Etävastaanotto ensimmäistä lasta odottavien vanhempien suun terveyden ennaltaehkäisevälle ohjauskäynnille (RRP2 P4,I4)
Tavoitteena on kehittää toimiva etävastaanottomalli ensimmäistä lasta odottavien vanhempien suun hoidon ennaltaehkäisevälle maksuttomalle ohjauskäynnille. Etävastaanottoa kehitetään osaksi suun terveydenhuollon peruspalveluvalikoimaa.
Digitaalisten palveluiden kehittäminen suun terveydenhuollossa Pohjois-Pohjanmaalla
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue on maantieteellisesti laaja ja koostuu 30 kunnasta. Alueella yhdistyvät tiheästi asutut kaupunkikeskukset ja harvaan asutut erämaaseudut, minkä vuoksi välimatkat sosiaali- ja terveyspalveluihin voivat olla pitkiä. Tämä on johtanut suun terveydenhuollon palveluiden saatavuuden vaihteluun eri puolilla aluetta.
Hyvinvointialueuudistus on lisännyt tarvetta tuottaa palvelut yhdenvertaisesti koko alueella. Digitaalisten palveluiden kehittäminen on keskeinen keino vastata tähän tavoitteeseen sekä vastata työelämän muutoksiin ja tarpeisiin, kuten etä- ja hybridityön yleistymiseen.
Etävastaanotot tarjoavat joustavan tavan hyödyntää suun terveydenhuollon ohjaus- ja neuvontapalveluita ajasta ja paikasta riippumatta. Videovälitteinen vastaanotto voidaan toteuttaa esimerkiksi työpäivän aikana tai matkan varrella, mikä mahdollistaa myös molempien vanhempien osallistumisen ohjauskäyntiin samanaikaisesti. Näin digitaaliset palvelut laajentavat perinteistä hammashoitolakäyntiä tukevaksi palvelukanavaksi.
Suun terveydenhuollon digitalisointi edellyttää sekä sosiaalisen että toimintakulttuurin muutosta. Ala on vahvasti toimenpidekeskeinen, ja etämuotoiseen hoitoon liittyy ennakkoluuloja. Vahvistamalla digitaalisten palveluiden käyttöä voidaan kuitenkin tehostaa resurssien kohdentamista vapauttamalla tiloja ja ammattilaisten työaikaa kliinisiin toimenpiteisiin.
Etäpalvelut tukevat myös henkilöstön työhyvinvointia ja työkykyä. Ne mahdollistavat osatyökykyisten työntekijöiden osallistumisen, monipuolistavat työnkuvaa ja vähentävät poissaoloja, mikä on organisaation näkökulmasta sekä inhimillisesti että taloudellisesti kannattavaa.
Asiakaslähtöisesti kehitetyt digitaaliset palvelut parantavat alueen asukkaiden mahdollisuuksia päästä suun terveydenhuollon ohjaukseen ja neuvontaan asuinpaikasta riippumatta. Samalla ne vähentävät käynteihin kuluvaa aikaa, työstä poissaoloja ja niistä aiheutuvia ansionmenetyksiä. Lisäksi etäpalvelut pienentävät liikkumisesta aiheutuvaa hiilijalanjälkeä ja tukevat kestävän kehityksen tavoitteita.
Etävastaanottopalvelua on kehitetty Pohjois-Pohjanmaalla Raahessa yhteistyössä Suomen kestävän kasvun ohjelmaan (RRP2, P4, I1) kuuluvan Moniammatillisen vastaanottomallin kehittäminen suun terveydenhuollossa -hanketiimin kanssa.
Strateginen kokonaisuus
Kehittämistyö pohjautui sekä kansallisiin että alueellisiin strategisiin linjauksiin. Kansallisella tasolla painopisteenä on perheiden hyvinvoinnin edistäminen, varhaisen tuen mahdollistaminen ja ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistaminen. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) strategiassa korostetaan digitaalisten palveluiden kehittämistä niille asiakasryhmille ja palvelualueille, joissa digitaaliset ratkaisut ovat toimivia ja saavutettavia.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen strategisia painopisteitä ovat palvelujen saavutettavuus, laatu, hoidon jatkuvuus ja henkilöstön osallistaminen. Lisäksi strategiassa korostuvat koronapandemian aiheuttaman hoito- ja palveluvelan purkaminen, yhdenvertaisuuden vahvistaminen maantieteellisesti laajalla alueella sekä digitalisaation ja sähköisten palveluiden mahdollisuuksien hyödyntäminen.
Pilotin toteutus ja kehittämisprosessi
Etävastaanoton pilotointi toteutettiin Raahen hammashoitolan ja äitiysneuvolan yhteistyönä. Yhteistyö käynnistyi tammikuussa 2024, ja pilottiin osallistui moniammatillinen tiimi: vastaava hammaslääkäri, hammaslääkäri, kaksi suuhygienistiä, hammashoitaja, terveydenhoitaja sekä kehittäjäasiakas.
Kehittämistyö toteutettiin THL:n Sujuvat palvelut -läpimurtovalmennuksen periaatteiden mukaisesti ajalla 1/2024–1/2025. Valmennus sisälsi kolme kehittämispäivää ja loppuseminaarin, jossa esiteltiin hankkeen tulokset posterimuodossa.
Alkutilanne toimintaympäristössä
Vuonna 2024 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella oli 1 235 ensisynnyttäjää. Syntyvyydeltään suurimmat kunnat olivat Oulu (805), Kempele (77), Raahe (56), Kalajoki (29), Ii (28), Muhos (20). Useissa pienemmissä kunnissa ensisynnyttäjien määrä jäi alle viiden.
Pilotti käynnistettiin Raahessa, missä vuonna 2023 vain 12 % ensisynnyttäjistä (6 henkilöä) osallistui maksuttomalle suun terveydenhuollon ohjauskäynnille. Asiakkaan hoitopolun keskimääräinen kesto ohjauskäynnistä viimeiseen hoitokäyntiin oli 18 kuukautta. Läpimenoaikaan vaikutti erityisesti vanhempien oma motivaatio sekä äitiysneuvolan terveydenhoitajan aktiivisuus ohjauskäynnin merkityksen esiin tuomisessa.
Tunnistetut kehittämistarpeet
Kehittämistyön lähtökohtana oli vahvistaa ohjauskäynneille ohjautumista ja vakiinnuttaa suun terveydenhuollon käynti osaksi raskausajan seurantaa. Alkuselvityksessä havaittiin, että neuvolan ja hammashoitolan välinen yhteistyö oli vähäistä ja käytännöt osittain vanhentuneita.
Osa ammattilaisista oletti, että pandemian aikaiset kiireettömän hoidon rajoitukset olivat yhä voimassa, kun taas toiset ajattelivat ensiodottajien pääsevän hoitoon ilman jonotusta. Myös käyntien kirjaamiskäytännöissä ilmeni alueellista ja ammattilaiskohtaista vaihtelua (esim. WYA40-koodin käyttö). Lisäksi havaittiin, että isien ja kumppaneiden osallistuminen ohjauskäynneille oli vähäistä.
Ohjauskäyntien toteutuminen
Ohjauskäyntien sisällössä oli vaihtelua: osa toteutettiin suullisena ohjauksena ja hoidontarpeen arviona, osa sisälsi myös toimenpiteitä. Käynnit olivat maksuttomia, mutta mahdollisista toimenpiteistä laskutettiin erikseen.
TESAN ja PEPSY:n esihenkilöstön sitouttaminen muutosprosessiin
- linjaukset asiakasryhmän priorisoinnista 2/2024: ensiodottajien suun hoito toteutetaan mahdollisuuksien mukaan raskauden aikana.
- säännölliset suun terveydenhuollon esihenkilöistä koostuvan seurantaryhmän palaverit ja ajantasainen viestintä prosessin tukena
Yhteistyössä Moniammatillisen vastaanottomallin kehittäminen suun terveydenhuollossa- tiimin (suun terveydenhuolto ja äitiys- ja lastenneuvola) kanssa:
- Sujuvat palvelut- läpimurtovalmennus
- systemaattinen kehittäminen
- sujuvan hoitopolun suunnittelu
- etävastaanotto ensisijaiseksi palvelukanavaksi
- tiedottaminen ja viestintä
- sujuva ajanvaraus neuvolasta ensimmäisellä äitiysneuvolakäynnillä
- muistutus ohjauskäynnistä rv 22
Suun terveydenhuollon henkilöstö/hammashoitola:
- lähivastaanoton järjestäminen siitä paremmin hyötyvälle asiakasryhmälle
- puutteellinen suomen kielen taito
- digilaitteiden tai -taitojen puute
- elämäntilanteen haasteet
- jatkohoidon mahdollistaminen shg:n ohjauskäynnin ja hta:n arvion jälkeen hml:lle
- sovitaan lähetekirjan keskitetystä seurannasta yksiköittäin: yksiköstä varataan jatkohoitoajat hml:n tarkastuskirjoille
Projektisuunnittelijat:
- ohjauskäynnillä jaettavan kirjallisen infon sisällön suunnittelu
- ammattilaisten välisen yhteistyön ja työnjaon suunnittelu
- suun terveydenhuollon etävastaanoton ja ohjauksen sisällön koulutuksen suunnnittelu ja toteutus
OmaPohde- digitaalisen sotekeskuksen alusta:
- Tietoturvallinen etävastaanoton alusta
- ei vaadi salasanoja, vahva tunnistautuminen esim. pankkitunnuksilla
- ammattilaisten koulutuksista sopiminen
Pohteen viestintä:
- yhteistyössä asukas- ja ammattilasviestinnän suunnittelu ja toteutus
- Pohteen viestinnän ja graafisen suunnittelun ammattiliaset tukena
- posterit, hoitoyksiköihin jaettavat julisteet, some-viestintä, kirjallisten ohjeiden laatiminen
Etävastaanottomallin kehittämisen tavoitteena on monipuolistaa suun terveydenhuollon palveluvalikoimaa ja vakiinnuttaa se luontevaksi vaihtoehdoksi perinteisen vastaanottokäynnin tilalle. Mallia sovelletaan niille asiakasryhmille, jotka hyötyvät etäpalveluista ilman, että hoidon laatu tai saavutettavuus heikkenee. Lähivastaanottoa suositaan edelleen asiakkailla, joilla esimerkiksi suomen kielen taito, digitaidot tai laitteiden puute vaikeuttavat etäasiointia.
Etävastaanotto tarjoaa joustavuutta asiakkaiden arkeen, sillä ohjaus- tai seurantakäynnille voi osallistua esimerkiksi työpäivän lomassa omalta tietokoneelta. Samalla vähenevät matkustamiseen käytetty aika ja liikenteen ympäristövaikutukset. Etä- ja hybridityön yleistyessä malli tukee myös vanhempia, jotka saattavat asua eri paikkakunnilla tai kaukana lähimmästä hammashoitolasta. Digitaalisen sotekeskuksen (OmaPohde) tietoturvallisen alustan avulla voidaan mahdollistaa molempien vanhempien osallistuminen ohjauskäynnille yhtä aikaa.
Etävastaanottomallin laajentaminen tarjoaa mahdollisuuksia myös uusille asiakasryhmille. Se voi palvella esimerkiksi pelkopotilaita matalan kynnyksen vastaanottoina, hampaiden puhkeamisen seurantaan liittyvissä käynneissä sekä anestesiapotilaiden hoitopolun tukena. Näin voidaan tarjota yksilöllistä ja helposti saavutettavaa palvelua erilaisissa elämäntilanteissa.
Ottamalla etävastaanottomalli käyttöön sopiville asiakasryhmille vapautetaan ammattilaisten resursseja ja hoitotuoliaikaa vaativille toimenpiteille. Samalla voidaan ehkäistä hoitojen muuttumista pitkällä aikavälillä vaativammiksi ja kehittää ammattilaisten välistä työnjakoa. Pitkän aikavälin tavoitteena on keskittää etävastaanottotoiminta Pohteen alueella yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, joka tukee palveluiden yhdenvertaisuutta.
Ensiodottajat muodostavat tärkeän kohderyhmän, sillä oikea-aikainen ennaltaehkäisevä työ voi parantaa sekä vanhempien että syntyvän lapsen suun terveyttä. Hyvinvointialueella, jossa syntyvyys vaihtelee kunnittain, etävastaanottomalli tarjoaa keinon tavoittaa asiakkaat tasapuolisesti asuinpaikasta riippumatta.
Etätyö osatyökykyisten työllisyyden tukena
Etätyöskentely tarjoaa merkittävän mahdollisuuden osatyökykyisten suun terveydenhuollon ammattilaisten työllistymiseen ja työurien jatkumiseen. Alan työ on usein sekä fyysisesti että psyykkisesti kuormittavaa, mikä lisää sairauspoissaoloja ja ennenaikaisia työuran katkeamisia. Etätyömahdollisuudet tukevat kokeneiden ammattilaisten jaksamista ja vähentävät poissaoloja. Organisaation näkökulmasta etätyön hyötyjä ovat koulutetun henkilöstön säilyttäminen omassa yksikössä sekä veto- ja pitovoiman vahvistuminen.
- henkilöstön osaamisen kartoittaminen ja hyödyntäminen (kysely)
- kuinka moni ohjautuu ohjauskäynnille
- kuinka moni kumppani ohjautuu ohjauskäynnille
- Asiakastyytyväisyys QR-koodilla (NPS)
- sisällön yhtenäisyys
- tarvittavan jatkohoitoajan järjestyminen
- neuvolasta annettu suullinen ja kirjallinen info vanhemmillle
- rv 22 muistus varata aika
- etävastaanotolle ohjautuneiden lukumäärä kaikista odottavista vanhemmista
Mittaroinnin suunnitelma ja seuranta Sujuvat palvelut- valmennuksessa laadittuun excel-taulukkoon (kuva).
- Toimintamallin muutos vaatii vahvaa muutosjohtamista ja johdon sitoutumista muutosprosessiin
- henkilöstön ajantasainen ja yhteinen viestintä keskeistä, sama tieto saavuttaa oikea-aikaisesti suun terveydenhuollon sekä neuvolan henkilöstön
- Hammashoitola-äitiysneuvola- välisen yhteistyön tiivistäminen ja ylläpitäminen: moniammatillinen, toimialarajat ylittävä yhteistyö
- Suun terveydenhuollon henkilöstön informointi ja osallistaminen oman työnkuvan kehittämiseen
- ammattilaisten sitouttaminen uuden toimintamallin ylläpitämiseen ja jatkokehittämiseen
- koulutusten ja niiden sisältöjen päivittäminen --> palvelun laadun varmistaminen
Kohderyhmä
Näyttöön perustuvan tiedon mukaan ensisynnyttäjien suun terveys on erityisen merkityksellinen osa raskauden aikaista kokonaisterveyttä. Hormonaaliset muutokset lisäävät riskiä ientulehduksiin ja muihin suun terveysongelmiin, ja äidin suun terveydellä on yhteys myös syntyvän lapsen suun mikrobiflooraan ja myöhempään kariestaipumukseen. Tämä tutkimusnäyttö tukee tarvetta kohdentaa ennaltaehkäisevää ja ohjauksellista työtä juuri ensisynnyttäjiin sekä kehittää palvelupolkuja, jotka mahdollistavat oikea-aikaisen ohjauksen ja seurannan. Etävastaanotto tarjoaa asiakkaalle mahdollisuuden täsmälliseen, yksilölliseen ja omaan hoitohistoriaan pohjautuvan neuvonnan sekä ammattilaisen arvion mukaisen jatkohoidon tarpeen arvion.
Asiakasymmärrys
Etävastaanoton kehittämistä on toteutettu tiiviissä yhteistyössä Pilari 4, Inv. 1 -tiimin kanssa. Tavoitteena on ollut rakentaa ensisynnyttäjille sujuva ja yhtenäinen palvelupolku äitiysneuvolasta suun terveydenhuoltoon maksuttomalle ohjauskäynnille. Kehittämistyössä on painotettu asiakasymmärrystä, jota on kerätty koko prosessin ajan tiimin kehittäjäasiakkaalta. Hänen kokemuksensa ja näkemyksensä ovat olleet keskeisessä roolissa erityisesti kirjallisen ja suullisen viestinnän sisältöjen muokkaamisessa asiakaslähtöisemmiksi. Tämä on näkynyt esimerkiksi ammattisanaston selkeyttämisenä ja viestien muotoiluna helposti ymmärrettävään ja luottamusta herättävään muotoon.
Asiakasnäkökulmaa on vahvistettu myös keräämällä palautetta ensisynnyttäjiltä, jotka ovat kohderyhmänä keskeisiä etävastaanoton kehittämisessä. Palautteen perusteella on tarkennettu ohjaussisältöjä ja viestintätapoja niin, että ne vastaavat paremmin asiakkaiden tarpeita ja arjen tilanteita.
Asiakasymmärryksen ja näyttöön perustuvan tiedon yhdistäminen on vahvistanut kehittämistyön laatua ja vaikuttavuutta. Näin varmistetaan, että etävastaanoton toimintamalli on sekä asiakaslähtöinen että ammatillisesti perusteltu, ja että se tukee pitkäjänteisesti suun terveyden edistämistä.
Toimintamallin kehittämisessä hyödynnettiin Soite:n ja Kyme hvalla kehitetyistä etävastaanottomalleista saatua kokemusta (benchmarkkaukset teamsissa, sähköpostiviestintä).
https://www.innokyla.fi/fi/toimintamalli/1-vuotiaiden-suun-terveystarkastus-etavastaanottona
Ensimmäiselle etävastaanotolle asiakkaiden rekrytointi.