Etsivä hyvinvointityö
Etsivä hyvinvointityö
Etsivä hyvinvointityö pyrkii löytämään yli 29-vuotiaita tuen tarpeessa olevia ihmisiä ja lisäämään heidän hyvinvointiaan saattamalla heidät palveluiden, koulutuksen, työn tai mielekkään vapaa-ajan tekemisen pariin.
Yhteiskunnassamme on kasvava tarve rakentaa uudenlaisia tapoja kohdata toisia ihmisiä, mahdollistaa yhteisöllisyyttä ja tukea osallisuutta erityisesti silloin, kun ihminen kohtaa elämässään haavoittuvuutta, yksinäisyyttä tai elämänmuutoksia. Yksinäisyys ja sosiaalinen eristyneisyys heikentävät tutkitusti terveyttä ja altistavat sekä fyysisille että psyykkisille sairauksille (Elovainio & Komulainen, 2023). Etsivän hyvinvointityön toimintamalli syntyi tarpeesta tavoittaa niitä ihmisiä, jotka jäävät helposti yhteiskunnan palveluiden ja toimintojen ulkopuolelle. Toimintamalli jäsentää tapoja tehdä yhteisölähtöistä hyvinvointityötä etsivällä otteella keskittyen kohtaamiseen, rinnalla kulkemiseen ja luottamuksen rakentamiseen eri ympäristöissä.
Toimintamallin perustana on ajatus siitä, että jokaisella ihmisellä on oikeus tulla kohdatuksi ja kokea itsensä osaksi yhteisöä leimaamattomuuden periaatteetta noudattaen. Vaikka toiminta kohdennetaan tietylle ryhmälle, on se kuitenkin avointa kaikille, jotka kaipaavat yhteyttä, kuulluksi ja kohdatuksi tulemista sekä tukea oman hyvinvointinsa rakentamiseen.
Lähde: Elovainio, M. & Komulainen, K. 2023. Yksinäisyys, sosiaalinen eristyneisyys ja terveys. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 139(7), 571–576. www-dokumentti. Saatavilla: https://www.duodecimlehti.fi/duo17628
Etsivälle hyvinvointityölle ei ole ollut valmista määritelmää kuten esimerkiksi etsivälle nuorisotyölle tai etsivälle vanhustyölle. Etsivässä hyvinvointityössä kohderyhmää ovat erityisesti yli 29-vuotiaat työikäiset, jotka ovat vaarassa syrjäytyä tai jäädä yksin.
Etsivän hyvinvointityön toimintamallia rakennettiin tarvelähtöisesti. Mikkelin kaupungin asukkaille ja toimijoille järjestettiin erilaisia työpajoja ja haastatteluja, joissa kysyttiin mitä etsivä hyvinvointityö heidän mielestään voisi olla ja mihin tarpeisiin vastata. Kehittämistyössä tutustuttiin myös terveyssosiaalityöhön sekä Etsivän nuorisotyön ja Ohjaamotoiminnan hyviin käytänteisiin niin Mikkelissä kuin Espoossakin. Lisäksi tutustutiin muualla tehtäviin vastaavan kaltaisiin malleihin, kuten etsivään sosiaalityöhön sekä Aito välittäjä- ja Hyvinvointilähete -toimintamalleihin.
Mikkelissä etsivän hyvinvointityön toimintamallia kehitettiin tiiviissä yhteistyössä asukkaiden ja asiantuntijoiden kanssa. Asukkaita kuultiin muun muassa Toimintakeskus Vilhossa, Virikkeellä ja Uutta elämää Groupin valmennustoiminnassa. Lisäksi kuultiin eri elämäntilanteissa olevien ihmisten kanssa työskenteleviä asiantuntijoita noin 15 eri organisaatiosta. Myös eri asiantuntijoiden niin sanottua hiljaista tietoa hyödynnettiin kehittämistyössä. Kuulemisessa ja tiedon keruussa nousi esille asukkaiden tarve kokonaisvaltaiselle tuelle ja kohtaamiselle, jossa ihmiset voivat tulla kohdatuksi ilman leimaantumisen pelkoa ja löytää tukea omaan elämäänsä. Asukkaat kaipaavat paikkoja, joista voi saada vastauksia kysymyksiin, sekä mielekästä arkea tukevaa tekemistä.
Malli hahmottaa kaksi rinnakkaista toteutustapaa, jotka vastaavat tarpeeseen eri suunnista:
1. Organisoitu malli on suunnitelmallinen, resursoitu ja ammatillisesti tuettu toimintatapa, jossa vapaaehtoiset toimivat vierellä kulkijoina erityisesti yli 29- vuotiaille
2. Kanssalaisuus puolestaan edustaa toimintakulttuuria, jossa jokaisella on mahdollisuus kohdata toisia arvostavasti ja tasa-arvoisesti ilman organisaatiorakenteita tai ammatillisuutta.
Nämä kaksi toteutustapaa eivät kilpaile keskenään vaan täydentävät toisiaan. Kanssalaisuus voidaan nähdä kulttuurisena maaperänä, joka mahdollistaa kestävän ja inhimillisen yhteistoiminnan. Organisoitu malli taas antaa tukea, rakennetta ja jatkuvuutta tilanteissa, joissa tarvitaan pitkäjänteistä toimintaa sekä vapaaehtoisten koulutusta ja ohjausta. Etsivän hyvinvointityön toimintamallia voidaan soveltaa eri ympäristöissä ja sen tarkoitus on tukea niin kuntia, organisaatioita, ammattilaisia, yhteisötoimijoita kuin asukkaitakin rakentamaan omaa toimintaansa osallisuutta ja yhteyttä vahvistavaksi
Organisoitu tapa
Etsivää hyvinvointityötä voi tehdä organisoidusti, jolloin toiminta on selkeästi rakenteellista ja lähestymistavaltaan ammatillisempaa. Tässä toteutustavassa palkattu työntekijä kuten koordinaattori vastaa toiminnan suunnittelusta, resursoinnista ja varmistaa oikea-aikaisuuden. Toteutustavan tarkoituksena on tarjota kohdennettua tukea niille, jotka tarvitsevat tukea erilaisten osallisuutta ja hyvinvointia edistävien palveluiden ja tukiverkostojen pariin hakeutumisessa, elämänhallinnassa sekä koulutukseen ja työelämään pääsyssä. Organisoidussa toteutustavassa hyödynnetään paitsi Etsivän nuorisotyön myös Aitovälittäjä- ja Hyvinvointilähete -mallien hyviä käytänteitä.
Organisoidussa toteutustavassa vapaaehtoiset toimivat vertaistukihenkilöinä, jotka auttavat asiakkaita löytämään paikkansa yhteiskunnassa. Vapaaehtoiset saavat tehtävään koulutusta ja tukea. Tärkein vapaaehtoisten tehtävä on olla rinnalla kulkijana, rohkaisten asiakkaita osallistumaan erilaisiin toimintoihin ja löytämään omia voimavarojaan mielekkään yhteisen tekemisen kautta. Vapaaehtoiset eivät ole ammattilaisia, mutta he toimivat tärkeänä linkkinä yhteisön ja yksilön välillä auttaen asiakasta löytämään tarvittavat palvelut ja toiminnot, jotka edistävät hyvinvointia, osallisuutta, yhteisöllisyyttä, koulutusmahdollisuuksia ja työllistymistä.
Ihminen voi päästä mukaan organisoituun etsivän hyvinvointityön toteutukseen ottamalla yhteyttä koordinaattoriin, joka arvioi asiakkaan tarpeet ja ohjaa hänet eteenpäin. Asiakkaan kanssa voidaan käydä aloituskeskustelu, jossa kartoitetaan hänen elämäntilanteensa, tarpeensa ja tavoitteensa. Tämän jälkeen asiakas voi saada tukea vapaaehtoiselta tai ohjautua erilaisiin yhteisön aktiviteetteihin ja palveluihin. Tärkeää on, että prosessi on matalan kynnyksen, ei leimaava ja helposti saavutettavissa. Toimintaa koordinoiva palkattu henkilö yhdistää asiakkaan ja vapaaehtoisen, joiden kanssa sovitaan tapaamisten kesto, sisältö ja tavoitteet. Koordinoiva henkilö sekä vapaaehtoiset tekevät myös jalkautuvaa työtä yrittäen tavoittaa tukea tarvitsevia ihmisiä toimintamallin piiriin.
Rahoitus organisoidulle toteutukselle voi tulla useista lähteistä. Toiminta voidaan hankkeistaa, jolloin hankkeelle voidaan hakea julkista rahoitusta, kuten valtion, kuntien tai EU:n tukia, jotka kohdistuvat sosiaalisten palveluiden kehittämiseen. Lisäksi yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat voivat olla mukana rahoittamassa mallia. Rahoitus voi tulla myös julkisilta palveluilta kuten hyvinvointialueelta. Rahoituksen tulee kattaa palkattujen työntekijöiden kulut, vapaaehtoisten koulutuksesta aiheutuvat kustannukset, tarvittavat työkalut ja materiaalit sekä yhteistyöorganisaatioiden kanssa tehtävästä toiminnasta aiheutuvat kulut. Kestävä rahoitusmalli on elintärkeä, jotta toiminta voi jatkua ja kehittyä pitkällä aikavälillä.
Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on tärkeää organisoidussa etsivässä hyvinvointityössä. Kolmannen sektorin toimijat, kuten paikalliset seurat, järjestöt ja yhdistykset, voivat tarjota arvokasta asiantuntemusta ja resursseja, jotka tukevat toiminnan tavoitteita. Ne voivat esimerkiksi tarjota vapaaehtoisia tukihenkilöitä, järjestää aktiviteetteja tai tarjota asiantuntijatukea erityistilanteissa (esim. mielenterveys- tai päihdeongelmat). Yhteistyön avulla voidaan myös luoda verkostoja, jotka tukevat asiakkaita entistä paremmin ja tarjoavat heille laajemman valikoiman palveluja, yhteisöjä, harrastus –ja vapaaehtoistoimintaa sekä koulutukseen ohjautumisen ja työllistymisen tukitoimia. Kolmannen sektorin organisaatiot voivat myös toimia tärkeinä kumppaneina rahoitusmahdollisuuksien etsimisessä sekä toiminnan kehittämisessä ja juurruttamisessa.
Kanssalaisuus tapa
Yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvuuden tunne ovat ihmisten perustarpeita, joilla on terveydellisiä vaikutuksia. Yksi yhteenkuuluvuuteen liittyvä ja määrittymässä oleva käsite on kanssalainen. Kanssalaisuudessa yhdistyvät termit kanssa ja kansalainen - vierellä kulkijuus, joka mahdollistaa kuuluvuuden tunteen. (Kansallinen aivoterveysohjelma, 2022.)
Etsivässä hyvinvointityössä kohtaaminen tarkoittaa aidon vuorovaikutuksen hetkeä, jossa yksilö kohdataan hänen omista lähtökohdistaan käsin. Tavoitteena on luoda turvallinen tila, jossa ihminen voi jakaa tarpeitaan, toiveitaan ja haasteitaan ilman pelkoa arvostelusta tai leimautumisesta. Kohtaamisessa tärkeää on läsnäolo, kuunteleminen ja kunnioittava asenne. Kohtaamisilla pyritään tukemaan ihmistä kohti hänen omia tavoitteitaan ja lisäämään hänen osallisuuttaan yhteisöön. Kanssalaisuus tarkoittaa kokemusta siitä, että jokainen ihminen kuuluu yhteisöön ja on arvokas juuri sellaisena kuin on. Kanssalaisuuden ytimessä on yhteenkuuluvuuden tunne ja osallisuus, jotka ovat keskeisiä hyvinvoinnin ja mielenterveyden kannalta.
Etsivä hyvinvointityö ei ole vain ammattilaisten tehtävä, sillä jokainen voi rakentaa yhteistä hyvää. Pienet, arkipäiväiset teot voivat olla merkityksellisiä jonkun elämässä ja edistää kanssalaisuutta ja sitä kautta yhteisöllisyyttä sekä yhteenkuuluvuutta. Jokainen meistä voi kutsua mukaan, kuunnella ja olla läsnä sekä rohkaista ja tukea toista. Etsivä hyvinvointityö ja kanssalaisuus rakentuvat yhteisistä teoista ja huolenpidosta muodostaen yhteisöllistä toimintakulttuuria.
Kanssalaisuuden vahvuutena on, että sitä voi toteuttaa kuka vain eikä se maksa mitään.
Kuva
Kuva
Toimintamallia on pilotoitu käytännössä muun muassa Opastamossa, joka on toiminut etsivän hyvinvointityön “kotipesänä” Mikkelin keskustassa. Opastamo rakentui asukkaiden ja eri toimijoiden tarpeista, ja sen keskiössä ovat olleet osallisuus, yhteisöllisyys, hyvinvointi ja kohtaaminen. Opastamossa etsivä hyvinvointityö on saanut konkreettisen muodon: siellä kohdataan ihmisiä, jaetaan tietoa, tuodaan esiin kolmannen ja neljännen sektorin toimintaa sekä ohjataan ihmisiä osallistumaan. Jalkautuva työ ja verkostoyhteistyö ovat mahdollistaneet saattamisen ja rinnalla kulkemisen myös tilan ulkopuolella eli siellä, missä ihmiset elävät arkeaan.
Etsivän hyvinvointityön toimintamalli tarjoaa kunnille ja sen asukkaille sekä ammattilaisille ja järjestöille konkreettisia keinoja tavoittaa ihmisiä, vahvistaa yhteisöllisyyttä sekä tukea hyvinvointia tavalla, joka rakentuu yhteistyölle, luottamukselle ja inhimilliselle kohtaamiselle. Malli on muovautuva ja sovellettavissa erilaisiin ympäristöihin ja paikallisiin tarpeisiin. Se kutsuu mukaan rakentamaan uudenlaista toimintakulttuuria, jossa ihminen ei jää yksin ja jossa palvelujen ohella nähdään arjen kohtaamisten, osallisuuden ja yhteyden merkitys hyvinvoinnin perustana.
Kohtaaminen on etsivässä hyvinvointityössä avainasemassa. Kohdattu asukas on osallistuva ja aktiivinen toimija, joka viestii positiivisesti ympärilleen ja mahdollisesti sitouttaa toimintaan muita asukkaita. Kohdatuksi tuleminen vaikuttaa hänen toimijuuteensa ja kuvaan itsestään positiivisesti. Hän kokee voivansa olla oma itsensä ja hänen tavallaan olla on merkitystä yhteisöissä. Kohtaamatta jäänyt ihminen ei sitoudu ja jättää itsensä yhteisöjen ulkopuolelle sekä jakaa kielteistä kokemustaan muille.