| Innokylä

Toimintaympäristö

Lapin hyvinvointialueella asui 176 150 asukasta vuoden 2023 lopussa. Väestöntiheys on alueella maan pienin ja asutus keskittyy Rovaniemen, Kemin ja Tornion alueille. Vuoteen 2030 mennessä väestömäärän ennustetaan Lapissa vähenevän 169 000 asukkaaseen ja 2040 mennessä noin 162 000 asukkaaseen. Asukkaista yli 65-vuotiaita oli 43 956 ja ennusteiden mukaan Lapin väestö tulee olemaan koko maahan verrattuna iäkkäämpää. Lapin huoltosuhdeluku oli 71,1 vuonna 2023, joka on koko maan lukua (61,9) korkeampi ja luku on ollut noususuuntainen. Huoltosuhteen nousu tarkoittaa Lapin seutukunnassa vanhusväestön osuuden kasvua. Väestörakenteen muutos vaikuttaa sekä työvoiman määrään että rakenteeseen, kulutuskysyntään sekä sitä kautta myös työvoiman kysynnän rakenteeseen. (Lapin hyvinvointialueen hyvinvointi- ja turvallisuuskertomus 2024).

Ikääntyvän väestön kasvava osuus sekä korkea huoltosuhde aiheuttavat haasteita Lapissa. Ikääntyvän väestön määrän kasvaessa nähdään huolestuttavana hoitohenkilökunnan ja palveluiden riittävyys tulevaisuudessa. Ikääntyvän väestön hyvinvoinnin haasteena on erityisesti sairaalahoitoon johtaneet kaatumiset ja putoamiset sekä vammat ja myrkytykset, yksinäisyys ja alkoholin käyttö. Tärkeänä nähdään toimintakyvyn tukeminen, ennaltaehkäiseviin palveluihin, kuten liikuntaryhmiin panostaminen sekä yhteisöllisyyden lisääminen. Kaakkoisella ja lounaisella palvelualueella ikääntyvän väestön hyvinvointia edistävänä toimintatapana on käytössä esimerkiksi FINGER-toimintamalli. (Lapin hyvinvointialueen hyvinvointi- ja turvallisuuskertomus 2024).

Lapin hyvinvointialueen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistyössä tulee kehittää eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja viestintää. Tällä hetkellä koetaan haastavana yhteistyörakenteiden puuttuminen muun muassa hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen välillä. Selkeät yhteistyörakenteet nähdään tärkeäksi, jotta mahdollista päällekkäistä työtä voitaisiin välttää ja yhteistyötä pystyttäisiin rakentamaan myös yli kuntarajojen. Yhteistyörakenteiden puuttuminen näkyy myös palvelupolkujen epäselvyytenä. Kuntien toteuttamaa hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistyötä haastavat tällä hetkellä niukat resurssit, tehtävien määräaikaisuus, työntekijöiden runsas vaihtuvuus sekä laajat työnkuvat. (Lapin hyvinvointialueen hyvinvointi- ja turvallisuuskertomus 2024).

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

FINGER‑toimintamallia mukailevan elintapaohjelman kohderyhmänä ovat henkilöt, joilla on todettu muistisairauden riskitekijöitä tai joilla on lievä kognitiivinen heikentymä (MCI).

MuistiTerve Pohjois-Suomi 2023-2025 -hankkeen aikana FINGER‑toimintamallia mukailevaan elintapaohjelmaan osallistuneet ryhmäläiset ovat päässeet kehittämään elintapaohjelmassa käytettäviä materiaaleja. Tietoa elintapaohjelman toimivuudesta on kerätty systemaattisesti yhteistyökumppaneilta ja ryhmäläisiltä ja toimintaa on muokattu palautteiden perusteella.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

FINGER‑toimintamallia mukaileva elintapaohjelma on monialainen ja näyttöön perustuva kokonaisuus, jonka tavoitteena on edistää ikääntyneiden aivo‑ ja muistiterveyttä sekä ehkäistä muistisairauksien riskitekijöitä. Ohjelma yhdistää ravitsemuksen, liikunnan, kognitiivisen harjoittelun, sosiaalisen aktiivisuuden sekä sydän‑ ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hallinnan yhdeksi helposti toteutettavaksi, ryhmämuotoiseksi kokonaisuudeksi.

Toimintamallin ydin on osallistujan arkea tukeva, pitkäjänteinen elintapamuutos, jota vahvistaa moniammatillinen yhteistyö hyvinvointialueen, kuntien ja muistiyhdistysten kesken. Toimintaa toteuttamassa ovat myös muistiyhdistysten kouluttamat aivotreeniohjaajat ja/tai vertaisvapaaehtoiset. Malli tarjoaa selkeät materiaalit ja rakenteet, jotka mahdollistavat sen yhtenäisen käyttöönoton eri alueilla ja tukevat pysyvien hyvinvointivaikutusten syntymistä.

Asiakaspolun kuvaus Lapin hyvinvointialueella

Tulostettava esite Vinkkejä muistiterveempään arkeen

Vinkkejä muistiterveempään arkeen -esite.pdf (5.32 MB)

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

FINGER‑toimintamallia mukailevan elintapaohjelman onnistunut käyttöönotto edellyttää selkeitä rakenteita, vastuutahoja, riittäviä resursseja ja prosessimaista etenemistä. Jotta toimintamalli juurtuu pysyväksi osaksi organisaation arkea, tarvitaan sekä strategista tukea että käytännönläheistä koordinointia.

1. Keskeiset tehtävät ja edellytykset juurruttamiselle

Vastuutahon nimeäminen: Hyvinvointialueen tulee nimetä selkeä koordinaatiovastuu ohjelman suunnittelusta, toteutuksesta ja ylläpidosta. Tämä luo jatkuvuutta ja estää toiminnan pirstaloitumista.
Moniammatillisen yhteistyörakenteen luominen: Hyvinvointialueen, muistiyhdistysten ja kuntien liikuntatoimen välille tarvitaan pysyvät yhteistyörakenteet, jotka mahdollistavat yhtenäiset toimintatavat.
Yhtenäiset materiaalit ja työkalut: Elintapaohjelman toteuttamisessa käytetään valmiita koulutus- ja ohjausmateriaaleja (mm. Kunnon kirja, ravitsemusmateriaalit, Ahaa!-harjoitteet), joita päivitetään keskitetysti.
Koulutus ja perehdytys: Ohjaajien tulee saada koulutusta elintapaohjelman sisällöistä ja yhteisestä toteutustavasta (esim. FINGER ABC -koulutus, muistiyhdistysten koulutukset).
Ryhmätoiminnan koordinointi: Aikataulujen suunnittelu, tilojen varaaminen, ohjaajien kalenteroiminen ja materiaalien jakaminen tulee koordinoida keskitetysti hyvinvointialueen toimesta.
Systemaattinen viestintä: Tarvitaan selkeät käytännöt ryhmien markkinoinnille ammattilaisille ja asukkaille, jotta oikea kohderyhmä ohjautuu mukaan.

2. Resurssit, joita käyttöönotto vaatii

Aika:
– ohjelman kesto on noin vuosi
– ohjaajien työaikaa tarvitaan ravitsemusryhmiin, liikuntaan, kognitiiviseen harjoitteluun ja muistiterveysluentoihin
– koordinointiin liittyvät tehtävät (viestintä, rekrytointi, ohjaus, arviointi)
Henkilöstö:
– terveydenhuollon ammattilaiset (terveydenhoitajat, sairaanhoitajat)
– muistiyhdistysten ammattilaiset ja koulutetut vapaaehtoiset
– kuntien liikuntatoimen ohjaajat
Osaaminen:
– elintapaohjauksen periaatteet
– ikäihmisten ohjaaminen
– ravitsemus-, liikunta- ja kognitiivisen harjoittelun erityisosaaminen
– moniammatillinen työskentely
Rahoitus:
– henkilöstökulut
– materiaalien painatus tai tulostus
– tilakustannukset (mikäli eivät sisälly kunnan tai hyvinvointialueen omiin tiloihin)
– mahdolliset koulutuskustannukset (esim. Ahaa!-koulutus, FINGER ABC)

3. Prosessi ja vaiheet, joilla toimintamalli vakiintuu

1) Valmisteluvaihe

Nimetään vastuutaho ja koordinaattori.
Muodostetaan moniammatillinen toteutustiimi (hyvinvointialue – muistiyhdistys – liikuntatoimi).
Tarkennetaan kohderyhmä ja ohjautumiskriteerit.
Sovitaan yhteisistä materiaaleista ja toimintatavoista.
Laaditaan vuosittainen toteutusaikataulu ja ryhmien aloitukset.

2) Käyttöönottovaihe

Ammattilaiset perehdytetään malliin ja sen sisältöihin.
Käynnistetään asiakasohjaus: terveydenhuollon ammattilaiset tunnistavat ja ohjaavat osallistujia ohjelmaan.
Toteutetaan ryhmämuotoinen elintapaohjelma (ravitsemus, liikunta, kognitiiviset harjoitteet, muistiterveysluennot, mittaukset).
Hyvinvointialue koordinoi viestintää ja varmistaa toteutuksen yhdenmukaisuuden.

3) Arviointi ja seuranta

Ennen ja jälkeen -mittaukset (verenpaine, kolesteroli, verensokeri, paino, riskitesti).
Osallistujien kokemusten kerääminen (ryhmäpalautteet, ohjaajien havainnot).
Tulosten kirjaaminen asiakastietojärjestelmään.
Tunnistetaan kehittämistarpeet ja päivitetään materiaaleja.

4) Juurruttaminen

Toimintamalli integroidaan alueen HYTE‑rakenteisiin ja vuosikelloon.
Vakiinnutetaan roolit ja yhteistyörakenne (hyvinvointialue–muistiyhdistys–liikuntatoimi).
Varmistetaan pysyvä rahoitus ja ohjaajien koulutuspolku.
Laajennetaan toimintaa eri kunnissa alueen valmiuksien mukaan.

Vinkit toimintamallin soveltajille

FINGER‑mallia mukailevan elintapaohjelman soveltaminen onnistuu parhaiten, kun toteutus suunnitellaan alusta alkaen moniammatillisesti ja yhteisillä toimintaperiaatteilla. Kokemusten perusteella mallin juurruttaminen vaatii:

1. Riittävät resurssit ja osaaminen

Selkeä koordinaatiovastuu hyvinvointialueella – tämä ehkäisee toiminnan pirstaloitumisen.
Moniammatillinen osaaminen: terveydenhuollon ammattilaiset, liikunnanohjaajat ja muistiyhdistysten ohjaajat muodostavat toimivan kokonaisuuden.
Aikaa ryhmien suunnitteluun ja toteutukseen: noin vuoden mittainen ohjelma vaatii ohjaajien säännöllistä työaikaa sekä hyvää kalenterointia.
Materiaalien tuntemusta: Kunnon kirjan, ravitsemusmateriaalien, Ahaa!-aivotreeni materiaali.

2. Onnistuneen toteutuksen edellytykset

Yhteiset rakenteet ja toimintatavat: sovitaan etukäteen aikataulut, vastuut, viestintä ja tilat—tämä tekee toteutuksesta sujuvaa.
Selkeä ohjautumiskäytäntö: ammattilaisilla tulee olla yhdenmukainen käsitys kohderyhmästä ja kriteereistä, jotta ryhmät muodostuvat tarkoituksenmukaisesti.
Säännöllinen viestintä ja näkyvyys: ohjelman tunnettuus vaikuttaa ratkaisevasti siihen, että oikea kohderyhmä tavoitetaan.

3. Sovellettavuus eri ympäristöihin

Malli soveltuu hyvin eri hyvinvointialueille, kunnille ja muistiyhdistyksille, koska rakenteet ja materiaalit ovat valmiiksi yhdenmukaiset.
Toimintaa voidaan toteuttaa kaupungeissa, maaseutualueilla, pienissä kunnissa ja myös hybridimallina, jos etäyhteydet tukevat osallistumista.
Kohderyhmä voi vaihdella: ensisijaisesti 60–79‑vuotiaat riskiryhmäläiset, mutta kokemusten mukaan malli sopii myös lievää kognitiivista heikentymää kokeville (MCI).

4. Sudenkuopat, joita kannattaa välttää

Koordinoinnin puute: ilman selkeää vastuutahoa toimintatapa pirstaloituu ja ryhmät jäävät satunnaisiksi.
Ohjaajien riittämätön perehdytys: hajanainen toteutustapa heikentää vaikuttavuutta.
Liian isot tai liian heterogeeniset ryhmät: tämä vähentää ryhmän kiinteyttä ja yksilöllisen tuen mahdollisuuksia.
Aikataulujen yhteensovittamatta jättäminen: ravitsemus-, liikunta- ja aivojumppasisältöjen tulee muodostaa selkeä kokonaisuus, ei irrallisia osioita.
Viestinnän ja ohjautumiskäytäntöjen epäselvyys: tällöin kohderyhmä ei tavoita ohjelmaa tai ohjautuminen jää sattumanvaraiseksi.

5. Yhteenveto

Kun vastuut ovat selkeät, ohjaajat koulutettuja ja toteutus suunniteltu yhteisiksi rakenteiksi, malli on helppo ottaa käyttöön ja soveltaa eri ympäristöissä. Kokemusten perusteella toimintatapa vahvistaa sekä osallistujien hyvinvointia että alueellista yhteistyötä—ja juurtuu luontevasti pysyväksi toimintatavaksi.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

FINGER‑mallia mukailevan elintapaohjelman vaikutukset olivat kokonaisuutena myönteisiä sekä osallistujien hyvinvoinnille että toiminnan juurtumiselle. Vuosina 2024–2025 ohjelmassa aloitti 138 osallistujaa, joista neljännes oli miehiä ja keski‑ikä 70 vuotta. Valtaosa elintapaohjelmaan osallistuneista (n=87) raportoi sosiaalisen hyvinvoinnin lisääntyneen, yksinäisyyden vähentyneen ja elintapamuutosten tekemisen helpottuneen ryhmän tarjoaman tuen ansiosta. Lähes kaikki tekivät pysyviä muutoksia erityisesti ravitsemukseen, liikuntaan ja arjen hyvinvointitottumuksiin, ja suurin osa suosittelisi toimintaa myös muille. Keskeyttäneiden määrä oli erittäin pieni (6 henkilöä), mikä kertoo mallin hyvästä soveltuvuudesta kohderyhmälle.

Osalle osallistujista tehdyt mittaukset (kehonkoostumus, puristusvoima sekä fyysisen toimintakyvyn ja veriarvojen seurannat) osoittivat myönteisiä muutoksia: viskeraalinen rasva vähentyi, puristusvoima parani ja useat terveysarvot kohenivat. Kahdeksan kuukauden seurannassa (n=41) vahvistui, että tehdyt muutokset olivat pääosin pysyneet – erityisesti ravitsemukseen ja sosiaaliseen aktiivisuuteen liittyvät muutokset säilyivät, ja yksinäisyyttä kokevien osuus oli edelleen laskenut.

Hankkeen merkittävänä tuloksena oli myös se, että toimintamalli juurtui pysyväksi moniammatilliseksi yhteistyömuodoksi. Hyvinvointialue, kunnat ja muistiyhdistykset löysivät yhteisen rakenteen, jonka kautta elintapaohjelma toteutuu jatkossa yhdenmukaisesti. Toimintatapa vahvisti yhteistyötä, selkeytti vastuita ja loi pysyvän mallin, joka on skaalattavissa eri alueille.

FINGER-toimintamallia mukaileva elintapaohjelma Lapissa

FINGER-toimintamallia mukaileva elintapaohjelma Lapissa