Hammashoitovaunu suun terveydenhuollossa, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Hammashoitovaunun avulla edistetään palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta. Vaunussa tehdään perushammashoitoa, tarkastuksia ja röntgenkuvauksia. Mallissa korostuu palveluiden tuottaminen alueilla, joissa kiinteää palveluverkkoa supistetaan.
Hammashoitovaunun toimintaympäristö on vaativa ja monimuotoinen, ja siihen vaikuttavat poliittiset, taloudelliset, tekniset sekä sosiaaliset tekijät. Hyvinvointialueiden päätökset resursoinnista ja palveluiden kohdentamisesta määrittävät, minne vaunu sijoitetaan ja kuinka usein se palvelee eri alueita. Viranomaisyhteistyö pelastuslaitoksen, ympäristötoimen ja lääkintälaitetekniikan kanssa asettaa vaatimuksia tarkastusten, huoltojen ja turvallisuustoimenpiteiden osalta. Taloudellisesti liikkuva yksikkö on kustannustehokas ratkaisu erityisesti haja-asutusalueilla, joissa kiinteän hammashoitolan ylläpito ei ole mahdollista, mutta toiminta on riippuvainen hyvinvointialueen budjetista ja resurssien riittävyydestä. Tekninen ja turvallisuuteen liittyvä toimintaympäristö korostaa hoitoyksikön, röntgenlaitteiden, tietotekniikan ja välinehuollon moitteetonta toimintaa potilasturvallisuuden takaamiseksi.
Sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti hammashoitovaunu edistää palvelujen saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta erityisesti lasten, nuorten, ikääntyneiden ja syrjäseudulla asuvien osalta. Väestörakenteen muutokset, kuten ikääntyminen ja ennaltaehkäisevän suun terveydenhuollon tarve, lisäävät palvelujen kysyntää. Hyvin organisoidulla liikkuvalla toiminnalla vastataan kasvavaan tarpeeseen tilanteessa, jossa kiinteitä toimipisteitä harvenee, ja vaunu mahdollistaa palvelujen tuottamisen erilaisissa väestökeskittymissä. Hammashoitovaunu on varusteltu perushammashoidon instrumentein ja siinä voidaan toteuttaa perustasoiseen hammashoitoon kuuluvia toimenpiteitä. Vaunussa tarjotaan sekä suuhygienistin että hammaslääkärin palveluita.
Kehitettävä hammashoitovaunu linkittyy strategisesti hyvinvointialueen tavoitteisiin turvata palvelujen yhdenvertainen saatavuus, asiakaslähtöisyys ja kustannustehokkuus. Se tukee myös ennaltaehkäisevän suun terveydenhuollon painopisteitä ja vastaa väestörakenteen muutoksiin, kuten ikääntyneiden ja lasten hammashoidon tarpeiden täyttämiseen. Lisäksi ratkaisu liittyy laajemmin sosiaali- ja terveydenhuollon strategiaan, jossa korostetaan palvelujen saavutettavuutta, digitaalisuuden ja liikkuvien palvelujen hyödyntämistä sekä resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä.
Kehittäjäjoukko koostetaan monialaisesti, jotta hammashoitovaunun kehittäminen pohjautuu käytännön työn, hallinnon, teknisen osaamisen ja asiakkaiden näkökulmiin. Keskeisiä toimijoita ovat:
- Hammashuollon ammattilaiset – tuovat ammatillisen näkemyksen potilastyöstä, hoitoprosesseista, aseptiikasta ja välineistön käytöstä.
- Hyvinvointialueen johto ja esihenkilöt – tekevät päätökset resursoinnista, palveluverkosta ja strategisesta suunnasta.
- Pelastuslaitos – vastaa hammashoitovaunun turvallisesta siirtämisestä ja sen käyttöön valmistelusta.
- Kunnan tekninen toimi – vastaa sijoituspaikkojen soveltuvuudesta ja kehittää toimintaedellytyksiin ratkaisuja .
- Ympäristötoimi – vastaa vesi- ja jätehuoltokysymyksistä sekä viranomaismääräysten täyttymisestä omalla asiantuntijuudellaan.
- Lääkintälaitetekniikka – varmistaa lääkintälaitteiden ja röntgentoimintaan vaativien laitteiden toiminnan.
- ICT- yksikkö – varmistaa tietoliikenne- ja potilastietojärjestelmän toiminnan.
- Kuljetuspalvelut – huolehtivat käytännön potilastyön aikana logistiikasta, hammashoidon instrumenttien kuljetuksesta välinehuoltoon ja takaisin.
- Potilas- ja asiakasraadit – tuovat esiin käyttäjien kokemuksia ja kehittämistoiveita.
Yhteiskehittämisessä toimijajoukon innostaminen lähtee yhteisestä tavoitteesta: suun terveyden palvelujen saavutettavuuden turvaamisesta ja yhdenvertaisuuden edistämisestä. Konkreettisesti toimijoita motivoitiin järjestämällä avoimia kehittämistilaisuuksia, joissa jokaisen asiantuntemusta otetaan huomioon ja vaikutusmahdollisuudet tehdään näkyviksi.
Lisäksi hyödynnetään monikanavaista yhteistyötä (Teams sekä pilotoinnit käytännössä), jotta eri tahot voivat osallistua joustavasti. Yhteiskehittäminen rakentuu siitä, että kehittämistyön tulokset näkyvät konkreettisesti sekä työn arjessa että asiakkaiden saamassa palvelussa.
Tavoiteltu muutos hammashoitovaunun kehittämisessä liittyy ennen kaikkea palvelujen saavutettavuuteen, yhdenvertaisuuteen ja toiminnan sujuvuuteen. Tavoitteena on varmistaa, että suun terveydenhuollon palvelut ovat saatavilla koko hyvinvointialueella, myös haja-asutusalueilla ja syrjäseuduilla, joissa välimatka kiinteisiin toimipaikkoihin ovat pitkät. Kehittämisen myötä palveluverkkoa voidaan täydentää joustavasti ja vastata väestön muuttuvaan palvelutarpeeseen.
Tuloksena tavoitellaan:
- Parempaa saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta: palvelut tuodaan lähelle lapsia, nuoria, työikäisi ja ikääntyneitä asiakkaita.
- Palveluverkoston vahvistumista: hammashoitovaunu toimii osana strategista kokonaisuutta, joka täydentää kiinteitä pisteitä ja vähentää alueellisia eroja.
- Sujuvampaa potilaskokemusta: potilas saa laadukasta, turvallista ja yksilöllistä hoitoa myös liikkuvassa yksikössä.
- Resurssien tehokkaampaa käyttöä: hammashoitovaunu mahdollistaa kustannustehokkaan tavan tuottaa perushammashoitoa ja vähentää tarpeetonta matkustamista asiakkaiden näkökulmasta
- Laadun ja turvallisuuden varmistamista: hoitokäytännöt, välinehuolto ja tekninen varustelu ovat mahdollisimman yhdenmukaisia kiinteiden toimipisteiden kanssa.
- Ennaltaehkäisevän hoidon vahvistumista: hammashoitovaunun avulla voidaan tavoittaa kohderyhmiä, joiden hoitoon hakeutuminen muuten viivästyisi tai olisi haastavaa.
Tavoitellun muutoksen saavuttamiseksi hammashoitovaunun toiminnan kehittämisessä tarvitaan useita toimenpiteitä ja keinoja, jotka tukevat sekä palvelujen saavutettavuutta, laadukkuutta että kustannustehokkuutta.
Toimenpiteet:
- Palveluverkoston suunnittelu: määritellään hammashoitovaunun reitit ja aikataulut väestön tarpeiden ja saavutettavuuden perusteella.
- Varustelu ja tekninen kehittäminen: huolehditaan, että vaunu on varusteltu perushammashoidon tarvittavin instrumentein, välinein ja teknologioin.
- Turvallisuuden ja laadun varmistaminen: varmistetaan toimintaan vaadittavien toimenpiteiden turvaaminen. (RTG, vesijärjestelmä, välinehuolto, paloturvallisuus) yhteistyössä teknisen huollon kanssa.
- Henkilöstön organisointi: tarjotaan tukea ja perehdytystä hammashoitovaunun toimintaympäristössä toimivalle hammashoitohenkilöstölle.
- Asiakasyhteistyö: kerätään jatkuvaa asiakaspalautetta ja hyödynnetään sitä reittien, aikataulujen ja palveluiden kehittämisessä.
- Seuranta ja raportointi: otetaan käyttöön mittarit ja arviointimenetelmät, joilla seurataan saavutettavuutta, hoidon laatua, hoidon jatkuvuutta ja kustannustehokkuutta. Vertailukohtana voidaan käyttää kiinteää hammashoitolaa.
Toimintamallissa käytettyjä kehittämisen keinoja.
- Yhteiskehittäminen: ammattilaiset, johto, viranomaiset ja asiakkaat osallistuvat kehitystyöhön esimerkiksi moninaisen vuorovaikutuksen ja usean erilaisen työkalun kautta.
- Pilotointi: hammashoitovaunun toimintaa toteutetaan, kehitetään ja reittejä testataan pienessä mittakaavassa ennen laajempaa käyttöönottoa.
- Digitaalisten työkalujen hyödyntäminen: sähköiset ajanvarausjärjestelmät, palautekanavat ja tiedonkeruu tukevat sujuvaa toimintaa. Teams- kanavan perustaminen sähköisen viestinnän parantamiseksi yhteisesti kaikille toimijoille.
- Viestintä ja tiedottaminen: asiakkaille ja yhteistyötahoille viestitään selkeästi vaunun aikatauluista ja palveluista.
- Koulutus ja perehdytys: henkilöstö saa säännöllistä koulutusta aseptiikasta, potilasturvallisuudesta normaalien koulutustoimenpiteiden yhteydessä. Hammashoitovaunun erityispiirteistä pidetään tarvepohjaisia koulutuksia. Hammashoitovaunun toimintaan annetaan erillinen perehdytys.
Kohderyhmänä hammashoitovaunulla ovat lapset ja nuoret, ikääntyneet, haja-asutusalueiden ja syrjäseutujen asukkaat sekä henkilöt, joille liikkuminen kiinteisiin toimipisteisiin on vaikeaa esimerkiksi heikkojen kulkuyhteyksien vuoksi. Erityisesti nämä ryhmät hyötyvät siitä, että palvelu tuodaan lähemmäs heidän arkeaan ja hoitoon hakeutumisen kynnystä madalletaan. Tavoitteena on sekä koronan aiheuttaman hoitovelan purku että toiminnan jatkaminen osana suun terveydenhuollon palveluverkkoa.
Asiakkaita on osallistettu kehittämistyöhön muun muassa palautekyselyillä ja pilottivastaanotoilla sekä vaunun suunnittelu-ja kehitysvaiheessa asiakasraadeilla, joissa on kerätty kokemuksia palvelun sujuvuudesta, hammashoitovaunun toimintaympäristöstä ja liikuntarajoitteiden huomioonottamisessa. Lisäksi hammashoidon esihenkilöstö on käyttänyt palveluverkon suunnitelmaa reittien ja aikataulujen suunnittelussa, jotta palvelu kohdistuu mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja vastaa todelliseen tarpeeseen. Näin asiakasymmärrys ei jää vain yleiselle tasolle, vaan se ohjaa konkreettisesti hammashoitovaunun toiminnan suunnittelua ja kehittämistä.
Toimintamallina on suun terveydenhuollon liikkuva toiminta hammashoitovaunussa. Toiminnan tavoitteena on parantaa suun terveydenhuollon saatavuutta ja saavutettavuutta erityisesti alueilla, joissa perinteiset palvelut eivät ole helposti saatavilla tai kiinteitä hoitopisteitä joudutaan sulkemaan.
Tavoitteena on lisäksi vastata hyvinvointialueen palveluverkoston supistamisen asettamiin haasteisiin.
Kuva
Kuva
Hammashoitovaunun toimintamallin juurruttaminen ja vakiinnuttaminen edellyttää suunnitelmallisia tehtäviä, resursseja sekä vaiheittaista prosessia. Toiminnan sujuvuuden ja tehokkuuden kannalta keskeistä on logistiikan hallinta, sillä oikeanlaisten palvelualueiden valinta varmistaa asiakasvirtojen tasaisuuden ja korkean käyttöasteen. Käyttöastetta on seurattava ja optimoitava jatkuvasti. Hammashoitovaunun siirrot toteuttaa hyvinvointialueen pelastustoimi turvallisuuden takaamiseksi, ja aseptiseen toimintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta välineistö on aina saatavilla ja potilastyö turvallista.. Likaisten ja puhtaiden instrumenttien logistiset ratkaisut on toteutettava jouhevasti, ilman että hoitotoiminta keskeytyy.
Keskeiset tehtävät toimintamallin käyttöönottoon ja juurruttamiseen:
- Reittien ja aikataulujen vakiointi palveluverkon tarpeiden mukaisesti sekä käyttöasteen seuranta.
- Vaunun varustelun ja aseptisten toimintatapojen varmistaminen päivittäiseksi rutiiniksi.
- Henkilöstön palvelualoittaisen pysyvän työtiimin kokoaminen ja sitouttaminen uuteen toimintaympäristöön, joka on uusi konsepti hammashoidossa.
- Turvallisuuden takaaminen (RTG, välinehuolto, vesijärjestelmä, paloturvallisuus) yhteistyössä viranomaisten kanssa.
- Alueellinen viestintä asiakastietoisuuden lisäämiseksi, jotta vaunun palvelut tunnetaan ja niitä osataan käyttää.
- Hoitosuunnitelmien jatkuvuuden varmistaminen yhteistyössä kiinteiden hoitoloiden kanssa, vaikka vaunu siirtyy seuraavalle alueelle.
Vaadittavat resurssit käyttöönottoon:
- Aika: suunnitteluun, pilotointiin ja henkilöstön perehdyttämiseen.
- Henkilöstö: monialainen tiimi (hammaslääkäri, suuhygienisti, hammashoitaja, välinehuoltohenkilöstö, siivouspalvelu, kuljetuspalvelut).
- Rahoitus: varmistaminen hyvinvointialueen toimesta, palvelutuotantoon siirtämisen jälkeen.
- Osaaminen: kliininen ammattitaito, aseptiikka, tekninen huolto-osaaminen, asiakaslähtöinen palvelu uudessa toimintaympäristössä sekä logistiikan hallinta.
Prosessi ja vaiheet:
- Suunnittelu ja valmistelu: reittien ja aikataulujen määrittely, vaunun varustelu ja henkilöstön kokoaminen ja koulutus.
- Pilotointi: toiminnan testaaminen rajatulla alueella, asiakaspalautteen ja henkilöstön kokemusten kerääminen.
- Arviointi: pilotin tulosten analyysi ja toimintamallin hienosäätö.
- Laajentaminen: palvelun laajentaminen koko hyvinvointialueelle, alueellisen viestinnän vahvistaminen.
- Vakiinnuttaminen: toimintatapojen sisällyttäminen osaksi normaalia palveluverkkoa, hoitosuunnitelmien jatkuvuuden turvaaminen ja jatkuva seuranta mittareiden avulla.