FINGER-toimintamallia mukaileva elintapaohjelma Lapissa
FINGER-toimintamallia mukaileva elintapaohjelma Lapissa
Elintapaohjelman toteuttaa yhteistyössä hyvinvointialue, Lapin Muistiyhdistys ja kuntien liikuntatoimi. Se on pitkäkestoinen, ryhmämuotoinen ja koostuu ravitsemus- ja liikuntaohjauksesta, aivojumpasta ja yhdessä kohti muistiterveyttä luennoista.
Lapin hyvinvointialueella asui 176 150 asukasta vuoden 2023 lopussa. Väestöntiheys on alueella maan pienin ja asutus keskittyy Rovaniemen, Kemin ja Tornion alueille. Vuoteen 2030 mennessä väestömäärän ennustetaan Lapissa vähenevän 169 000 asukkaaseen ja 2040 mennessä noin 162 000 asukkaaseen. Asukkaista yli 65-vuotiaita oli 43 956 ja ennusteiden mukaan Lapin väestö tulee olemaan koko maahan verrattuna iäkkäämpää. Lapin huoltosuhdeluku oli 71,1 vuonna 2023, joka on koko maan lukua (61,9) korkeampi ja luku on ollut noususuuntainen. Huoltosuhteen nousu tarkoittaa Lapin seutukunnassa vanhusväestön osuuden kasvua. Väestörakenteen muutos vaikuttaa sekä työvoiman määrään että rakenteeseen, kulutuskysyntään sekä sitä kautta myös työvoiman kysynnän rakenteeseen. (Lapin hyvinvointialueen hyvinvointi- ja turvallisuuskertomus 2024).
Ikääntyvän väestön kasvava osuus sekä korkea huoltosuhde aiheuttavat haasteita Lapissa. Ikääntyvän väestön määrän kasvaessa nähdään huolestuttavana hoitohenkilökunnan ja palveluiden riittävyys tulevaisuudessa. Ikääntyvän väestön hyvinvoinnin haasteena on erityisesti sairaalahoitoon johtaneet kaatumiset ja putoamiset sekä vammat ja myrkytykset, yksinäisyys ja alkoholin käyttö. Tärkeänä nähdään toimintakyvyn tukeminen, ennaltaehkäiseviin palveluihin, kuten liikuntaryhmiin panostaminen sekä yhteisöllisyyden lisääminen. Kaakkoisella ja lounaisella palvelualueella ikääntyvän väestön hyvinvointia edistävänä toimintatapana on käytössä esimerkiksi FINGER-toimintamalli. (Lapin hyvinvointialueen hyvinvointi- ja turvallisuuskertomus 2024).
Lapin hyvinvointialueen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistyössä tulee kehittää eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja viestintää. Tällä hetkellä koetaan haastavana yhteistyörakenteiden puuttuminen muun muassa hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen välillä. Selkeät yhteistyörakenteet nähdään tärkeäksi, jotta mahdollista päällekkäistä työtä voitaisiin välttää ja yhteistyötä pystyttäisiin rakentamaan myös yli kuntarajojen. Yhteistyörakenteiden puuttuminen näkyy myös palvelupolkujen epäselvyytenä. Kuntien toteuttamaa hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistyötä haastavat tällä hetkellä niukat resurssit, tehtävien määräaikaisuus, työntekijöiden runsas vaihtuvuus sekä laajat työnkuvat. (Lapin hyvinvointialueen hyvinvointi- ja turvallisuuskertomus 2024).
Hyvinvointialueiden, kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyön edistäminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä.
Hyödynnetään THL:n laatimaa FINGER toimintamallia ja sen sisältämää muistisairauden riskitestiä, jonka avulla terveydenhuollon toimijat voivat luoda muistisairauden ehkäisyn toimenpiteitä. Malliin kuuluu muistisairauden riskissä olevien tunnistaminen ja muistitoimintojen säilymisen tukeminen monipuolisella elintapaohjelmalla.
Ryhmämuotinen elintapaohjaus toteutetaan hyvinvointialueiden, kuntien ja muistiyhdistysten kanssa yhteistyössä.
Kohderyhmä: muistisairauksien riskiryhmään kuuluvat 60-79-vuotiaat henkilöt.
FINGER-toimintamallin käyttöönotto: Lapin hyvinvointialueella FINGER- elintapohjelma kuuluu sairauksien ehkäisyn ja hoidon palvelualueelle.
Ryhmätapaamisia on vuoden aikana 37 - 40, lisäksi osallistujilla on tapaamiset terveydenhuollon ammattilaisen kanssa ennen ryhmätoiminnan alkamista ja päättymistä.
Ravitsemusryhmät: Ohjaajina toimivat hyvinvointialueen sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat. Ryhmien sisällön on luoneet Lapin hyvinvointialueen ravitsemusterapeutit.
Liikuntaryhmät: Ohjaajina toimivat kunnan liikuntatoimen ammattilaiset.
Aivojumpparyhmät: Ohjaajina toimivat MuistiTerve Pohjois-Suomi-hankkeen työntekijät, Lapin Muisti Kuntoon työntekijät ja muistiyhdistyksen koulutetut vapaaehtoiset.
Luodaan FINGER-toimintamallia mukaileva elintapaohjaus Pohjois-Suomeen.
Toimintamalli lisää ja kehittää yhteistyötä eri sektorien välillä.
Muistisairauden riskiryhmään kuuluvat tunnistetaan.
Elintapaohjaus kohdentuu siitä eniten hyötyville.
Sosiaalisen hyvinvoinnin lisääntyminen.
Yksinäisyyden vähentyminen.
Terveyspalvelujen käytön pieneminen.
Kustannusvaikuttavuus.
Osallisuusindikaattori alku/loppu
Muistisairauden riskipisteet alku/loppu
Fyysisen toimintakyvyn mittaukset alku-loppu; SBBP, puristusvoima, olkavarren liikkuvuus, kehonkoostumusmittaus
Laboratoriokokeet
Kyselyt ryhmäläisille, alku/väli/loppu
Vastausvaihtoehdot: 1 täysin eri mieltä, 2 jokseenkin eri mieltä, 3 ei samaa eikä eri mieltä, 4 jokseenkin samaa mieltä, 5 täysin samaa mieltä
Välikysely
- Ryhmätoiminta on edistänyt sosiaalista aktiivisuuttani ja hyvinvointiani.
- Tavoitteeni/tavoitteideni kirjaaminen on auttanut kohti elintapamuutosta.
- Ravitsemusryhmästä saatu tuki on lisännyt kiinnostusta monipuolistamaan ruokavaliotani.
- Ravitsemusryhmät ovat innostaneet valmistamaan terveellisempää ruokaa.
- Ravitsemusryhmien materiaali antoi käytännön valmiuksia ravitsemusmuutosten tekemiseen.
- Ravitsemusryhmien kotitehtävät auttoivat tarkastelemaan omaa ravitsemustani.
- Liikuntaryhmien ohjaus ja neuvonta antoi käytännön valmiuksia liikuntatottumuksiini.
-
Liikuntaryhmästä saatu tuki on lisännyt liikkumista vapaa-ajallani.
Alku-loppukysely
- Minulla on tiedollisia ja taidollisia valmiuksia elintapamuutoksen tekemiseen (vastausvaihtoehdot: vähän, melko vähän, keskinkertaisesti, paljon, erittäin paljon) (kysytään alku- ja loppukyselyssä).
- Koen, että terveyteni tällä hetkellä on (vastausvaihtoehdot: huono, melko huono, keskinkertainen, hyvä, erittäin hyvä) (kysytään alku- ja loppukyselyssä).
- Toiminta on edistänyt sosiaalista aktiivisuuttani ja hyvinvointiani (kysytään loppukyselyssä).
- Ryhmän tuki auttoi minua elintapamuutoksessa (kysytään loppukyselyssä).
- Tein jonkin pysyvän elintapamuutoksen (kysytään loppukyselyssä).
- Olen toimintaan (vastausvaihtoehdot; erittäin tyytymätön, osittain tyytymätön, en tyytymätön enkä tyytyväinen, osittain tyytyväinen, erittäin tyytyväinen).
- Kuinka todennäköisesti suosittelisit toimintaa muille? NPS-luku. (Vastausvaihtoehdot 0 = erittäin epätodennäköisesti ja 10=ehdottomasti välillä)
Kyselyt ryhmänohjaajille
Vastausvaihtoehdot: 1 erittäin vähän, 2 vähän, 3 keskinkertaisesti,4 paljon, 5 erittäin paljon
- Kuinka tyytyväinen olet yli sektorirajoja ylittävään yhteistyöhön?
- Koetko päässeesi osalliseksi toimintamallin kehittämisen pilotointiin?
- Koetko, että organisaatiosi on mahdollistanut osallistumisesi toimintamallin pilotointiin?
Kehittämisessä mukana olevien yhteiset tapaamiset, TerveMuisti-verkostotapaamiset
- Miten tyytyväinen olit TerveMuisti verkostotapaamiseen?(1 erittäin tyytymätön,2 osittain tyytymätön, 3 en tyytymätön enkä tyytyväinen, 4 osittain tyytyväinen, 5 erittäin tyytyväinen)
- Koin osallistumiseni TerveMuisti-verkostotapaamiseen hyödylliseksi.(1 täysin eri mieltä, 2 jokseenkin eri mieltä, 3 ei samaa eikä eri mieltä, 4 jokseenkin samaa mieltä, 5 täysin samaa mieltä)
- Kehitettävää/toiveita seuraavaan tapaamiseen.
Lapin hyvinvointialueella kehitetään yhteistyössä FINGER -toimintamallia mukailevaa elintapaohjausta ja yhteistyöllä saadaan juurrutettua toiminta Pohjois-Suomeen. Lisäksi eri sektorirajoja ylittävä yhteistyö lisääntyy ja tiivistyy.
MuistiTerve Pohjois-Suomi-hankkeen hankesuunnitelmassa kohderyhmänä ovat 60-79-vuotiaat Pohjois-Suomen alueella asuvat henkilöt, joilla on muistisairauksien riskitekijöitä.
Muistisairauksien ennaltaehkäisyyn on hyvä panostaa, ja painottaa ennaltaehkäisevää työtä kehittämällä ennaltaehkäisyä tukevia toimintoja. Yhteistyöllä jaetaan vastuuta ennaltaehkäisevässä työssä, mahdollistetaan pidempikestoinen elintapaohjelma, sillä pysyvän elintapamuutoksen tekeminen vaatii usein pidemmän ajanjakson. Ryhmämuotoisuus tukee osallistujien sosiaalista aktiivisuutta.
Muistisairauden riskitekijät ja kriteerit FINGER-ryhmään:
-korkea kolesteroli
-korkea verenpaine
-liikkumattomuus
-ravitsemuksen haasteet
-sitoutuminen ja motivaatio elintapojen muuttamiseen
-sosiaalinen eristäytyminen
FINGER-toimintamallin juurruttaminen osaksi julkisia palveluja tarjoaa toimintamallin ikääntyvien elintapaohjaukseen. Erityisesti enemmän ja pitkäkestoisempaa ammattilaisen sekä vertaisen tukea tarvitseville, jotta saadaan pysyviä elintapamuutoksia.
Ryhmäläiset ovat vastanneet välikyselyyn, joka toteutettiin ryhmätoiminnan puolessa välissä.
Toimintamallin kehittämistä ohjasi suomalainen FINGER-tutkimus, joka osoitti ensimmäisenä maailmassa, että muokkaamalla elintapoja terveellisimmiksi voidaan ylläpitää muisti- ja ajattelutoimintoja sekä toimintakykyä. Lisäksi kehittämisessä hyödynnettiin Lapin Muisti Kuntoon -hankkeen (Lapin Muistiyhdistys ry) FINGER-mallia mukailevan elintapaohjelman pilotoinnin tuloksia. Pilotointi toteutui yhteistyössä Rovaniemen kaupungin kanssa vuonna 2020 ja tulokset olivat positiivisia.
Toimintamallin tavoitteena on toteuttaa pitkäkestoista, ryhmämuotoista elintapaohjausta riskiryhmäläisille. Pysyvien elintapamuutosten tekeminen vaatii usein pidemmän ajanjakson.
Ryhmämuotoista elintapaohjausta kehitetään ja toteutetaan hyvinvointialueiden, kuntien ja muistiyhdistysten kanssa yhteistyössä.
Kohderyhmä: muistisairauksien riskiryhmään kuuluvat 60-79-vuotiaat henkilöt.
FINGER -toimintamallia mukaileva ryhmämuotoinen elintapaohjaus:
- ryhmäkoko 8-12 henkilöä
- kesto 7-11 kuukautta
- 37-40 tapaamiskertaa
Vastuut:
Lapin hyvinvointialue: kohderyhmä tavoittaminen ja riskiryhmien tunnistaminen, sydän- ja verisuonitautien hoito ja seuranta.
Lapin hyvinvointialue: ravitsemusryhmien ohjaaminen.
Kunnat: liikuntaryhmien ohjaaminen.
Lapin Muistiyhdistys: aivojumpparyhmät ja yhdessä kohti muistiterveyttä luennot muistiyhdistyksen kouluttamat vapaaehtoiset.
Toimintamallin kuvaus liitteenä.
Kuva
ALOITUSKERTA: elintapaohjaus alkaa yhteisellä tapaamisella, jossa mukana kaikki ryhmienohjaajat. Koollekutsuja vastuu: hyvinvointialue.
YHDESSÄ KOHTI MUISTITERVEYTTÄ LUENNOT: kaksi kertaa, sisältää Kunnon kirjaan tutustumisen. Ohjausvastuu: muistiyhdistys.
RAVITSEMUSOHJAUS: ryhmä kokoontuu viisi kertaa. Ohjausvastuu: hyvinvointialue.
LIIKUNTAHARJOITTELU: ryhmä kokoontuu 20 kertaa. Ohjausvastuu: kunnan liikuntatoimi.
KOGNITIIVINENHARJOITTELU: ryhmä kokoontuu 10 kertaa. Ohjausvastuu: muistiyhdistys.
PÄÄTÖSKERTA: elintapaohjaus päättyy yhteisellä tapaamisella, jossa mukana kaikki ryhmienohjaajat. Koollekutsuja vastuu: hyvinvointialue.