäisesti, somaattinen vointi, lääkitys)
    • Psyykkinen vointi ja toimintakyky (esimerkiksi ymmärrys oireista ja niiden syistä, oman käyttäytymisen säätelyn taidot, tiedot ja taidot, joita tarvitaan hoidolliseen ja tavoitteelliseen työskentelyyn)
    • Fyysisen ympäristön olosuhteet ja resurssit (esimerkiksi taloudellinen tilanne, vanhemman vointi ja toimintakyky, asumisolosuhteet, asuinympäristön koettu turvallisuus tai turvattomuus)
    • Sosiaalisen ympäristön vaikutteet (esimerkiksi perheen toimivuus, vanhemman valmiudet, nuoren ja vanhemman vuorovaikutus ja tunnesuhde, kaverisuhteet, vapaa-aika ja harrastukset, koulu kasvu- ja oppimisympäristönä, suhteet nuoren ja perheen kanssa työskenteleviin ammattilaisiin)  
    • Nuoren motivaatio (automaattinen ja tietoinen, reflektiivinen motivaatio)
      • Millaiset asiat näyttävät kannustavan tai tukevan nuorta sitoutumaan hoidolliseen työskentelyyn?
      • Millaisia tunteita  ajatus hoidollisesta työskentelystä herättää nuoressa?
      • Miten helppona tai vaikeana nuori kokee hoidollisen työskentelyn?
      • Onko nuorella luottamusta siihen, että työskentelyllä voidaan muuttaa omaa vointia tai kokonaistilannetta paremmaksi?
      • Millaisia uskomuksia tai odotuksia nuorella on siitä, mitä työskentelyllä voidaan parhaimmillaan saavuttaa?
      • Valmius tehdä päätös hoitoon sitoutumisesta?
      • Mitä tavoitteita nuorella on, millainen elämäntilanne nuoren mielestä olisi riittävän hyvä?
  • Valmistelevalla jaksolla painotetaan aivan erityisesti työskentelysuhdetta ja luottamusta luovaan, nuori ja perhelähtöiseen ja vakauttavaan työskentelyyn:  Nuorella on useimmiten taustallaan vaikeita elämäntapahtumia ja paljon vaihtelevia kokemuksia eri palveluissa asioimisesta. Nuori ja hänen vanhempansa sekä yleensä koko perhe pyritään kohtaamaan heidän omassa koti- ja kehitysympäristössä kunnioittavasti ja hyväksyvästi.
  • Valmistelevalla jaksolla sovitaan työskentelyn tavoitteista, työtavoista ja HEHKU-jakson kestosta. Näistä yhteisesti sovituista raameista ei poiketa ilman, että siitä on yhdessä sovittu.  
  • Työskentelyjaksolla hyödynnetään valmistelevalla jaksolla tehtyä tilannearviota ja tarvittaessa täydennetään sitä. Työskentelyllä pyritään vähentämään tai poistamaan tunnistettuja esteitä ja vahvistamaan hoitoon sitoutumista tukevia tekijöitä.
  • Siirtymäjaksolla fokus on hyvän siirtymän ja tavanomaiseen tukee ja hoitoon sitoutumisen varmistamisessa "saattaen vaihtaen". On tärkeää, että nuoren kanssa työskentelyä jatkavilla lastensuojelun, nuorisopsykiatrian tai muilla ammattilaisilla ammattilaisilla on ymmärrys siitä, mikä ja miksi on mahdollisesti ollut HEHKU-jaksolla toimivaa tai ei toimivaa. Näin heidän on mahdollista hyödyntää toimivia työtapoja nuoren kanssa työskennellessään.
  • Toimintamallissa painopisteenä olevat työotteet:
    • Multisysteemisyys: Multisysteemisyydellä tarkoitetaan työskentelyä, joka voi edetä ja toteutua saman aikaisesti yksilötyönä nuoren tai/ja vanhemman kanssa, perheen kanssa eri kokoonpanoilla ja muissa kehitysympäristöissä (erityisesti koulu). HEHKU-työskentelyssä nojaudutaan myös ekologisen systeemiteoriaan (Bronfenbrenner, 2025). Lähtökohtana on, että nuoren hyvinvointia vahvistavan ja ongelmalliseksi tunnistettua tilannetta korjaavan työskentelyn ei tule kohdistua vain nuoreen yksilönä, vaan huomioida mahdollisimman kokonaisvaltaisesti nuoren kehitysympäristöt ja miten ne ovat yhteydessä toisiinsa. HEHKU-työskentelyn toiminta-ajatuksena on nuoren eri kehitysympäristöjen muokkaaminen nuoren vahvuuksia tukevaksi.
    • Systeeminen ajattelu- ja toimintatapa: Systeeminen ajattelu- ja toimintatapa tukee multisysteemistä työskentelyä. Keskeistä on tutkia ja huomioida nuoren ympärillä olevien eri systeemien monitahoisuutta, keskinäisiä suhteita ja ihmisten välisiä vuorovaikutus- ja tunnesuhteita. Myös HEHKU-jaksolla työskentelevän vastuutyöparin on tarpeen tiedostaa, miten he kytkeytyvät nuoren ja perheen systeemiin ja millaisia vaikutuksia työskentelyllä on nuoren kokonaistilanteeseen. Keskeisiä työtä ohjaavia kysymyksiä ovat muun muassa, mitä työskentelyssä pitää tehdä ensin, mitä tulisi lisätä tai vähentää, että toivottu muutos saadaan aikaan sekä kuka tai mikä nuoren systeemissä voivat vaikuttaa tavoiteltavaan muutokseen? Lähtökohtana on nuoren elämäntilanteen kompleksisuus sekä nuoren tilanteen taustasyiden ja tehtyjen interventioiden syy-seuraussuhteiden vähäinen ennakoitavuus. Tästä syystä muutosta on yleensä tarpeen ja hyväksyttävää pyrkiä saavuttamaan kokeilemalla erilaisia lähestymistapoja ja menetelmiä. Kokeilemisen tukena voidaan hyödyntää hypoteeseja eli sanoitettuja oletuksia syy-seuraussuhteista ja tärkeimmistä juurisyistä esimerkiksi nuoren ongelmalliseksi koetun käyttäytymisen, psyykkisen oireilun tai toimintakykyyn liittyvien vaikeuksien taustalla.
    • Palautetietoinen (Miller & Bertolino, 2018) ja motivoiva työskentely (Motivoiva haastattelu ja ratkaisukeskeinen työskentelytapa; Motivoiva haastattelu;  Palautetietoinen työskentely (FIT) Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa (RRP, P4, I1) | Innokylä)  Motivoivalla ja palautetietoisella työskentelyllä pyritään konkreettisesti osoittamaan muun muassa sitä, että nuoren autonomian tarvetta halutaan kunnioittaa.
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot
  • HEHKU-toimintamallin käyttöönottamisen keskeisin edellytys on, että siihen on osoitettu riittävät resurssit: esimerkiksi nimetyt ja perehdytetyt työntekijät lastensuojelusta ja psykiatrialta tai erillinen, HEHKU-toimintamallin mukaiseen jalkautuvaan työhön erikoistunut tiimi
  • Jos toimintamalli järjestetään erikoistuneen tiimin toteuttamana, on tarpeen ennakoida, kuinka paljon HEHKU-toimintamallin järjestämistä harkitsevalla alueella on kohderyhmään kuuluvia yhteisasiakkaita. Resursointi tulee suhteuttaa arvioituun tarpeeseen.
  • Kohtalaisen laajallakin maantieteellisellä alueella on kustannusten näkökulmasta kannattavaa järjestää toimintamallia: matkoihin kuluva työaika nostaa laskennallista palvelun hintaa, mutta säästöpotentiaali sijaishuollon kustannuksiin verrattuna olisi tässäkin tapauksessa huomattava.
  • Räätälöintiä ja soveltavaa työotetta edellyttävässä HEHKUssa työskentelevällä ammattilaisella on tarpeen olla riittävä työkokemus omalta erikoisalaltaan.
  • Ammattilaiselta ei edellytetä yksittäisen manualisoidun psykososiaalisen hoito-ohjelman tai intervention vahvaa hallintaa.
  • HEHKU-toimintamallissa työskentelevällä ammattilaisella on tarpeen olla kyky ja motivaatio kulloinkin tarvittavien muutostekniikoiden joustavaan soveltamiseen. Tämä voi edellyttää tarvetta kokeilla, oppia ja harjoitella uutta.
  • Motivoivan, systeemisen ja palautetietoisen (FIT) työtavan perusperiaatteet on suositeltavaa olla teoreettisella ja käytännön tasolla hallussa. Vaihtoehtoisesti toimintamallia järjestävällä taholla tulisi olla valmius järjestää toimintamallin ydinelementtien mukaista työskentelyä tukevaa koulutusta (esimerkiksi Helsingin kaupungin ja HUS nuorisopsykiatrian pilotissa tiimille on järjestetty systeemisen työotteen ja FIT palautetietoisen työskentelyn koulutukset. Tiimillä on ollut mahdollisuus osallistua omien emo-organisaatioidensa tarjoamaan täydennyskoulutukseen).
  • Lisäksi HEHKU-tiimissä työskentelevältä ammattilaiselta edellytetään valmiutta monialaiseen vastuutyöparityöskentelyyn, oman ja työparityön reflektointiin sekä liikkuvaan, jalkautuvaan työskentelyyn nuoren kehitysympäristöissä.
  • Työntekijöiden tulisi voida sopia tapaamisia  tarvittaessa myös  virka-ajan ulkopuolella. 
Vinkit toimintamallin soveltajille
  • HEHKU-toimintamallista laaditaan konkreettinen, vaiheittainen työskentelyn sisällönkuvaus (valmistuu syksyn 2025 aikana)
  • Sisällönkuvauksessa kerrotaan,  miten HEHKU-jaksoilla on nuoren ja hänen perheensä tilanteessa työskennelty (esimerkiksi tärkeimmät käytössä olleet muutostekniikat, menetelmät tai käytännöt).
  • Kuvauksen tarkoituksena on mahdollistaa HEHKU-toimintamallin käyttöönottoa ja jatkokehittämistä hankkeen päätyttyä. 
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

HEHKU-TOIMINTAMALLISSA TAVOITELTAVAT TULOKSET: 

  • Tulosmuuttujat:
    • Ensisijainen tulosmuuttuja, johon integroidulla asiakas- ja potilastyöllä pyritään vaikuttamaan: HEHKU-jaksoille ohjautuvien, määriteltyyn kohderyhmään kuuluvien nuoruusikäisten lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkaan mahdollisuudet sitoutua tavanomaiseen hoitoon
    • Toissijainen tulosmuuttuja: Interventioon ohjautuvien yhteisasiakkaiden psyykkinen vointi, joka voi kohentua intervention aikana ja ansiosta. Vointi voi olla myös tekijä, joka on estänyt tavanomaiseen hoitoon sitoutumista
  • Toimintamallin välittömät odotettavissa olevat myönteiset vaikutukset:
    • Ammattilaisten vaikeudet ymmärtää nuoren tuen ja hoidon tarpeita vähenevät (ammattilaisilla tässä tarkoitetaan HEHKU-työntekijöiden lisäksi koko nuoren asiassa työskentelevää verkostoa, useimmiten lastensuojelu/perhesosiaalityö; nuorisopsykiatria ja koulu)
    • Nuoren psyykkisiin ja fyysisiin kykyihin liittyvät esteet hoitoon sitoutumiselle vähenevät
    • Vuorovaikutus, tunnesuhteet ja ilmapiiri kotona parantuvat
    • Vanhemmuustaidot vahvistuvat
    • Perheen toimivuus paranee ja tukee nuoren ikätasoista toimijuutta
    • Koulupolun käynnistyminen tuo onnistumisen kokemuksia, tilanteen jumiutuneisuus vähenee
  • Toimintamallin keskipitkän aikavälin odotettavissa oleva myönteinen vaikutus: (ei ole voitu seurata hankeaikana)
    • Nuoren toimintakyky ja oireiden kanssa arjessa pärjääminen paranee
  • Toimintamallin pitkän aikavälin odotettavissa olevia myönteinen vaikutus: (ei ole voitu seurata hankeaikana)
    • Nuoren ikätasoinen toimijuus vahvistuu ja nuori voi välttää alkaneen syrjäytymiskehityksen

ESIMERKIT HEHKU-TOIMINTAMALLIN PILOTISSA SAAVUTETUISTA TULOKSISTA:

A. Myönteiset muutokset ja miten ne on saavutettu:

Alla kuvataan laadullisesti ja esimerkinomaisesti HEHKU-jaksoilla nuoren tilanteessa saavutettuja myönteisiä muutoksia.  HEHKU-toimintamallilla ei ole tunnistettu olevan haitallisia vaikutuksia tai seurauksia pilottiasiakkaille.  Lisäksi eritellään lyhyesti pilotin aikana asiakas- ja potilastyössä tunnistettuja mekanismeja, jotka saattavat selittää saavutettuja myönteisiä muutoksia (otsikot A ja B). 

Kaikkien HEHKU-jaksoilla olleiden nuorten tilanteissa ei ole saavutettu selkeää myönteistä muutosta. Pienellä osalla nuorista tilanne on saattanut entisestään vaikeutua HEHKU-jakson aikana. Tämä heijastelee sitä, että HEHKU-palveluun ohjautuneiden yhteisasiakkaiden  kokonaistilanne  on ollut työskentelyn alkaessa pääosin hyvin vaikea.

  • Ammattilaisten vaikeudet ymmärtää nuoren tuen ja hoidon tarpeita vähenevät, esimerkiksi:
    • Ammattilaisten ymmärrys nuoren ja perheen kokonaistilanteesta on ennen HEHKU-jaksoa jäänyt kapea-alaiseksi ja puutteelliseksi tai jopa virheelliseksi. Monialaisen ja kotiin jalkautuvan työskentelyn ansiosta ymmärrys muun muassa monimutkaisesta oirekuvasta on jäsentynyt, tieto lääkityksen toimivuudesta tarkentunut ja  käsitys kodin olosuhteista ja muista juurisyistä nuoren terveyttä ja kehitystä vaarantavan tai hoitoon sitoutumista vastustavan käyttäytymisen taustalla täsmentynyt. Tarkentunut ja aikaisempaa kokonaisvaltaisempi arvio tuen ja hoidon tarpeesta on auttanut räätälöidyn työskentelyn kohdentamisessa niin, että se vastaa nuoren yksilöllisiin tarpeisiin.  
  • Nuoren psyykkiseen ja fyysiseen kykenevyyteen tai pystyvyyteen liittyvät esteet hoitoon sitoutumiselle vähenevät, esimerkiksi:
    • Räätälöity altistava harjoittelu tai toiminnanohjaustaitojen vahvistaminen on vähentänyt tai jopa kokonaan poistanut sosiaalisten tilanteiden pelkoja ja kotiin jumiutumista.
    • Psykoedukaation ja ohjauksen avulla nuoren ikätasoinen arjen toimintakyky on parantunut. Tämä on voinut tarkoittaa mm. kykyä liikkua itsenäisesti julkisilla liikennevälineillä tai omasta hygieniasta huolehtimisen taitojen kohentumista.
  • Vanhemman ja nuoren vuorovaikutukseen ja tunnesuhteisiin liittyvät ongelmat vähenevät, esimerkiksi:
    • Nuoren ja vanhemman tai koko perheen vuorovaikutustapoja ja tunnesuhdetta tarkastelevan työskentelyn ansiosta nuori ja vanhempi oppivat keskustelemaan aikaisempaa paremmin, minkä ansiosta nuori kokee tulevansa kuulluksi ja voi vaikuttaa siihen, mitä nuori ja vanhempi tekevät yhdessä.
  • Vanhempien valmiuksiin ja vanhemmuustaitoihin liittyvät vaikeudet vähenevät, esimerkiksi:
    • Vanhemman ohjauksen ja vanhemmalle nuoren oireista ja voinnista annetun psykoedukaation ansiosta vanhempi ymmärtää, että ei ole nuoren edun mukaista tehdä asioita liikaa nuoren puolesta. Nuoren ikätasoista kehitystä tukevat vanhemmuuden taidot vahvistuvat, kun vanhempi saa lisää tietoa nuoren psyykkisestä voinnista ja vanhempana toimimisen merkityksestä nuoren voinnille ja tarvittaessa konkreettista vanhemmuustaito-ohjausta.
  • Perheen toimivuus paranee, esimerkiksi:
    • Koko perheen ilmapiiriä, vuorovaikutuksessa olemisen tapoja ja arkea käsittelevän työskentelyn ansiosta ilmapiiri perheessä paranee ja nuori kokee tulevansa aikaisempaa paremmin kohdatuksi ja kuulluksi omassa perheessään. Merkityksellistä nuorelle voi olla myös, että perhe viettää enemmän aikaa yhdessä ja perheessä osataan ratkaista ristiriitoja aikaisempaa rakentavammin.
  • Katkenneen koulupolun käynnistyminen:
    • Suurella osalla nuorista koulupolku on työskentelyn lähtötilanteessa katkennut tai koulunkäynnissä on suuria ongelmia. Tiiviillä koulun kanssa tehdyllä yhteistyöllä on voitu löytää ratkaisuja. Ratkaisujen toiminta-ajatuksena on ollut, että koulua nuoren keskeisenä kehitysympäristönä muokataan yhteensopivammaksi nuoren tilanteeseen.  Muokkaaminen on saattanut tarkoittaa esimerkiksi koulunkäyntimuotoon tai kouluympäristöön tehtäviä muutoksia. Tämä on tuonut nuorelle onnistumisen kokemuksia ja vähentänyt kokonaistilanteen jumiutuneisuutta. 

B. Myönteiset muutokset nuoren psyykkisessä voinnissa ja oireilussa:

Myös näitä vaikutuksia on ollut tarpeen kuvata laadullisesti. HEHKU-jaksoille ohjautuneiden nuorten toimintakyky ja vointi eivät pääsääntöisesti ole mahdollistaneet oiremittareiden (YP-CORE; PH-Q, GAD-7) käyttöä. Data näiden mittareiden osalta on heikkolaatuista ja aukkoista.  

  • Itsetuhoisuuden vähentyminen tai loppuminen
  • Väkivaltaisen käytöksen merkittävä väheneminen tai loppuminen
  • Yleisen psyykkisen voinnin parantuminen
  • Lääkityksen löytyminen ja aktiivinen käyttö HEHKU-jakson ajan
  • Neuropsykiatristen haasteiden vähentyminen arjessa

C. Sijoitettujen osuus (tarkistuspiste 9/2025):

Data ilmentää toimintamallin kustannusvaikuttavuuspotentiaalia. Sijoituksen ehkäiseminen ei ole HEHKU-toimintamallin ensisijainen tulosmuuttuja, mutta se on mahdollinen myönteinen HEHKU-jakson ansiosta toteutuva seuraus nuoren tilanteessa. Sijoitusten osuuden seurantaa on tehty, koska HEHKU-jaksoille on ohjattu nuoria, joilla sosiaalityöntekijä on arvioinut olevan kohonnut sijoitusriski. 

  • Asiakkaita yhteensä 147 (lukuun sisältyy myös RRP kautta edeltävät asiakkuudet)
  • Päättyneitä  99, joista sijoitettu 24 (huostaanotto)
  • Ei sijoitettujen osuus 76 %
  • V. 2023-2024 on sijoitusten osalta tehty myös jälkikäteisseurantaa: seurantajaksolla ei löytynyt yhtään nuorta, jonka kohdalla olisi päädytty huostaanottoon HEHKU-jakson päätyttyä. 

D: HEHKU-toimintamallin tulokset FIT ORS-mittarilla: N 72 (ennen 18.9.2025 suljetut asiakkuudet) 

HEHKU:n tuloksia on arvioitu myös  ORS-mittarilla (ORS-mittari on osa palautetietoista työskentelyä / FIT; ks. tarkemmin: Palautetietoinen työskentely Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa) 

  • Asiakkaan eli nuoren oma kokemus tilanteen muuttumisesta: efektikoko 0.56
    • Merkittävästi parantunut 31 %
    • Jonkin verran parantunut 10 %
    • Ei muutosta 23 %
    • Jonkin verran huonontunut 4 %
    • Merkittävästi huonontunut 4 %
  • Vanhemman vertaisarvio, vanhemman kokemus nuoren tilanteen muuttumisesta: efektikoko 0,50
    • Merkittävästi parantunut 25 %
    • Jonkin verran parantunut 11%
    • Ei muutosta 22 %
    • Jonkin verran huonontunut 4%
    • Merkittävästi huonontunut 5 %

E:Asiakas- ja potilastyön tuloksellisuuden arvioimiseksi ja kuvaamiseksi on hankkeen aikana kerätty myös muuta aineistoa, mm:

  • Strukturoituun excel-taulukkoon kerätty tieto ennen-aikana-jälkeen eri muuttujilla (esimerkiksi kouluakäymättömyys K/E)
  • C-GAS arvioinnit (monialaisten vastuutyöparien toteuttamat arvioinnit)
  • Tiimin haastattelut ja työskentely toimintamallin arviointi ja yhteiskehittämispäivissä
  • Verkoston haastattelut
  • Opinnäytetyöt (Gradut: 3 psykologia, 1 sosiaalityö)