Eväitä hyvään uneen -ryhmätoimintamalli

Eväitä hyvään uneen -ryhmässä saadaan tietoa unesta ja hyvistä unitottumuksista. Ryhmätoiminnan tavoitteena parantaa osallistujien unen laatua ja vähentää univaikeuksia.

Oivalla ja ymmärrä

Toimintaympäristö

Etelä-Pohjanmaan väestö ikääntyy. Vuoden 2023 lopulla 65 vuotta täyttäneiden ja sitä iäkkäämpien osuus väestöstä oli 27 prosenttia. Luku on suurempi kuin saman ikäryhmän osuus koko maan väestöstä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan tämän ikäryhmän osuus maakunnassa on kasvamassa, ja vuoden 2033 lopulla osuuden ennustetaan olevan 29,9 prosenttia (Etelä-Pohjanmaan liitto 2024).

Ikä on muistisairauksien suuri riskitekijä. Muistisairauksien esiintyvyys ja ilmaantuvuus Etelä-Pohjanmaalla on valtakunnallisesti verrattuna kohtuullisen korkeaa (Roitto ym. 2024) ja vuonna 2024 arvioitiin, että Etelä-Pohjanmaalla diagnosoidaan vuosittain noin 1 000 uutta muistisairautta (Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry).

Muistisairauksien yleistyminen kasvattaa hoidon ja hoivan tarvetta. Sairaudet eivät kosketa ainoastaan sairastuneita, vaan myös heidän läheisiään. Nykyään muistisairaudet ovat merkittävin syy omaishoidon tarpeelle. Iäkkäiden, omaishoitajien sekä muistisairaiden henkilöiden hyvinvointia voidaan tukea vahvistamalla heidän suojaavia tekijöitään. Tämä edistää heidän kokonaisvaltaista hyvinvointiaan, parantaa elämänlaatua ja tukee arjessa selviytymistä (Terveyskirjasto).

Hyvälaatuinen yöuni on aivoterveyden kannalta elintärkeää. Unen määrä ja laatu vaikuttavat olennaisesti tiedonkäsittelyyn, oppimiseen, luovaan ajatteluun ja ongelmanratkaisuun. Muistin toiminta ja uuden omaksuminen edellyttävät riittävää lepoa. Kun aivot saavat tarpeeksi unta, niiden hyvinvointi pysyy yllä. Kunnollinen ja riittävä uni tukee kokonaisvaltaista terveyttä – se ehkäisee muistihäiriöitä ja alentaa riskiä sairastua muun muassa diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin, masennukseen sekä ylipainoon (Lepo ja uni - Muistiliitto).

Aivoterveyttä edistäviin elintapoihin kannustaminen ja ohjaaminen on vaikuttava ja kannattava keino ylläpitää ikääntyvän väestön muistitoimintoja ja ehkäistä muistihäiriöitä (The Lancet ).

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Ikääntyessä unettomuus yleistyy. 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien ryhmässä pitkäkestoisen unettomuuden ilmaantuvuus on sekä miehillä että naisilla noin 5 % vuodessa. Ikääntyminen itsessään ei selitä unettomuuden ilmaantuvuutta. Ikääntyneillä unettomuushäiriö liittyy usein samanaikaisiin sairauksiin ja niiden oireisiin, elämäntilanteeseen liittyviin huoliin, ahdistuneisuuteen, heikentyneeseen fyysiseen toimintakykyyn sekä lääkkeiden mahdollisiin sivuvaikutuksiin, jotka voivat haitata unta (Unettomuus).

Omaishoitajan unen laatuun ja määrään vaikuttavat usein hoidettavan henkilön unirytmit, yöaikaiset hoivatarpeet tai levoton käyttäytyminen. Lisäksi omaishoitotilanteeseen liittyvät huolet ja kuormitus saattavat herättää tai valvottaa erityisesti öisin. Tämän seurauksena omaishoitajan vireystila päivisin voi heikentyä merkittävästi (Omaishoitajaliitto).

Tämän myötä korostuu tarve toimenpiteille, jotka tukevat ikääntyvien ja heidän läheistensä kokonaisvaltaista hyvinvointia, arjessa jaksamista, toimintakykyä sekä unihäiriöiden ehkäisyä.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Ikääntyneet, muistisairaat ja omaishoitajat tarvitsevat tukea unettomuuteen, sillä unen laadun parantaminen on keskeinen keino ylläpitää toimintakykyä, vähentää psyykkistä kuormitusta ja tukea kotona selviytymistä. Omaishoitajien jaksaminen on suoraan yhteydessä hoidettavan hyvinvointiin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, organisaatiot tarvitsevat selkeitä toimintamalleja ja osaamista unihäiriöiden ennaltaehkäisemiseen, tunnistamiseen ja hoitoon ikääntyneiden, muistisairaiden ja omaishoitajien kohdalla.

Unen tukeminen osana kokonaisvaltaista hoivaa edistää ikääntyneiden kotona asumista ja voi vähentää raskaampien palvelujen tarvetta yhteiskunnallisella tasolla.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys on hallinnoinut ja koordinoinut Eväitä hyvään uneen -ryhmätoimintamallia. Kehittäjinä ovat toimineet muistiyhdistyksen työntekijät.

Toimintamallin pohjana on ikääntyneiden uneen, unettomuuteen ja unenhuoltoon liittyvä tietoperusta. Mallissa on hyödynnetty unettomuuden lääkkeettömän hoidon valmiiksi kehitettyjä työkaluja ja harjoituksia, lähteenä muun muassa Uniliitto, Unettomat ry, Aivoliitto, THL, Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim sekä Unettomuus: Käypä hoito -suositus.

Suomen Unettomat ry on toiminut yhteistyökumppanina ja asiantuntijatahona. Yhteisissä tapaamisissa on suunniteltu ja kehitetty toimintaa sekä toteutettu tapahtumia ja viestinnällistä yhteistyötä.

Lakeuden Omaishoitajat ry:n ja Järviseudun Omaishoitajat ry:n kanssa tehty yhteistyö on mahdollistanut omaishoitajien tavoittamisen Eväitä hyvään uneen -ryhmiin. Yhteistyö on sisältänyt myös viestinnällistä koordinointia ja näkyvyyden edistämistä.

Yhteistyökumppaneita ja asiantuntijatahoja ovat olleet Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen ikääntyneiden asiakasohjaajat ja muistihoitajat sekä kaupungin liikuntatoimihenkilöt. Muita yhteistyötahoja ovat olleet Eläkeliitto Etelä-Pohjanmaan piirin yhdistykset. Kaikki nämä tahot ovat välittäneet tietoa uniryhmätoiminnasta asiakkailleen.

Eväitä hyvään uneen -ryhmätoimintamallin kehittämiseen on osallistunut vapaaehtoisia eli urholaisia, jotka ovat toimineet tärkeinä ikäasiantuntijoina. Urholaiset ovat olleet ryhmätoimintaan osallistuneita eläkeläisiä eri puolilta maakuntaa. Ohjausryhmän tapaamisissa he ovat yhteiskehittäneet työntekijöiden kanssa ryhmätoiminnan sisältöjä.

Mallia on pilotoitu useilla paikkakunnilla ja ryhmäintervention sisältöä on muokattu sekä jatkokehitetty osallistujilta saadun palautteen pohjalta.

Lisäksi on etsitty vapaaehtoisohjaajia muiden yhdistysten työntekijöiden ja vapaaehtoisten verkostojen kautta juurruttamaan Eväitä hyvään uneen -ryhmätoimintamallia omiin toimintoihinsa. Samalla unen tukemisen tietoa jaetaan eteenpäin heidän omiin yhteisöihinsä.

Eväitä hyvään uneen -ryhmäintervention materiaali viedään digitaaliseen URHO-salkkuun, joka julkaistaan Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen verkkosivuilla. Digitaalisen salkun kehittäminen on vielä kesken, ja se julkaistaan keväällä 2026.

Mallia voivat jatkossa hyödyntää sekä ammattilaiset (järjestösektorilla, hyvinvointialueilla) että eri järjestöjen vapaaehtoisohjaajat.

Tavoiteltu muutos

Tavoite
Eväitä hyvään uneen -ryhmätoimintamallin myötä osallistujien ymmärrys unen, nukkumisen ja levon vaikutuksista aivoterveyteen lisääntyy. Samalla osallistujien valmiudet edistää omaa unihyvinvointiaan vahvistuvat. Tavoitteena on tukea henkilöitä, joilla on uneen ja nukkumiseen liittyviä haasteita.

Toivottu muutos
•    Osallistujat kokevat nukkuvansa paremmin.
•    Palautetta antaneista erityisesti ne, joilla oli lähtötilanteessa univaikeuksia, raportoivat nukkumisen parantuneen.
•    Osallistujat tunnistavat uusia keinoja edistää omaa untaan ja jaksamistaan.
•    Unen ja levon merkitys aivoterveydelle ymmärretään aiempaa laajemmin osallistujien keskuudessa.

Parhaassa tapauksessa ryhmätoiminnalla vähennetään sosiaali- ja terveyspalvelujen kuormitusta sekä saavuttaa kustannusvaikuttavuutta.

Muutoksen mittaaminen

Arviointimenetelmät ja kyselyt
Eväitä hyvään uneen -ryhmäintervention vaikuttavuutta on arvioitu alku- ja loppukyselyillä. Ryhmäinterventiossa on hyödynnetty unettomuuden hoidon Käypä hoito -suositukseen pohjautuvaa Insomnia Severity Index (ISI) -mittaria, joka perustuu 5-portaiseen Likert-asteikkoon (Unettomuus: Käypä -hoitosuositus). ISI-mittari on osoittautunut toimivaksi työkaluksi ja se on vastannut hyvin Eväitä hyvään uneen -ryhmäintervention tavoitteita. Sen avulla on voitu kartoittaa muutoksia osallistujien nukkumiseen liittyvissä haasteissa, kuten univaikeuksien vakavuudessa ja vaikutuksissa arkeen.

ISI-mittarilla arvioitiin seuraavia osa-alueita:
1.    Univaikeuksien vakavuus
2.    Tyytyväisyys nykyiseen nukkumiseen
3.    Nukkumisongelmien vaikutus päivittäiseen toimintakykyyn (esim. väsymys, keskittymisvaikeudet, mieliala)
4.    Arvio siitä, kuinka havaittavina muut näkevät univaikeuksien vaikutukset elämänlaatuun
5.    Huolestuneisuus tai ahdistuneisuus univaikeuksista

Lisäksi kysyttiin seuraavia lisäkysymyksiä:
Alkukyselyssä:
6. Koen tarvitsevani uusia keinoja unenlaadun parantamiseksi
7. Koen elämänlaatuni hyväksi

Loppukyselyssä:
6. Olen löytänyt keinoja unenlaadun parantamiseen
7. Koen elämänlaatuni hyväksi

Palautekysely ryhmätoiminnan arvioimiseksi
Eväitä hyvään uneen -ryhmätoiminnan viimeisellä tapaamiskerralla on toteutettu oma palautekysely. Kyselyn tavoitteena on arvioida ryhmätoiminnan toimivuutta, osallisuuden kokemusta sekä osallistumisen merkityksellisyyttä osallistujien näkökulmasta. Kyselyn laadinnassa hyödynnettiin muun muassa Osallisuusindikaattorin sisältöjä.

Palautekyselyn väittämät:
1.    Olen saanut uutta tietoa.
2.    Koen, että materiaalia on ollut helppo käyttää.
3.    Koen hyvinvointini vahvistuneen.
4.    Olen saanut uusia tuttuja.
5.    Koen kuuluvani tähän ryhmään.
6.    Olen voinut jakaa ryhmässä omia ajatuksiani ja kokemuksiani.
7.    Ryhmään osallistuminen kannatti.

Vastausvaihtoehdot: Täysin eri mieltä, Eri mieltä, Ei samaa eikä eri mieltä, Samaa mieltä, Täysin samaa mieltä.

Avoimet kysymykset:
- Mikä on ollut ryhmätoiminnassa parasta?
- Mistä et ole pitänyt? / Mikä on ollut turhaa?

Toteutussuunnitelma

Motivoituneiden osallistujien mukaan saaminen ja ryhmien perustaminen
Eväitä hyvään uneen -ryhmätoimintaan osallistujia tavoitetaan eri paikkakunnilla järjestettävien infotilaisuuksien, ikääntyneiden ryhmien sekä ammattilaisten suositusten kautta. Ryhmiin osallistujia saadaan mukaan 5–8 henkilöä. Toimintaan mukaan lähteville kerrotaan ryhmän tavoitteista, sisällöstä ja aikataulusta.

Osallistujien uniongelmien kartoitus
Osallistujille toteutetaan alku- ja loppukyselyt, joiden avulla kartoitetaan unettomuuteen liittyviä kokemuksia ja mahdollisia muutoksia ryhmäintervention aikana.

Konkreettinen ja käytännönläheinen ryhmätoiminta

Eväitä hyvään uneen -ryhmä kokoontuu:
•    5 kertaa
•    2 tuntia kerrallaan
•    joka toinen viikko

Tapaamiskertojen teemoina ovat:
1.    Unen merkitys ja rakenne
2.    Mitä tapahtuu aivoissa unen aikana
3.    Unen huolto päivällä
4.    Unen huolto illalla ja yöllä
5.    Itsemyötätunto ja ajatuksia tulevaisuuteen.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä +65-vuotiaat uniteemasta kiinnostuneet ikääntyneet, hiljattain muistidiagnoosin saaneet ja omaishoitajat.
Kohderyhmä koostuu henkilöistä, joilla voi olla univaikeuksien lisäksi kognitiivisia haasteita, sekä heidän läheisistään, joilla on tärkeä rooli arjen tukemisessa.

Asiakasymmärrystä on kertynyt infotilaisuuksista eri paikkakunnilla, joissa on ollut mahdollisuus ilmoittautua mukaan Eväitä hyvään uneen -ryhmätoimintaan. Tilaisuudet ovat olleet toiminnallisia ja tekemisen kautta on tutustuttu uniteemaan, mikä on tehnyt aiheesta konkreettista ja helpommin lähestyttävää.

Kohderyhmiä on tavoitettu oman muistiyhdistyksen muistiryhmistä, omaishoitajien ryhmistä, maakunnan eläkeliittojen ja muiden ikääntyneiden ryhmistä. Kohderyhmälle on kerrottu ryhmätoiminnan tavoitteista, teemoista sekä aikataulusta.

Kohderyhmää on saatu mukaan yhteistyössä asiakasohjausyksiköiden, muistihoitajien sekä kaupungin liikuntatoimenhenkilöiden kautta. Ammattilaiset ovat motivoineet asiakkaita osallistumaan paikkakunnalla alkavaan ryhmään. Yhteistyö on tuonut syvempää ymmärrystä kohderyhmän arjesta, voimavaroista ja tuen tarpeista.

Eväitä hyvään -ryhmätoimintamallin kehittämiseen on osallistunut vapaaehtoisia eli urholaisia, jotka ovat toimineet tärkeinä ikäasiantuntijoina. Urholaiset ovat olleet ryhmätoimintaan osallistuneita eläkeläisiä eri puolilta maakuntaa. Ohjausryhmän tapaamisissa he ovat yhteiskehittäneet ryhmätoiminnan sisältöjä, vapaaehtoisohjaajien materiaaleja ja kommentoineet arviointimenetelmiä.

Ryhmäintervention teemallisia sisältöjä on muokattu pilottiryhmiltä saadun palautteen perusteella. Erityistä huomiota on kiinnitetty siihen, että vertaiskeskustelun lisäksi on hyödynnetty myös toiminnallisia käsittelytapoja, jotta kaikki osallistujat tulevat kuulluiksi ja kohdatuiksi.

Kohderyhmänä ovat olleet myös yhdistysten vapaaehtoistoimijat ja ryhmien ohjaajat. Heidät on tavoitettu eri yhdistyksien ryhmistä ja toiminnoista. Ryhmille on järjestetty luentotilaisuuksia uniteemasta ja tilaisuuksissa on kerrottu Eväitä hyvään uneen -ryhmätoimintamallin tavoitteista ja tuloksista ja toimintamallia on markkinoitu heidän omiin toimintoihinsa. Ryhmäintervention sisältöjä on muokattu myös vapaaehtoisohjaajilta saadun palautteen perusteella.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Eväitä hyvään uneen -toimintamalli
Eväitä hyvään uneen -toimintamallin tavoitteena on ehkäistä ikääntyneitä eniten kuormittavia sairauksia ja muistisairauksia kehittämällä konkreettinen ja helposti jalkautettava ryhmätoiminnan malli. Malli perustuu tutkimusnäyttöön ja on toteutettavissa järjestölähtöisesti, osittain myös vapaaehtoistoimijoiden voimin.
Unen ja levon teemat nostetaan keskeiseen rooliin, sillä unihäiriöt ovat paitsi itsenäinen terveydellinen haaste, myös yhteydessä moniin muihin sairauksiin. Eväitä hyvään uneen -ryhmissä tuetaan ikääntyneitä osallistujia vahvistamaan unihyvinvointiaan konkreettisten harjoitusten, vertaistuen sekä unenhuoltoon liittyvän tiedon avulla.
Kehittämistyön tuloksena syntynyt materiaali toimii vapaaehtoisten ja muiden ammattilaisten ohjaamien uniryhmien tukena. Teemoihin syvennytään toiminnallisten harjoitusten, keskustelujen, tehtävien ja kotitehtävien kautta.

Materiaali tulee löytymään digitaalisesta URHO-salkusta, joka löytyy Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen kotisivujen alta. URHO- salkun kehittäminen on vielä kesken ja se julkaistaan keväällä 2026.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Osallistujien rekrytointi ja Eväitä hyvään uneen -ryhmien perustaminen
Unesta ja nukkumisesta huolehtiminen kiinnostaa laajasti, mikä mahdollistaa osallistujien tavoittamisen ikääntyneiden, omaishoitajien ja eri yhdistysten ryhmistä.
Eväitä hyvään uneen -ryhmätoimintaan osallistujia voidaan tavoittaa myös eri paikkakunnilla järjestettävien infotilaisuuksien kautta. Lisäksi osallistujia voidaan rekrytoida esimerkiksi asiakasohjausyksiköiden, muistihoitajien sekä kaupunkien liikuntatoimen henkilöstön kautta.
Osallistujia saadaan mukaan 5–8 henkilöä ryhmää kohden. Toimintaan mukaan lähteville kerrotaan ryhmän tavoitteista, sisällöstä ja aikataulusta.

Ryhmätoiminta:
Ryhmätoiminnassa hyödynnetään toimintamallissa kehitettyä materiaalia ja ryhmien sisällössä käsitellään pääteemoja:
1.    Unen merkitys ja rakenne
2.    Mitä tapahtuu aivoissa unen aikana
3.    Unen huolto päivällä
4.    Unen huolto illalla ja yöllä
5.    Itsemyötätunto ja ajatuksia tulevaisuuteen

Uniteemaa käsitellään myönteisesti ja kannustavasti. Toiminta on käytännönläheistä ja osallistavaa. Materiaalit ja harjoitukset lisäävät osallistujien tietoa ja tarjoavat konkreettisia keinoja unettomuuden ja nukkumisvaikeuksien hallintaan. Ryhmätoiminnassa korostuu myös vertaistuki ja yhteisöllisyyden kokemus, jotka vahvistavat osallistujien kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Toimintamallin juurruttaminen:
Ryhmätoiminta-interventiota pyritään juurruttamaan olemassa oleville toimijoille: yhdistyksille, kerhoille ja vapaaehtoistoimijoille. Toimintamallia voivat hyödyntää myös muut terveyttä ja hyvinvointia järjestävät tahot, esimerkiksi työterveyshuolto, kunnalliset palvelut, hyvinvointialueet ja digitaaliset ympäristöt.

Materiaali
Konkreettisen, kehitetyn Eväitä hyvään uneen -materiaalin avulla uniaiheita on helppo käsitellä keskustellen ja tekemällä tehtäviä aihe kerrallaan yhdessä. Aiheiden käsittelyyn jokainen toimija voi itse suunnitella aikataulun.

Kaikki Eväitä hyvään uneen -materiaali on saatavilla digitaalisena URHO-salkusta Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen verkkosivuilta. Vapaaehtoisilla ryhmien ohjaajilla on lisäksi mahdollisuus saada tukea Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen työntekijöiltä.

Digitaalisen URHO-salkun kehittäminen on vielä kesken, ja se julkaistaan keväällä 2026.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Eväitä hyvään uneen -ryhmäinterventio ja sovellettavuus

Eväitä hyvään uneen -ryhmäinterventiossa ilmeni, että myös ikääntyneet tarvitsevat uniryhmiä. Ikääntyneillä on paljon unettomuushäiriöitä ja unesta sekä nukkumisesta huolehtiminen kiinnostaa heitä laajasti.

Eväitä hyvään uneen -ryhmätoimintamalli on hyvin sovellettavissa muihin toimintaympäristöihin. Unen merkitys koskettaa kaikkia, joten ryhmän sisältö voidaan räätälöidä esimerkiksi eri kohderyhmille:
• Työikäiset: stressinhallinta, työkyvyn tukeminen.
• Ikäihmiset: unihäiriöt, eläkkeelle jäämisen vaikutukset.

Sopivia toimintaympäristöjä ryhmän toteuttamiseen ovat:
•    Työpaikat / työterveys: esimerkiksi jaksamisen tukeminen.
•    Kunnalliset palvelut / hyvinvointialueet: liikuntatoimi, ikäneuvolat, ikääntyneiden päivätoiminta.
•    Yhdistykset ja järjestöt: vapaaehtoisohjaajat, vertaistukitoiminta.
•    Digitaaliset ympäristöt: verkkoryhmät.

Miksi se toimii myös muualla?
•    Perustuu todelliseen tarpeeseen (uni).
•    Sisältö yhdistää tietoa, vertaistukea ja käytännön vinkkejä.
•    Ryhmämuoto tuo kokemuksellisen ja sosiaalisen ulottuvuuden.
•    Mahdollistaa yksilöllisen reflektion yhteisön tuella.
•    Konkreettinen ohjausmateriaali helpottaa ohjaamista.

Eväitä hyvään uneen -ryhmäinterventio on helposti sovellettavissa eri toimintaympäristöihin ja kohderyhmille, kun sisältö muokataan kohderyhmän tarpeisiin sopivaksi. Toiminta on käytännönläheistä ja osallistavaa. Materiaalit ja harjoitukset lisäävät osallistujien tietoa ja tarjoavat konkreettisia keinoja unen vahvistamiseksi. Ryhmän vertaistuki ja yhteisöllisyyden kokeminen ovat merkittäviä tekijöitä, mikä lisää osallisuuden ja sosiaalisen tuen tunnetta. Pienempi ryhmäkoko (5–8 hlöä) on havaittu tuottavan parempia tuloksia kuin suuremmat ryhmät (10–12 hlöä).

Tieteellisen tutkimustiedon muuntaminen esimerkiksi vapaaehtoisohjaajille sopivaksi ohjausmateriaaliksi on ollut haastavaa. Tietyissä määrin spesifien teemojen käsittely vaatii asiantuntijuutta, joka voi tulla esimerkiksi vapaaehtoisohjaajan ammatillisesta taustasta.

Toiminta ei ole, eikä sen tarkoituskaan ole olla terapiaa. Tarkoitus on, että vertaisina, ihminen ihmiselle, tarkastellaan yhdessä uneen ja hyvinvointiin liittyviä asioita.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Ikääntyneet ovat olleet erittäin kiinnostuneita omasta uniterveydestään.
•    Eväitä hyvään uneen -ryhmätoimintaan on osallistunut 59 henkilöä kahdeksalta eri paikkakunnalta.
•    Ryhmiä on ollut yhteensä 9 kappaletta.
•    Osallistujista 88% on ollut naisia ja 12% miehiä.
•    Osallistujien keski-ikä on ollut 63–79 vuotta. Yli 80-vuotiaita henkilöitä on ollut mukana 15 % osallistujista.

Yhteenveto Eväitä hyvään uneen -ryhmätoiminnan vaikutuksista (n=54)
•    Univaikeudet ovat vähentyneet: Alkutilanteessa 62 % osallistujista koki kohtalaisia tai vakavia univaikeuksia, lopputilanteessa 45 % koki näin.
•    Päivittäisen toiminnan häiriöt ovat vähentyneet: Alussa nukkumisongelma häiritsi päivittäistä toimintaa 17 %:lla osallistujista, lopussa 12 %:lla osallistujista .
•    Ahdistuneisuus nukkumisongelman vuoksi on laskenut: Alussa 41 % osallistujista koki jonkin verran ahdistusta univaikeuksista, lopussa enää 28 %.
•    Tyytyväisyys uneen on parantunut: Tyytyväisiä omaan nukkumiseensa oli alussa 28 % osallistujista, lopussa 55 %.
•    Uusia keinoja unen parantamiseen on löytynyt: 33 % osallistujista koki löytäneensä paljon tai erittäin paljon uusia keinoja unenlaadun parantamiseen.
•    Elämänlaadun kokemus on parantunut hiukan: Hyväksi tai erittäin hyväksi elämänlaatunsa koki alussa 33 % osallistujista ja lopussa 38 %.

Osallistujat ovat oivaltaneet unen merkityksen, oppineet uusia keinoja unen parantamiseen ja tulokset viittaavat selkeään myönteiseen kehitykseen univaikeuksien vähenemisessä ja unenlaadun paranemisessa. Tyytyväisyys nukkumiseen on lisääntynyt.

Tulokset URHO-hankkeessa tehdyn palautekyselyn tuloksista (n=56)

Kyselyssä arvioitiin uniryhmätoiminnan toimivuutta, osallisuuden kokemusta ja osallistumisen merkityksellisyyttä.

•    88 % osallistujista koki kuuluvansa ryhmään (samaa + täysin samaa mieltä).
•    87 % osallistujista kertoi saaneensa uusia tuttuja ryhmässä (samaa + täysin samaa mieltä).
•    93 % koki voineensa jakaa ryhmässä ajatuksiaan ja kokemuksiaan (samaa + täysin samaa mieltä).
•    87 % koki hyvinvointinsa vahvistuneen (samaa + täysin samaa mieltä).
•    95% osallistujista koki saaneensa uutta tietoa unesta (samaa + täysin samaa mieltä).

Avoimissa vastauksissa nousi esille:
•   Tieto unesta, unettomuudesta, unisykleistä ja ratkaisuista uniongelmiin koettiin tärkeäksi. Tiedon kautta osallistujille syntyi konkreettisia uusia oivalluksia ja rauhoittumista uniongelmissa.
•    Yhdessäolo ja ryhmän hyvä henki nousivat keskeiseksi kokemukseksi. Yhdessä tekeminen, rento ja turvallinen ilmapiiri, iloisuus ja huumori koettiin tärkeiksi.
•    Vertaistuki, muiden kokemusten kuuleminen ja tunne siitä, ettei ole yksin, korostuivat. Vapaa ja tasavertainen keskustelu, omien ajatusten ja kokemusten jakaminen sekä yhteinen pohdinta koettiin merkitykselliseksi ja tärkeäksi.
•    Osallistujat toivoivat ryhmän jatkumista tai uusien samankaltaisten ryhmien järjestämistä.

Vertaistuki, yhteisöllisyys, hyvä ryhmähenki, vuorovaikutus ja kokemusten jakaminen olivat vahvasti esillä avoimissa vastauksissa. Toiminta on ollut osallistujille hyödyllistä ja merkityksellistä, vahvistaen ryhmään kuulumisen tunnetta, hyvinvointia ja osallisuutta. Osallistujat ovat saaneet uusia ihmissuhteita, mikä on vähentänyt yksinäisyyttä. Osallistuneet ovat kokeneet osallisuuden kokemuksen lisääntyneen toiminnan avulla.

Osallistujien mielipiteitä toiminnasta:

•    "Tietoa unesta ja ettei tarvi aina huolestua, jos nukkuu vähemmän"
•    "Olen löytänyt vastauksia uniongelmiini ja saanut uutta tietoa esim. unisykleistä"
•    "Yhdessä olo, ajatuksien jakaminen"
•    "Kokemus siitä, että samoja ongelmia on toisillakin"
•    "Kiitollinen ryhmän tuesta uniongelmiin"
•    "Toisista oppiminen"
•    "Jokaiselle on ollut aikaa, jokainen on kuultu"
•    "Keskustelut, kaikki osallistuu"
•    "Kiitos hyvästä kurssista, ilo oli aina lähteä"
•    "Tosi kivaa kun tällaisia juttuja järjestetään"
•    "Lisää tämän tapaista jatkossa"
•    "Toivon jatkoa tällaisille ryhmille"
•    "Olis kiva jos saatais lisää tämän tyyppisiä ryhmiä"