Haavoittuvassa asemassa olevien 18-24- vuotiaiden nuorten palveluketjut, Helsingin HVA (RRP, P4, I1)

Haavoittuvassa asemassa olevien 18-24- vuotiaiden nuorten palveluketjut, Helsingin HVA (RRP, P4, I1)

Sosiaali- ja terveydenhuollon työparin yhteistyössä tarjoama monialainen palvelutarpeen arviointi haavoittuvassa asemassa oleville 18-24-vuotiaille, mikä edistää palveluihin pääsyä ja palveluketjujen toimintaa.

Toimintaympäristö

Helsingin kaupungin nuorten sosiaalityön, jälkihuollon ja opiskeluterveydenhuollon palveluissa on havaittu, että osa aikuistuvista nuorista jää tarvitsemiensa palveluiden ulkopuolelle. Erityisessä riskissä jäädä vaille tarvitsemiaan palveluita ovat nuoret, joiden toimintakykyä alentaa vaikea mielenterveyden oireilu, usein yhdistettynä muihin haasteisiin, kuten päihteidenkäyttöön tai neuropsykiatrisiin oireisiin. Nuorella voi olla merkittäviä rajoitteita esimerkiksi kotoa poistumisessa tai puhelin- tai Maisa-asioinnissa. Palveluissa tämä näkyy esimerkiksi siten, että nuorta on vaikea tavoittaa, nuori ei saavu varatuille ajoille tai asiointi on satunnaista tai suunnitelmallinen työskentely onnistu.

Palvelut eivät vastaa riittävän hyvin näiden erityisen haavoittuvassa asemassa olevien nuorten tarpeisiin. Palvelutarpeisiin vastaamista vaikeuttavat keskeisesti moniammatillisen yhteistyön ongelmat tai puutteet, palveluiden eriytyneisyys sekä toimimattomat palveluketjut. Palvelut ovat usein vaikeasti hahmotettavia ja tavoitettavia erityisesti heikoimmassa asemassa oleville. Palvelujen byrokraattisuuden ja joustamattomuuden koetaan vähentävän palvelujen saavutettavuutta, ja palveluiden moninaiset kriteerit sulkevat nuoria palveluiden ulkopuolelle. Erityisesti päihteidenkäytön on koettu estävän mielenterveyspalveluiden saamista.

Nuoret, joilla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluita, ovat sosiaalihuoltolain (1301/2014) 3 §:n mukaisessa erityisen tuen tarpeessa. Myös terveydenhuoltolain (1326/2010) 24 § velvoittaa huomioimaan erityisen tuen tarpeessa olevat. Laki ei suoraan ota kantaa siihen, millä tavalla terveydenhuollon palvelut turvataan myös niille nuorille, jotka eivät pääse poistumaan kotoa tai pysty käyttämään olemassa olevia palvelukanavia.  Kuitenkin perustuslain (1999/731) 19 §:n mukaan välttämätön huolenpito ja riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut tulee turvata kaikille. Lisäksi vuoden 2023 alusta voimaan tullut Sote-uudistus ja myös Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastusstrategia tähtää palvelujen saatavuuden ja yhteentoimivuuden parantamiseen. Sotepe-strategia lupaa huomioida asiakasryhmien erilaiset tarpeet ja vahvistaa matalan kynnyksen palveluja ja turvata jalkautuvat palvelut niitä tarvitseville.

Nuorten palvelujen saanti ja palveluketjujen toimivuus kytkeytyvät laajasti palveluihin ja nuoria kohtaaviin tahoihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö on tässä merkittävässä roolissa. Viime vuosina nuorten palveluja on Helsingissä kehitetty, mutta yhteiset prosessit eivät vielä toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Tällä hetkellä resurssipula ja laajat palveluita koskevat säästöpaineet tuovat lisähaastetta palveluiden järjestämiseen. Myös jälkihuoltolain muutos koskien jälkihuolto-oikeuden ikärajan laskemista on heikennys haavoittuvassa asemassa olevien nuorten tukeen. Osaprojektissa kehittäminen tapahtuu Nuorten sosiaalityön ja opiskeluterveydenhuollon palvelukokonaisuudessa, johon kuuluu nuorten sosiaalityön, jälkihuollon ja opiskeluterveydenhuollon palvelut, jotka ovat keskeisiä haavoittuvassa asemassa olevia nuoria kohtaavia tahoja Helsingissä.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Haavoittuvassa asemassa olevia nuoria on tarvitsemiensa palveluiden ulkopuolella, ja tässä etenkin mielenterveysoireet nuorten elämää vaikeuttavana tekijänä nousevat keskeisesti esille. Palvelujärjestelmän vaatimukset vaikuttavat kohtuuttomilta suhteessa haavoittuvassa asemassa olevien nuorten toimintakykyyn ja voimavaroihin. Tämä näkyy koko Nuorten sosiaalityön, jälkihuollon ja opiskeluterveydenhuollon palvelukokonaisuuden asiakasprosesseissa. Haaste ja myös sen ratkaiseminen linkittyy laajasti koko organisaatiotasolla eri toimijoiden yhteistyöhön ja palveluiden välisten palveluketjujen toimivuuteen. 

Jälkihuollossa on oma terveydenhoitaja, joka myös jalkautuu nuoren kotiin tarvittaessa, mutta Nuorten sosiaalityöstä oma terveydenhuollon ammattilainen on puuttunut. Nuorten sosiaalityöhön tulee säännöllisesti ilmoituksia erityisesti mielenterveysoireilevista nuorista, mutta nuoria on ollut vaikea auttaa ja ohjata eteenpäin ilman jalkautuvaa terveydenhuollon kumppania.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kehittäminen käynnistyi haastattelemalla nuorten sosiaalityön, jälkihuollon ja opiskeluterveydenhuollon ammattilaisia sekä mielenterveys- ja päihdeongelmia kokeneita nuoria koskien 18-vuotta täyttäneiden nuorten palveluihin pääsyä ja palveluketjujen toimivuutta Helsingissä. Lisäksi taustatietoa kerättiin selvittämällä erityisen tuen tarpeessa olevien nuorten määrää sekä lukemalla aiempia selvityksiä ja tutkimuksia. Haastattelujen ja aiempien tutkimusten tulokset olivat hyvin samankaltaisia koskien nuorten palvelujen saantia ja ammattilaisten yhteistyön toimivuutta.

Haavoittuvassa asemassa olevat nuoret tarvitsisivat palveluilta enemmän ”vastaan tulemista” ja joustoa sekä motivointia avun piiriin. Palveluissa tulisi kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä siten, että haavoittuvassa asemassa olevat nuoret saisivat vahvaa moniammatillista tukea matalammalla kynnyksellä ja ns. yhden luukun periaatteella, myös tarvittaessa kotiin vietävänä palveluna.

Monialaista yhteistyötä kehittämällä myös ammattilaisten mahdollisuudet auttaa erityisen vaikeissa tilanteissa olevia nuoria paranevat, kun ammattilaiset saavat aiempaa matalammalla kynnyksellä monialaista kollegiaalista tukea ja he saavat yhteistyössä ohjattua nuoria tehokkaammin esimerkiksi mielenterveyshoidon piiriin.

Jos palveluiden ulkopuolella olevat haavoittuvassa asemassa olevat nuoret eivät saa tarvitsemaansa apua, se voi johtaa esimerkiksi terveysongelmien vaikeutumiseen ja raskaiden hoitojen piiriin, taloudellisen tilanteen heikkenemiseen ja sitä kautta asunnottomuuteen, pitkäaikaistyöttömyyteen ja pitkäaikaiseen syrjäytymiseen, joiden tiedetään tuottavan yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittäminen käynnistettiin Nuorten sosiaalityön ja opiskeluterveydenhuollon palveluissa syyskuussa 2022 osana Helsingin Kestävän kasvun hanketta.  Osaprojektia varten koostettiin kehittämisryhmä, joka koostui palvelukokonaisuuden päälliköstä, projektirahoituksella palkatusta projektiasiantuntijasta ja nuorten sosiaalityön, jälkihuollon ja opiskeluterveydenhuollon esihenkilöedustuksesta. Kehittämisryhmällä oli päävastuu osaprojektista ja siihen liittyvien linjausten tekemisestä. Projektiasiantuntija vastasi osaprojektin kehittämistyön käytännön edistämisestä.

Osaprojektissa käyttöönotetun Sote-työparityö -toimintamallin juurtumista tuettiin vielä erillisillä kehittämiskokouksilla, joihin osallistui projektiasiantuntija, esihenkilöitä ja työntekijöitä. Kokemusasiantuntijoita ja nuoria osallistettiin osaprojektissa tapahtuneeseen kehittämistyöhön mm. siten, että he antoivat palautetta ja kehittämisehdotuksia Sote-työparityö -toimintamalliin.

Kehittämistyötä tehtiin tilannekohtaisesti laajemmassakin yhteistyössä muiden kaupungin toimijoiden kuten terveysasemien tai Kasvatuksen ja koulutuksen opiskeluhuoltopalveluiden kanssa. Etenkin terveysasemien kanssa tehtävä yhteistyö oli merkityksellistä Sote-työparityö -asiakkaiden palveluihin pääsyn parantamisessa. Monialaisen yhteistyön kehittämiseen liittyvissä asioissa tehtiin yhteistyötä Kestävän kasvun osaprojekti "Maahanmuuttajataustaisten nuorten ja perheiden monialainen toimintamalli" kanssa, ja osaamisen vahvistamiseen liittyvissä asioissa "Terapiat etulinjaan -toimintamallin" ja "Palautetietoinen työskentely (FIT)" kanssa.

Nuorten palveluketjujen toimivuuden parantaminen kokonaisuudessaan on pitkäjänteistä työtä ja edellyttää laajan toimijajoukon vuoropuhelua ja yhteistyötä. Kehittämistyön edistämisessä ja yhteistyön rakentamisessa toimijoiden välille painotettiin ajatusta yhteisistä asiakkaista ja palveluketjujen toimivuuden parantamista yhteisenä tavoitteena.

Tavoiteltu muutos

Kokonaistavoitteena oli parantaa haavoittuvassa asemassa olevien 18-24-vuotiaiden palveluketjujen toimivuutta ja palveluihin pääsyä.

Keskeisin kehittämistavoite oli kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyörakenteita. Yhteistyörakenteiden kehittäminen tapahtui ottamalla käyttöön uusi Sote-työparityö -toimintamalli Nuorten sosiaalityön ja opiskeluterveydenhuollon palveluissa.

Työparityön kohderyhmän asiakasymmärrystä ja arviointia tukemaan  laadittiin ja otettiin käyttöön erityisen tuen ohje. Tarkoituksena on, että ammattilaisten ymmärrys lakiin perustuvasta erityisen tuen tarpeesta lisääntyy ja erityisen tuen tarpeen arviointi nuorten sosiaalityön tiimeissä yhdenmukaistuu.

Työparityön ja erityisen tuen ohjeen tarkoituksena on:

1. Haavoittuvassa asemassa olevien 18-vuotta täyttäneiden nuorten

  • palvelutarpeet tunnistetaan
  • sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeet arvioidaan
  • pääsy tarvittujen palvelujen piiriin paranee

2. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö lisääntyy ja paranee.

Osaprojektissa haluttiin edistää myös ammattilaisten osaamista menetelmäkoulutuksin (mm. Ohjattu omahoito, Palautetietoinen työskentelyote (FIT)). Menetelmäkoulutusten jalkauttamisesta vastasivat muut Kestävän kasvun osaprojektit, joiden kanssa tehtiin yhteistyötä.

Muutoksen mittaaminen

Tuotokset ja mittarit

Sote-työparityö -toimintamallin jalkautumista tarkasteltiin seuraamalla suoritteita, arvioimalla toimintamallin vaikuttavuutta sekä keräämällä ammattilais- ja asiakaspalautetta. Sote-työparityön seurantaindikaattorit olivat;

  • Sote-työparityö otettu käyttöön (kyllä/ei)
  • kohderyhmästä ja kohderyhmän palvelutarpeista tehty kuvaus (kyllä/ei)
  • työparityön asiakasmäärät, tehdyt palvelutarpeen arvioinnit
  • asiakkuuksien kestot ja tapaamisten määrät, jotta saadaan käsitys työparityön resurssitarpeesta
  • työparityön tuoma hyöty asiakkaan ja ammattilaisten näkökulmasta näkökulmasta
  • työparityön tuoma muutos asiakkaan hyvinvoinnissa/toimintakyvyssä/palvelujen saannissa

Erityisen tuen ohjeen seurantaindikaattorit;

  • ohje on laadittu ja otettu käyttöön (kyllä/ei)
  • ohjeesta koettu hyöty ja ohjeen tuoma muutos erityisen tuen tarpeen arviointiosaamisessa ja arviointikäytännöissä
Toteutussuunnitelma

Sote-työparityö

Päädyimme luomaan uuden Sote-työparityö -toimintamallin ja ottamaan sen käyttöön Nuorten sosiaalityön tiimeissä.

Toimenpiteet Sote-työparityön käyttöönottamiseksi;

  • Päätös ikärajauksesta: Kohdensimme Sote-työparityön 18-24-vuotiaisiin nuoriin
  • Resurssit: Keskeistä oli varmistaa, mistä saamme terveydenhuollon resurssit toteuttamaan Sote-työparityötä, mikä järjestyi opiskeluterveydenhuollon keskistetyistä palveluista
  • Toimintamallin rakenne: Tarkennamme, mitä elementtejä Sote-työparityöhön tulee sisällyttää, jotta saamme parannettua kohderyhmän palveluihin pääsyä. Keskeiset elementit ovat palvelutarpeen arviointi, tarvittaessa kotiin vietävänä palveluna tai etäyhteyksin, sekä jatkohoitoon- ja palveluihin ohjaus. Lisäksi sairaanhoitajan toteuttama lyhytinterventio tueksi tarpeen mukaan
  • Lainmukaisuus: Sote-työparityön ja seurantatietojen keruun lainmukaisuus juridisesta tuesta ja kuullaan kokemusasiantuntijoita mallin toimivuudesta
  • Ohjeet ammattilaisille Sote-työparityön tekemiseksi
  • Jalkauttamisen suunnitelma: Nuorten sosiaalityön tiimejä on yhteensä 6. Sote-työparityö otetaan käyttöön tiimeissä asteittain, ensin puolella alueista (3 tiimiä) ja myöhemmin toinen puoli alueista (3 tiimiä) tulee mukaan. Sote-työparityön jalkauttamista tukee Sote-työparityö -kehittämisryhmä. Muokkaamme toimintamallia saamiemme kokemusten myötä paremmin kohderyhmän tarpeita vastaavaksi keräämällä tietoa asiakkaista ja käsittelemällä asiakastyön onnistumisia ja haasteita yhteisissä Sote-työparityö kehittämiskokouksissa. Toimintamallin jalkautumista seurataan myös ammattilais- ja asiakaspalautekyselyillä.

Erityisen tuen ohje

Lisäksi työn tueksi laadimme ja otamme käyttöön Nuorten sosiaalityöhön erityisen tuen ohjeen koskien arviointia ja muita lain velvoitteita koskien erityistä tukea tarvitsevia asiakkaita ja jalkautamme ohjeen ammattilaisten käyttöön. Projektiasiantuntija yhdessä asiaan perehtyneen sosiaalityöntekijän kanssa laatii ohjeen hyödyntämällä juridista tukea sekä eri asiantuntijoiden konsultointia ja aiemmin laatimia kirjallisia materiaaleja. Seuraamme ohjeen käyttöönottoa ammattilaisilta kerättävillä säännöllisillä palautekyselyillä.

Muut toimenpiteet

Lisäksi osaprojektin kehittämistyön myötä välitämme eri palveluille tietoa kohderyhmän palvelutarpeista ja haasteista palveluihin pääsyssä ja käymme keskusteluja ratkaistaksemme palveluketjujen ongelmia. Ammattilaisten osaamista vahvistetaan ohjaamalla heitä menetelmäkoulutuksiin.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Jo osaprojektin alussa ammattilaisten haastatteluista kävi ilmi haavoittuvassa asemassa olevien 18-vuotta täyttäneiden nuorten tarpeita. Sote-työparityön jalkauttamisen ja siihen liittyvän seurantietojen keruun, mutta myös muiden palveluketjuihin ja palveluiden saantiin liittyen keskustelujen myötä ymmärrys asiakkaiden tarpeista lisääntyi osaprojektin aikana. Kohderyhmän palvelutarpeista ja -poluista käytiin keskustelua mm. terveysasemien, etsivän nuorisotyön ja työllisyyspalveluiden kanssa.

Kohderyhmän osallistaminen on haastavaa, sillä toimintakyky on usein alhainen ja voimavarat vähäiset. Nuorten tarpeita on kuitenkin päästy kuulemaan osaprojektin alussa selvitysvaiheessa, ja lisäksi osaprojektin aikana on hyödynnetty kokemusasiantuntijoita kommentoimaan Sote-työparityön toimivuutta. Sote-työparityön asiakasprosesseissa asiakkaille on annettu mahdollisuus antaa palautetta Osaprojektin ohessa on edistetty kokemusasiantuntijatoimintaa osallistumalla kokemusasiantuntijatoimintaa käsitteleviin kokouksiin

Kertynyt ymmärrys asiakastarpeista osaprojektin aikana:

Keskeisimpiä oireita haavoittuvassa asemassa olevilla nuorilla ovat

  • mielenterveysoireet (masennus-, ahdistus-, paniikkioireet, sosiaaliset pelot)
  • neuropsykiatriset oireet, oppimisvaikeudet
  • päihteiden ongelmallinen käyttö
  • somaattiset oireet

On tyypillistä, että useampi oire ilmenee samanaikaisesti. Suurimmalla osalla Sote-työparityön asiakkaista mielenterveysoireet olivat vaikeatasoisia. Ongelmallista päihteidenkäyttöä ilmeni muutamilla, mutta nämä tulivat esille pikkuhiljaa luottamuksen syntyessä.

Kohderyhmän nuorille tyypillisiä haasteita ovat myös

  • sairaudentunnottomuus
  • häpeä, omanarvontunnon alhaisuus
  • alhainen motivaatio
  • luottamuksen puute
  • viranomaispelko
  • aiemmat huonot palvelukokemukset

Nuoren oireet ja vaikeudet vaikuttavat nuoren toimintakykyyn, mikä voi näkyä niin, että nuoren on vaikea

  • kertoa tilanteestaan, sanoittaa oireitaan
  • sitoutua tapaamisiin, yhteydenpitoon, suunnitelmalliseen työskentelyyn
  • käyttää Maisaa, soittaa puhelimella
  • liikkua kotoa
  • hahmottaa palvelujärjestelmää

Koska nuorilla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluita, he ovat sosiaalihuoltolain 3 §:n 3 kohdan mukaisessa erityisen tuen tarpeessa.

Lisäksi kohderyhmän nuoret ovat useimmiten

  • koulutuksen ja työelämän ulkopuolella tai vaarassa pudota niistä, eli useimmiten myös opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolella, mikä lisää riskiä jäädä palveluiden ulkopuolelle
  • ilman työtön työnhakija- tai sairausloma-statusta ja toimeentulotuen varassa, mikä tarkoittaa ensisijaisten etuuksien puuttumista

Nuorilla on siis useita eri haavoittuvuuksia ja riskitekijöitä, minkä vuoksi he tarvitsevat

  • kohdennettua, erityisen vahvaa ja arkiympäristöön jalkautuvaa monialaista tukea, jonka avulla nuorten palvelutarpeet saadaan arvioitua ja ohjattua heidän tarpeenmukaisiin palveluihin
  • palveluilta ja ammattilaisilta luottamusta luovaa, joustavaa, nuorten omia tarpeita kuulevaa, mukana kulkevaa ja nuorta tukevaa työotetta
Liitteet
Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Hyödynsimme Nuorten palveluiden ja aikuissosiaalityön sosiaali- ja terveydenhuollon työparina työnä tehtävään  yhteisen palvelutarpeen arvioinnin rakentamiseen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tuottamaa IPHA-toimintamallia.

Liitteet
Ratkaisun perusidea

Sote-työparityö -toimintamalli, jossa sosiaalityöntekijä ja mielenterveys- ja päihdetyön sairaanhoitaja toteuttavat haavoittuvassa asemassa ja tarvitsemiensa palveluiden ulkopuolella oleville 18-24-vuotiaille monialaista palvelutarpeen arviointia sekä jatkopalveluihin- ja hoitoon ohjausta. Työpari jalkautuu nuoren arkiympäristöön tekemällä kotikäyntejä ja hyödyntämällä etäyhteyksiä, millä madalletaan avun vastaanottamisen kynnystä. Erityisen tuen ohje tukee ammattilaisia tunnistamaan kohderyhmään kuuluvan nuoren ja huomioimaan erityistä tukea tarvitsevia asiakkaita koskevat lakisääteiset velvoitteet.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot koskien Sote-työparityötä:

 Suunnitteluvaiheen edellyttämät ja onnistumiseen vaikuttavat tekijät;

  • Sote-työparityö -toimintamallin suunnittelu ja rakentaminen oli keskeinen vaihe, ja vaati runsaasti aikaa ja paneutumista eri asioihin
  • Uuden Sote-työparityö -toimintamallin rakentaminen ja kuvaaminen edellytti
    • osaprojektin alussa tehdyn selvityksen sekä aiempien tutkimusten ja raporttien hyödyntämistä
    • olemassa olevien monialaisten toimintamallien kuvauksiin tutustumista
    • kommenttien pyytämistä ammattilaisilta ja kokemusasiantuntijoilta, joista saatiin vahvistusta toimintamallin tarpeellisuudelle
  • Sote-työparityön ja siihen sisältyvän monialaisen tiedonvaihdon ja kirjaamisen lainmukaisuus piti varmistaa perehtymällä lakeihin ja konsultoimalla juridista tukea. Tiedonvaihdosta tehtiin tietosuojavaikutusten arviointia
  • Suunnitteluvaiheessa laadittiin ohjeet asiakastyön tueksi. Ohjeita täydennettiin myös käyttöönottovaiheessa esille nousevien tarpeiden mukaan
  • Sote-työparityön hyötyjen osoittaminen edellytti arviointisuunnitelman tekemistä. Arviointiin liittyvä asiakastietojen keruu edellytti lainmukaisuuden varmistamista ja johdon hyväksyntää
  • Toimintamallin jalkauttamista tukevat rakenteet: Perustimme projektiasiantuntijan vetämän kehittämisryhmän, jossa nuorten sosiaalityöstä ja opiskeluterveydenhuollosta kehittämiseen nimetyt esihenkilöt ja työntekijät yhdessä edistivät Sote-työparityön käyttöönottoa. Lisäksi otimme käyttöön yhteisen Teams alustan  Sote-työparityölle

Käyttöönottovaiheen edellyttämät ja onnistumiseen vaikuttavat tekijät;

  • Asiakastyön aloittaminen edellytti päätöksen tekemistä toimintamallin käyttöönotosta ja resursseista: Johto mahdollisti sen, että opiskeluterveydenhuollon keskitettyjen palveluiden tiimistä saimme mielenterveys- ja päihdesairaanhoitajan ja terveydenhoitajia kokeilemaan uutta toimintamallia yhteistyössä nuorten sosiaalityön kanssa. Päätöstä edesauttoi se, että Nuorten sosiaalityö ja opiskeluterveydenhuolto kuuluivat samaan palvelukokonaisuuteen, jota johti sama päällikkö. Pian asiakastyön käynnistymisen jälkeen osoittautui, että asiakkaiden haasteet liittyivät keskeisimmin mielenterveys- ja päihdetyön sairaanhoitajan osaamisalueeseen, joten jalkauttamisen aikana sovittiin, että ainoastaan mtp-sairaanhoitaja jatkaa yhteistyökumppanina työparityössä
  • Nuorten sosiaalityön tiimit on Helsingissä jaettu alueittain neljälle ilmansuunnalle. Asiakastyön aloittaminen asteittain ensin kahdelle alueelle ja vuoden kuluttua toiselle kahdelle alueelle teki käyttöönotosta hallittavampaa hankeresurssien ollessa pienet
  • Yhteistyö terveysasemien kanssa oli hyödyllistä asiakkaiden hoitoonpääsyn edistämisessä. Sote-työparityötä ja asiakkaiden palvelutarvetta esiteltiin terveysasemien johdolle ja työntekijöille, ja sovittiin toimintatavoista Sote-työpariasiakkaiden ohjaamiseksi terveysasemalle ja yhteistyön tekemiseksi Sote-työparityön ajan
  • Sote-työparityön kehittämisryhmässä käydyt keskustelut lisäsivät käyttöönoton aikana ymmärrystämme asiakkaiden tarpeista ja monialaisen työn toimivuuksista ja auttoivat ratkomaan haasteita sekä muokkaamaan toimintamallia koko ajan paremmaksi
  • Koko osaprojektin kehittämisryhmä, jota johti palveluiden päällikkö, tuki Sote-työparityön käyttöönottoa koko prosessin ajan ja otti vastuun mm. Sote-työparityötä koskevista linjauksista
  • Sote-työparityön juurtumisen lisäksi haavoittuvassa asemassa olevien nuorten asioiden edistämistä ylipäätään on oletettavasti tukenut se, että haavoittuvien nuorten avun ja tuen tarvetta nostettiin pilotoinnin aikana esille erilaisissa kokouksissa sekä johto- että työntekijätasolla, koulutustilanteissa ja monissa spontaaneissakin eri ammattilaisten kanssa käydyissä keskusteluissa

Keinot, joilla pyritään varmistamaan ylläpito ja jatkuvuus;

  • Pysyväksi terveydenhuollon resurssiksi Sote-työparityöhön nimettiin kaksi mielenterveys- ja päihdetyön sairaanhoitajaa. Sairaanhoitajien vastuunjako Nuorten sosiaalityön tiimeistä tehtiin aluejaon mukaan. Sairaanhoitajat käyvät esittäytymässä kaikissa nuorten sosiaalityön tiimeissä, ja vierailevat jatkossa säännöllisesti omien alueidensa tiimeissä
  • Sovittiin, että sairaanhoitajat toimivat työparityön ajan virallisina, myös tietojärjestelmään merkittyinä hoitovastaavina, joiden tehtävä on koordinoida asiakkaan terveyspalveluita
  • Sote-työparityön yhteisiä kokouksia jatketaan kvartaaleittain
  • Päävastuussa Sote-työparityön ylläpidosta, kokousten koolle kutsumisesta ja tarvittaessa jatkokehittämisestä ovat  jatkossa nimetyt nuorten sosiaalityön esihenkilöt yhteistyössä opiskeluterveydenhuollon kanssa
  • Jokaisesta nuorten sosiaalityön tiimistä nimettiin työntekijä Sote-työparityön vastuuhenkilöksi, joiden tehtävänä on pitää Sote-työparityö -asioita esillä tiimien omissa kokouksissa, viedä tiimeistä asioita Sote-työparityö -kokouksiin käsiteltäväksi ja perehdyttää uudet työntekijät
Vinkit toimintamallin soveltajille
  • Uuden toimintamallin suunnitteluvaiheessa on hyvä kartoittaa keskeiset yhteistyötahot, joihin uuden toimintamallin käyttöönotto liittyy ja joihin kohderyhmänä olevien nuorten palvelupolut "kytkeytyvät". Tämä vaatisi myös eri palveluiden johdon vuoropuhelua, jotta tunnistettu tarve on yhteinen
  • Toimintamallin toimivuuden arvioinnista olisi tärkeä tehdä selkeä suunnitelma ja valita mittarit ennen asiakastyön aloittamista. Nyt osittain viiveellä tulleiden ohjeiden vuoksi toimintamallin arviointi alkoi vasta asiakastyön käynnistymisen jälkeen, ja seurantatietojen keruulle jäi vain vähän aikaa. Toimintamallin hyötyjä olisi hyvä pystyä seuraamaan vähintään kokonaisen vuoden ajan, mielellään pidempään
  • Arviointitietojen keruun olisi olla riittävän kattavaa, mutta toisaalta hyvin runsas ja moninainen tietojenkeruu saattaa käydä liian raskaaksi toteuttaa sekä työntekijöille että ammattilaisille, ja tietoja voi tästä syystä jäädä saamatta. Sopivaa tasapainoa seurannan kattavuuden ja toteutettavuuden välillä kannattaa etsiä.
  • Vaikka Sote-työparityö on kohdennettu 18-24-vuotiaisiin nuoriin, se sopii luultavasti hyödynnettäväksi myös vanhemmissa ikäryhmissä
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Sote-työparityö

Helsingissä nuorten sosiaalityön tiimejä on kuusi, jotka toimivat neljällä ilmansuunnalla; itä, etelä, pohjoinen ja länsi. Työparityö otettiin käyttöön ensin, 9/2024, puolella alueista, ja kesän/syksyn 2025 aikana myös lopuissa tiimeistä.  Aluksi työparityö kohdennettiin 18-29-vuotiaisiin, mutta kaikkien tiimien tullessa mukaan työparityö rajattiin resurssisyistä koskemaan vain 18-24-vuotiaita. Tässä esitelty asiakkaita koskeva mittaritieto perustuu siis suurimmaksi osaksi ensimmäisenä asiakastyön aloittaneiden kolmen tiimin seurantatietoihin, jossa on mukana myös 25-29-vuotiaita nuoria. Työparityö -asiakkaista oli seuranta-aikana 18-24-vuotiaita 61 %.

Toteutuneet arvioinnit ja jatkohoitoon pääsy 

  • Työpariasiakkuuksia aloitettiin ajalla 9/2024–9/2025 yhteensä 18, joista 9/2025 mennessä oli päättynyt 11
  • Arviointitiedot 9/2025 mennessä päättyneistä asiakkuuksista (11):
    • Monialainen arvio saatiin tehtyä 6:lle (55 %), lopuilla keskeytyi
    • Jatkohoitoon (terveysasema tai muu hoitotaho) päätyi 5, joista jatkohoidon piirissä oli 3kk kuluttua työparityön päättymisestä kaikki 5
    • 2 ei-arvioitua päätyi myös jatkohoitoon, mutta seuranta-ajan jälkeen kumpikaan ei ollut enää jatkohoidon piirissä

Arviointitietojen pohjalta voidaan alustavasti päätellä, että jos luottamus nuoreen saadaan rakennettua ja arviointi toteutettua, myös jatkohoidossa pysyminen on todennäköisempää. Luotettavampaa tietoa saataisiin kuitenkin vasta isommilla asiakasmäärillä ja pidemmällä seuranta-ajalla. 

Seurantatiedoista oli nähtävissä myös, että ne, joilla arvioinnit eivät toteutuneet, oli huomattavasti enemmän “hukkakäyntejä”. Tähän oli kuitenkin monia eri syitä, eikä voida suoraan sanoa, olisiko hukkakäyntejä voitu ehkäistä jollain palvelun muutoksilla.

Positiivinen yllätys oli se, että työparityön aikana 3 asiakasta eteni opintoihin tai työkokeiluun.

Ammattilaisten kokemuksista työparityöstä kysyttiin Forms -seurantakyselyillä niiltä ammattilaisilta, jotka olivat tehneet työparityötä. Kyselyt toteutettiin 1/2025 (N= 5), 6/2025 (N=6) ja 11/2025 (N=5).

  • NPS-suositteluindeksi 60 > 67 > 80
  • Ammattilaisista 100 % oli kaikissa kolmessa kyselyssä joko täysin tai ainakin osittain samaa mieltä seuraavista väittämistä:
    • Asiakkaat hyötyvät tarjoamastamme työparityöstä
    • Yhteistyö työparin kanssa on sujuvaa
    • Työparityö helpottaa omaa työtäni
    • Työparityö sopii hyvin osaksi työnkuvaani 

Palautteen saaminen asiakkaana olevilta nuorilta oli haastavaa, vaikka palautetta yritettiin kerätä monin eri tavoin. Seurannassa oli tarkoitus selvittää, millaisia muutoksia nuorten hyvinvoinnissa ja toimintakyvyssä tapahtuu työparityön myötä. Näitä seurantatietoja ei yrityksistä huolimatta saatu niin, että niistä olisi voinut tehdä johtopäätöksiä asiakkaiden hyvinvoinnin tai toimintakyvyn muutoksista. Yksittäisten asiakastapaamisilla saatujen palautteiden perusteella voidaan todeta, että nuoret kokivat saaneensa työparityöstä apua, jos kokivat olevansa valmiita ottamaan sitä vastaan.

Erityisen tuen ohje

Erityisen tuen ohje otettiin käyttöön koko nuorten sosiaalityössä. Mittaritieto on kerätty kaikista nuorten sosiaalityön tiimeistä.

Kyselyssä 6/2025 100 % erityisen tuen ohjeeseen tutustuneista piti ohjetta hyödyllisenä.

Seurantakyselyllä 6/2024 (N=29) ja 6/2025 (N=55) havaittu muutos samaa tai melko samaa mieltä olevien ammattilaisten määrästä koskien väittämiä:

  • Tiedän, mitä erityisellä tuella tarkoitetaan sosiaalihuoltolaissa 89% > 100%
  • Osaan arvioida erityisen tuen tarvetta 91% > 93%
  • Erityisen tuen tarpeessa olevan asiakkaan tunnistaminen on helppoa 55% > 69%