Haavoittuvassa asemassa olevien 18-24- vuotiaiden nuorten palveluketjut, Helsingin HVA (RRP, P4, I1)
Haavoittuvassa asemassa olevien 18-24- vuotiaiden nuorten palveluketjut, Helsingin HVA (RRP, P4, I1)
Sosiaali- ja terveydenhuollon työparin yhteistyössä tarjoama monialainen palvelutarpeen arviointi haavoittuvassa asemassa oleville 18-24-vuotiaille, mikä edistää palveluihin pääsyä ja palveluketjujen toimintaa.
Helsingin kaupungin nuorten sosiaalityön, jälkihuollon ja opiskeluterveydenhuollon palveluissa on havaittu, että osa aikuistuvista nuorista jää tarvitsemiensa palveluiden ulkopuolelle. Erityisessä riskissä jäädä vaille tarvitsemiaan palveluita ovat nuoret, joiden toimintakykyä alentaa vaikea mielenterveyden oireilu, usein yhdistettynä muihin haasteisiin, kuten päihteidenkäyttöön tai neuropsykiatrisiin oireisiin. Nuorella voi olla merkittäviä rajoitteita esimerkiksi kotoa poistumisessa tai puhelin- tai Maisa-asioinnissa. Palveluissa tämä näkyy esimerkiksi siten, että nuorta on vaikea tavoittaa, nuori ei saavu varatuille ajoille tai asiointi on satunnaista tai suunnitelmallinen työskentely onnistu.
Palvelut eivät vastaa riittävän hyvin näiden erityisen haavoittuvassa asemassa olevien nuorten tarpeisiin. Palvelutarpeisiin vastaamista vaikeuttavat keskeisesti moniammatillisen yhteistyön ongelmat tai puutteet, palveluiden eriytyneisyys sekä toimimattomat palveluketjut. Palvelut ovat usein vaikeasti hahmotettavia ja tavoitettavia erityisesti heikoimmassa asemassa oleville. Palvelujen byrokraattisuuden ja joustamattomuuden koetaan vähentävän palvelujen saavutettavuutta, ja palveluiden moninaiset kriteerit sulkevat nuoria palveluiden ulkopuolelle. Erityisesti päihteidenkäytön on koettu estävän mielenterveyspalveluiden saamista.
Nuoret, joilla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluita, ovat sosiaalihuoltolain (1301/2014) 3 §:n mukaisessa erityisen tuen tarpeessa. Myös terveydenhuoltolain (1326/2010) 24 § velvoittaa huomioimaan erityisen tuen tarpeessa olevat. Laki ei suoraan ota kantaa siihen, millä tavalla terveydenhuollon palvelut turvataan myös niille nuorille, jotka eivät pääse poistumaan kotoa tai pysty käyttämään olemassa olevia palvelukanavia. Kuitenkin perustuslain (1999/731) 19 §:n mukaan välttämätön huolenpito ja riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut tulee turvata kaikille. Lisäksi vuoden 2023 alusta voimaan tullut Sote-uudistus ja myös Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastusstrategia tähtää palvelujen saatavuuden ja yhteentoimivuuden parantamiseen. Sotepe-strategia lupaa huomioida asiakasryhmien erilaiset tarpeet ja vahvistaa matalan kynnyksen palveluja ja turvata jalkautuvat palvelut niitä tarvitseville.
Nuorten palvelujen saanti ja palveluketjujen toimivuus kytkeytyvät laajasti palveluihin ja nuoria kohtaaviin tahoihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö on tässä merkittävässä roolissa. Viime vuosina nuorten palveluja on Helsingissä kehitetty, mutta yhteiset prosessit eivät vielä toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Tällä hetkellä resurssipula ja laajat palveluita koskevat säästöpaineet tuovat lisähaastetta palveluiden järjestämiseen. Myös jälkihuoltolain muutos koskien jälkihuolto-oikeuden ikärajan laskemista on heikennys haavoittuvassa asemassa olevien nuorten tukeen. Osaprojektissa kehittäminen tapahtuu Nuorten sosiaalityön ja opiskeluterveydenhuollon palvelukokonaisuudessa, johon kuuluu nuorten sosiaalityön, jälkihuollon ja opiskeluterveydenhuollon palvelut, jotka ovat keskeisiä haavoittuvassa asemassa olevia nuoria kohtaavia tahoja Helsingissä.
Haavoittuvassa asemassa olevia nuoria on tarvitsemiensa palveluiden ulkopuolella, ja tässä etenkin mielenterveysoireet nuorten elämää vaikeuttavana tekijänä nousevat keskeisesti esille. Palvelujärjestelmän vaatimukset vaikuttavat kohtuuttomilta suhteessa haavoittuvassa asemassa olevien nuorten toimintakykyyn ja voimavaroihin. Tämä näkyy koko Nuorten sosiaalityön, jälkihuollon ja opiskeluterveydenhuollon palvelukokonaisuuden asiakasprosesseissa. Haaste ja myös sen ratkaiseminen linkittyy laajasti koko organisaatiotasolla eri toimijoiden yhteistyöhön ja palveluiden välisten palveluketjujen toimivuuteen.
Jälkihuollossa on oma terveydenhoitaja, joka myös jalkautuu nuoren kotiin tarvittaessa, mutta Nuorten sosiaalityöstä oma terveydenhuollon ammattilainen on puuttunut. Nuorten sosiaalityöhön tulee säännöllisesti ilmoituksia erityisesti mielenterveysoireilevista nuorista, mutta nuoria on ollut vaikea auttaa ja ohjata eteenpäin ilman jalkautuvaa terveydenhuollon kumppania.
Kehittäminen käynnistettiin Nuorten sosiaalityön ja opiskeluterveydenhuollon palveluissa syyskuussa 2022 osana Helsingin Kestävän kasvun hanketta. Osaprojektia varten koostettiin kehittämisryhmä, joka koostui palvelukokonaisuuden päälliköstä, projektirahoituksella palkatusta projektiasiantuntijasta ja nuorten sosiaalityön, jälkihuollon ja opiskeluterveydenhuollon esihenkilöedustuksesta. Kehittämisryhmällä oli päävastuu osaprojektista ja siihen liittyvien linjausten tekemisestä. Projektiasiantuntija vastasi osaprojektin kehittämistyön käytännön edistämisestä.
Osaprojektissa käyttöönotetun Sote-työparityö -toimintamallin juurtumista tuettiin vielä erillisillä kehittämiskokouksilla, joihin osallistui projektiasiantuntija, esihenkilöitä ja työntekijöitä. Kokemusasiantuntijoita ja nuoria osallistettiin osaprojektissa tapahtuneeseen kehittämistyöhön mm. siten, että he antoivat palautetta ja kehittämisehdotuksia Sote-työparityö -toimintamalliin.
Kehittämistyötä tehtiin tilannekohtaisesti laajemmassakin yhteistyössä muiden kaupungin toimijoiden kuten terveysasemien tai Kasvatuksen ja koulutuksen opiskeluhuoltopalveluiden kanssa. Etenkin terveysasemien kanssa tehtävä yhteistyö oli merkityksellistä Sote-työparityö -asiakkaiden palveluihin pääsyn parantamisessa. Monialaisen yhteistyön kehittämiseen liittyvissä asioissa tehtiin yhteistyötä Kestävän kasvun osaprojekti "Maahanmuuttajataustaisten nuorten ja perheiden monialainen toimintamalli" kanssa, ja osaamisen vahvistamiseen liittyvissä asioissa "Terapiat etulinjaan -toimintamallin" ja "Palautetietoinen työskentely (FIT)" kanssa.
Nuorten palveluketjujen toimivuuden parantaminen kokonaisuudessaan on pitkäjänteistä työtä ja edellyttää laajan toimijajoukon vuoropuhelua ja yhteistyötä. Kehittämistyön edistämisessä ja yhteistyön rakentamisessa toimijoiden välille painotettiin ajatusta yhteisistä asiakkaista ja palveluketjujen toimivuuden parantamista yhteisenä tavoitteena.
Kokonaistavoitteena oli parantaa haavoittuvassa asemassa olevien 18-24-vuotiaiden palveluketjujen toimivuutta ja palveluihin pääsyä.
Keskeisin kehittämistavoite oli kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyörakenteita. Yhteistyörakenteiden kehittäminen tapahtui ottamalla käyttöön uusi Sote-työparityö -toimintamalli Nuorten sosiaalityön ja opiskeluterveydenhuollon palveluissa.
Työparityön kohderyhmän asiakasymmärrystä ja arviointia tukemaan laadittiin ja otettiin käyttöön erityisen tuen ohje. Tarkoituksena on, että ammattilaisten ymmärrys lakiin perustuvasta erityisen tuen tarpeesta lisääntyy ja erityisen tuen tarpeen arviointi nuorten sosiaalityön tiimeissä yhdenmukaistuu.
Työparityön ja erityisen tuen ohjeen tarkoituksena on:
1. Haavoittuvassa asemassa olevien 18-vuotta täyttäneiden nuorten
- palvelutarpeet tunnistetaan
- sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeet arvioidaan
- pääsy tarvittujen palvelujen piiriin paranee
2. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö lisääntyy ja paranee.
Osaprojektissa haluttiin edistää myös ammattilaisten osaamista menetelmäkoulutuksin (mm. Ohjattu omahoito, Palautetietoinen työskentelyote (FIT)). Menetelmäkoulutusten jalkauttamisesta vastasivat muut Kestävän kasvun osaprojektit, joiden kanssa tehtiin yhteistyötä.
Tuotokset ja mittarit
Sote-työparityö -toimintamallin jalkautumista tarkasteltiin seuraamalla suoritteita, arvioimalla toimintamallin vaikuttavuutta sekä keräämällä ammattilais- ja asiakaspalautetta. Sote-työparityön seurantaindikaattorit olivat;
- Sote-työparityö otettu käyttöön (kyllä/ei)
- kohderyhmästä ja kohderyhmän palvelutarpeista tehty kuvaus (kyllä/ei)
- työparityön asiakasmäärät, tehdyt palvelutarpeen arvioinnit
- asiakkuuksien kestot ja tapaamisten määrät, jotta saadaan käsitys työparityön resurssitarpeesta
- työparityön tuoma hyöty asiakkaan ja ammattilaisten näkökulmasta näkökulmasta
- työparityön tuoma muutos asiakkaan hyvinvoinnissa/toimintakyvyssä/palvelujen saannissa
Erityisen tuen ohjeen seurantaindikaattorit;
- ohje on laadittu ja otettu käyttöön (kyllä/ei)
- ohjeesta koettu hyöty ja ohjeen tuoma muutos erityisen tuen tarpeen arviointiosaamisessa ja arviointikäytännöissä
Sote-työparityö
Päädyimme luomaan uuden Sote-työparityö -toimintamallin ja ottamaan sen käyttöön Nuorten sosiaalityön tiimeissä.
Toimenpiteet Sote-työparityön käyttöönottamiseksi;
- Päätös ikärajauksesta: Kohdensimme Sote-työparityön 18-24-vuotiaisiin nuoriin
- Resurssit: Keskeistä oli varmistaa, mistä saamme terveydenhuollon resurssit toteuttamaan Sote-työparityötä, mikä järjestyi opiskeluterveydenhuollon keskistetyistä palveluista
- Toimintamallin rakenne: Tarkennamme, mitä elementtejä Sote-työparityöhön tulee sisällyttää, jotta saamme parannettua kohderyhmän palveluihin pääsyä. Keskeiset elementit ovat palvelutarpeen arviointi, tarvittaessa kotiin vietävänä palveluna tai etäyhteyksin, sekä jatkohoitoon- ja palveluihin ohjaus. Lisäksi sairaanhoitajan toteuttama lyhytinterventio tueksi tarpeen mukaan
- Lainmukaisuus: Sote-työparityön ja seurantatietojen keruun lainmukaisuus juridisesta tuesta ja kuullaan kokemusasiantuntijoita mallin toimivuudesta
- Ohjeet ammattilaisille Sote-työparityön tekemiseksi
- Jalkauttamisen suunnitelma: Nuorten sosiaalityön tiimejä on yhteensä 6. Sote-työparityö otetaan käyttöön tiimeissä asteittain, ensin puolella alueista (3 tiimiä) ja myöhemmin toinen puoli alueista (3 tiimiä) tulee mukaan. Sote-työparityön jalkauttamista tukee Sote-työparityö -kehittämisryhmä. Muokkaamme toimintamallia saamiemme kokemusten myötä paremmin kohderyhmän tarpeita vastaavaksi keräämällä tietoa asiakkaista ja käsittelemällä asiakastyön onnistumisia ja haasteita yhteisissä Sote-työparityö kehittämiskokouksissa. Toimintamallin jalkautumista seurataan myös ammattilais- ja asiakaspalautekyselyillä.
Erityisen tuen ohje
Lisäksi työn tueksi laadimme ja otamme käyttöön Nuorten sosiaalityöhön erityisen tuen ohjeen koskien arviointia ja muita lain velvoitteita koskien erityistä tukea tarvitsevia asiakkaita ja jalkautamme ohjeen ammattilaisten käyttöön. Projektiasiantuntija yhdessä asiaan perehtyneen sosiaalityöntekijän kanssa laatii ohjeen hyödyntämällä juridista tukea sekä eri asiantuntijoiden konsultointia ja aiemmin laatimia kirjallisia materiaaleja. Seuraamme ohjeen käyttöönottoa ammattilaisilta kerättävillä säännöllisillä palautekyselyillä.
Muut toimenpiteet
Lisäksi osaprojektin kehittämistyön myötä välitämme eri palveluille tietoa kohderyhmän palvelutarpeista ja haasteista palveluihin pääsyssä ja käymme keskusteluja ratkaistaksemme palveluketjujen ongelmia. Ammattilaisten osaamista vahvistetaan ohjaamalla heitä menetelmäkoulutuksiin.
Jo osaprojektin alussa ammattilaisten haastatteluista kävi ilmi haavoittuvassa asemassa olevien 18-vuotta täyttäneiden nuorten tarpeita. Sote-työparityön jalkauttamisen ja siihen liittyvän seurantietojen keruun, mutta myös muiden palveluketjuihin ja palveluiden saantiin liittyen keskustelujen myötä ymmärrys asiakkaiden tarpeista lisääntyi osaprojektin aikana. Kohderyhmän palvelutarpeista ja -poluista käytiin keskustelua mm. terveysasemien, etsivän nuorisotyön ja työllisyyspalveluiden kanssa.
Kohderyhmän osallistaminen on haastavaa, sillä toimintakyky on usein alhainen ja voimavarat vähäiset. Nuorten tarpeita on kuitenkin päästy kuulemaan osaprojektin alussa selvitysvaiheessa, ja lisäksi osaprojektin aikana on hyödynnetty kokemusasiantuntijoita kommentoimaan Sote-työparityön toimivuutta. Sote-työparityön asiakasprosesseissa asiakkaille on annettu mahdollisuus antaa palautetta Osaprojektin ohessa on edistetty kokemusasiantuntijatoimintaa osallistumalla kokemusasiantuntijatoimintaa käsitteleviin kokouksiin
Kertynyt ymmärrys asiakastarpeista osaprojektin aikana:
Keskeisimpiä oireita haavoittuvassa asemassa olevilla nuorilla ovat
- mielenterveysoireet (masennus-, ahdistus-, paniikkioireet, sosiaaliset pelot)
- neuropsykiatriset oireet, oppimisvaikeudet
- päihteiden ongelmallinen käyttö
- somaattiset oireet
On tyypillistä, että useampi oire ilmenee samanaikaisesti. Suurimmalla osalla Sote-työparityön asiakkaista mielenterveysoireet olivat vaikeatasoisia. Ongelmallista päihteidenkäyttöä ilmeni muutamilla, mutta nämä tulivat esille pikkuhiljaa luottamuksen syntyessä.
Kohderyhmän nuorille tyypillisiä haasteita ovat myös
- sairaudentunnottomuus
- häpeä, omanarvontunnon alhaisuus
- alhainen motivaatio
- luottamuksen puute
- viranomaispelko
- aiemmat huonot palvelukokemukset
Nuoren oireet ja vaikeudet vaikuttavat nuoren toimintakykyyn, mikä voi näkyä niin, että nuoren on vaikea
- kertoa tilanteestaan, sanoittaa oireitaan
- sitoutua tapaamisiin, yhteydenpitoon, suunnitelmalliseen työskentelyyn
- käyttää Maisaa, soittaa puhelimella
- liikkua kotoa
- hahmottaa palvelujärjestelmää
Koska nuorilla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluita, he ovat sosiaalihuoltolain 3 §:n 3 kohdan mukaisessa erityisen tuen tarpeessa.
Lisäksi kohderyhmän nuoret ovat useimmiten
- koulutuksen ja työelämän ulkopuolella tai vaarassa pudota niistä, eli useimmiten myös opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolella, mikä lisää riskiä jäädä palveluiden ulkopuolelle
- ilman työtön työnhakija- tai sairausloma-statusta ja toimeentulotuen varassa, mikä tarkoittaa ensisijaisten etuuksien puuttumista
Nuorilla on siis useita eri haavoittuvuuksia ja riskitekijöitä, minkä vuoksi he tarvitsevat
- kohdennettua, erityisen vahvaa ja arkiympäristöön jalkautuvaa monialaista tukea, jonka avulla nuorten palvelutarpeet saadaan arvioitua ja ohjattua heidän tarpeenmukaisiin palveluihin
- palveluilta ja ammattilaisilta luottamusta luovaa, joustavaa, nuorten omia tarpeita kuulevaa, mukana kulkevaa ja nuorta tukevaa työotetta
Hyödynsimme Nuorten palveluiden ja aikuissosiaalityön sosiaali- ja terveydenhuollon työparina työnä tehtävään yhteisen palvelutarpeen arvioinnin rakentamiseen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tuottamaa IPHA-toimintamallia.