| Innokylä

Toimintaympäristö

Toimintaympäristö maantieteellisestä näkökulmasta

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue on maantieteellisesti laaja ja koostuu 30 kunnasta ja alueen väkiluku on alueen väkiluku on 415 867 asukasta. Alueella on paljon tiheään asuttuja alueita, mutta myös harvaan asuttuja alueita on paljon. Välimatkat esimerkiksi suun erikoishoidon palveluihin voivat vaihdella suuresti. Tämän vuoksi hyvinvointialueelle tarvitaan yhteisiä käytäntöjä, jotka mahdollistavat tasavertaisen hoitoon pääsyn asuinpaikasta ja välimatkoista riippumatta.

Poliittiset ja lainsäädännölliset tekijät

Kehittäminen liittyy Suomen kestävän kasvun ohjelmaan (RRP), jonka tavoitteena on edistää hoitotakuuta ja purkaa hoitovelkaa digitaalisilla innovaatioilla. Ohjelma tukee ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.
Hyvinvointialueuudistuksen myötä erikoishammaslääkäripalveluiden epätasainen jakautuminen Pohteen alueella vaikutti kehittämistarpeeseen.
- Pohteen hyvinvointialueen strategia painottaa digitalisaation hyödyntämistä, yhdenvertaisuutta ja henkilöstön osaamisen tukemista. Tämä vaikuttaa suoraan resurssien kohdentamiseen ja digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoon, kuten etäkonsultaatioihin.
Asiakaslähtöisyyden ja yhdenvertaisuuden varmistaminen on strateginen tavoite. Etäratkaisut mahdollistavat oikea-aikaisen ja tarkoituksenmukaisen palvelun riippumatta asuinpaikasta.
Kansalliset ohjelmat, kuten Suomen kestävän kasvun ohjelma (RRP), ohjaavat digitaalisten palveluiden kehittämistä ja rahoitusta. Ohjelma tukee ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua sekä hoitotakuun toteutumista digipalvelujen avulla.

Taloudelliset tekijät

Hankinnat (esim. kamerat, skannerit, ohjelmistot) ovat sidoksissa rahoituspäätöksiin ja EU:n elpymisvälineeseen (NextGenerationEU).

Yhteiskunnalliset ja sosiaaliset tekijät

Hoitovelka koronapandemian jäljiltä on merkittävä kehittämisen ajuri. Etäkonsultaatio nähdään keinona purkaa palvelu- ja kuntoutusvelkaa erityisesti oikomishoidossa ja muissa erikoisaloissa.
Pitkät välimatkat Pohjois-Pohjanmaan alueella lisäävät tarvetta etäpalveluille, jotta hoitoon pääsy olisi yhdenvertaista. Tämä on noussut esiin työpajoissa ja henkilöstön palautteissa.
Henkilöstön osallistaminen ja muutosjohtaminen ovat kriittisiä sosiaalisia tekijöitä. Muutosvastarinta ja työkuormitus mainitaan haasteina, joita pyritään ratkaisemaan yhteiskehittämisen menetelmin.
Digitaalisten toimintamallien hyväksyttävyys ja käytön omaksuminen vaativat kulttuurista muutosta organisaatiossa. Viestintäsuunnitelmissa korostetaan selkeyttä ja säännöllisyyttä, jotta henkilöstö ja asiakkaat omaksuvat uudet käytännöt.

Ympäristötekijät

Etäkonsultaatio tukee kestävän kehityksen tavoitteita vähentämällä tarpeettomia matkustuksia ja hiilijalanjälkeä. Tämä on linjassa EU:n ja kansallisten ohjelmien ekologisten tavoitteiden kanssa.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Alkutilanne toimintaympäristössä:

Yksityisen palvelutuottajan kautta hankittujen erikoishammaslääkäripalveluiden avulla parannettiin alueen asukkaiden pääsyä erikoishammashoidon palveluihin. Oikomishoidon osalta ostopalveluilla pyrittiin purkamaan hoidon aloituksiin ja jatkohoitoaikojen järjestämiseen liittyvää painetta. Hyvinvointialueen aloitettua toimintansa, ostopalvelusopimuksella tuotetut erikoishammaslääkäripalvelut päättyivät ja vastuu niiden järjestämistä siirtyi organisaatiolle. Tämä lisäsi lähetteiden määrää ja ruuhkautti toimintaa suun erikoishoidon yksikössä. Suun erikoishoidon järjestäminen tasavertaisesti koko laajalle Pohteen alueelle synnytti tarpeen etäkonsultaatiomallin kehittämiselle.

Yksilön näkökulmasta oikea-aikainen hoidontarpeen arvio mahdollistaa hoidon onnistumisen kannalta parhaan onnistumisen ja auttaa seulomaan erikoishammashoitoa tarvitsevat potilaat. Ammattiliasten välisen yhteisen hoidontarpeen arvion avulla voidaan suunnitella myös paremmin työnjakoa potilaan hoidon parhaaksi. Näillä keinoilla voidaan vaikuttaa ammattilaisten työajan kohdentamiseen tehokkaasti.

Pohjois-Pohjanmaan strategia vuosille 2023-2030 :

Palvelulupaus: Hyvinvointi - terveys - turvallisuus -yhdessä tehden.
Arvot: Näemme ihmisen, kohtaamme ammattitaidolla, edelläkävijänä vaikuttavuudessa
Strategian painopisteet ja periaatteet ovat: Ihmistä varten, Vaikuttavasti yhdessä, Parhaat osaajat ja Rohkeasti uutta.

Uuden toimintamallin kehittäminen linkittyy vahvimmin strategiassa Rohkeasti uutta -painopisteeseen. Uusien digitaalisten palvelujen kehittäminen pohjalla vaikuttavat kuitenkin myös muut hyvinvointialueen strategiset painopisteet. Kehitämme vaikuttavasti ja moniammatillisesti yhdessä, tiimissä toimivat parhaat osaajat ja kehittämisemme tärkein painopiste on Ihmisitä varten.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue on maantieteellisesti laaja alue, josta löytyy 30 kuntaa, monenlaista maastoa, tiheään asutusta seudusta erämaastoon.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Hyödyt asiakkaalle: Alueen yhteisten käytäntöjen tavoitteena on, että kaikki asiakkaat voivat saada tarvitsemansa hoidon ja palvelut riippumatta siitä, missä päin aluetta he asuvat tai kuinka pitkät välimatkat palveluihin ovat. Tämä tarkoittaa esimerkiksi suun erikoishoidon palveluiden saatavuutta läheltä tai joustavien etäpalveluiden hyödyntämistä silloin, kun fyysinen käynti ei ole mahdollista. Yhteiset toimintamallit varmistavat, että palvelujen laatu ja saatavuus ovat yhtenäisiä koko alueella, mikä parantaa asiakkaan kokemusta ja vähentää alueellista eriarvoisuutta terveyspalveluissa.

Hyödyt ammattilaiselle: Suun terveydenhuollon digitalisointi edellyttää sekä sosiaalisen että toimintakulttuurin muutosta. Ala on vahvasti toimenpidekeskeinen, ja etämuotoiseen hoitoon liittyy ennakkoluuloja. Vahvistamalla digitaalisten palveluiden käyttöä voidaan kuitenkin tehostaa resurssien kohdentamista vapauttamalla tiloja ja ammattilaisten työaikaa kliinisiin toimenpiteisiin.

Etäyhteyksien avulla säästetään liikkumiseen kuluvaa aikaa eri yksiköissä hyvinvointialueen sisällä.
Etäkonsultaatiomalli mahdollistaa työajan käyttämisen konsultoinnin jälkeen kuva- ja paperikonsultaatioihin vastaamiseen. Tämä mahdollistaa useamman potilaan hoitoon liittyvien hoitopäätösten tekemisen yhden työpäivän aikana.
Etäkonsultaatiopäivät helpottavat myös työn fyysisen kuormittavuuden keventämistä. Käyttöön otettava uusi teknologia helpottaa etäkonsultaation tekemistä niin, että erikoishammaslääkärillä on tarkka, "online"- näkymä asiakkaan sen hetkiseen suun ja hampaiden tilanteeseen.

Hyödyt organisaatiolle: Organisaation hyödyt ilmenevät ammattilaisten välisen yhteistyön ja työnjaon tiivistämisen myötä. Työvaiheet voidaan suunnitella ammattiryhmittäin sopiviksi (ehl-hml-shg/hh) ja samalla vahvistetaan ammattilaisten osaamista. Panostamalla työnjakoon, henkilöstön osaamisen tukemiseen ja mahdollistamalla jokaisen ammattilaisen osallistuminen omalla ammattitaidollaan, vahvistetaan organisaation veto- ja pitovoimaa. Lähikonsultaatiovastaanotoista siirtyminen etäkonsultaatiovastaanottoihin, vähennetään myös matkustamiseen liittyviä kustannuksia sekä ympäristövaikutuksia.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittäjätiimiin kuuluvat:

Oikomishoidon ehl(t)
- oikomishoidon alkututkimukset ja välitutkimusten etäkonsultointi
- paperikonsultaatioikön (Sehy) ehl(t)
Iin hh:n apuoikoja + shg:t: hml
Projektisuunnittelijat:
- projektiryhmän muodostaminen
- yhteydenpidosta sopiminen
- laitehankinnat
- laite- ja digitaalisen sotekeskuksen koulutuksista sopiminen
- raportointi
- yhdyshenkilöinä ohjausryhmälle
Suun erikoishoiodon yksikön ehl:t
Pohteen pohjoisen, rannkikon ja eteläisen alueen vyp:t ja henkilöstö
Suun terveydenhuollon kehittämishankkeiden seurantaryhmä:
- palvelualuejohtaja
- apulaisylihammaslääkäri
- ylihammaslääkäri

Projektitiimin järjestäytymisen jälkeen sovittiin tiimin yhteisistä käytännöistä ja aikataulutettiin säännölliset teams-tapaamiset. Vaikka vanhasta ja toimivasta konsultaaatiomallista luopuminen herätti kysymysksiä, olivat projektiin mukaan lähteneet alusta asti motivoituneita ja innostuneita uuden toimintamallin kehittämiseen. Vahva motivaatio uuden kehittämiselle helpotti myös työnjakoa ja ammattilaisten välille muodostui nopeasti hyvä keskusteluyhteys. Kaikkien sama tahtotila toimivalle yhteistyölle ja yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi, oli myös alusta asti vahva pohja kehittämistyölle.

Tiimille järjestettiin yhteinen virtuaalinen työpaja Padlet-alustalla, jossa ammattilaiset saivat itse kuvata nykytilanteen vahvuudet ja kehittämisalueet sekä visioida uutta toimintamallia. Työpajassa kaikilla oli myös mahdollisuus kertoa uuteen toimintamalliin liittyvien huolien mieleen nousemisesta avoimesti. s

Muutoksen mittaaminen

Asiakastyytyväisyys: kysey QR-koodilla

Ammattilaistyytyväisyys: suora palautekysely

Hoidetut potilaat (lkm): excel-taulukointi

Hoidon läpimenoaika (aika 1.yhteydenotosta hoidon päättymiseen) : excel-taulukointi

Toteutussuunnitelma

Hankitaan etäkonsultaation toteuttamista varten hoitolamppuun kiinitettäviä kameroita.
Kartoitetaan yhdessä sth:n esihenkilöstön kanssa ne yksiköt, joissa kameroista on eniten hyötyä.
Kartoitetaan erikoishammashoidon etäkonsultaation osalta keskeisimmät erikoisalat
- auttaa ehl-resurssin suunnittelussa.

Uuden toimintamallin käyttön otossa ja sen jalkauttamisessa hyvinvointialueelle edellyttää vahvaa pohjatyötä toiminnan pilotointivaiheessa.

tarkka esiselvitys (kenelle, miksi, kuka)
- juurisyiden selvittely
alkutilanteen kartoitus seurannan helpottamiseksi
mittaroinnin suunnittelu
henkilöstön osallistaminen
asiakas-/asukasosallisuuden vahvistaminen

Tavoiteltuun muutokseen pääsyyn käytettyjä keinoja:

ammattilaisten osallistaminen
- työpajat toimintamallisuunnitelmien tekemiseen
ylimmän ja keskijohdon sitouttaminen muutosprosessiin
- säännölliset seurantapalaverit, viestintä

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Pilotin kohderyhmä
Etäkonsultaatiomalli pilotoitiin Pohteen alueen oikomishoidossa oleville asiakkaille. Julkisella sektorilla maksuton oikomishoito koskee alle 18-vuotiaita, ja hoitoon ohjautuminen tapahtuu määräaikaistarkastuksissa tehdyn hoidon tarpeen arvion perusteella. Laajentamisvaiheessa etäkonsultaatio tarjotaan kaikille erikoishammaslääkäritasoista palvelua tarvitseville alueen asukkaille.

Taustatiedot ja vaikutukset
Iissä 7–18-vuotiaiden määrä on ennusteiden mukaan 1690 vuonna 2025, ja lasten osuus väestöstä on merkittävä (lähde: Ii 360 ja kuntatalouden sopeuttaminen, FCG 2021). Alaikäiset oikomishoidon asiakkaat asioivat julkisessa terveydenhuollossa huoltajan vastuulla, ja huoltajat osallistuvat yleensä käynteihin. Tämä aiheuttaa poissaoloja työstä ja ansionmenetyksiä. Pitkät välimatkat ja kulkeminen oikomishoidon ja muuhun suun erikoishoidon piiriin voivat lisäksi vaikuttaa hoitoon sitoutumiseen ja hoitomyöntyvyyteen.

Asiakasymmärrys ja kehittäminen
Lähtötilanteessa asiakasymmärrystä kerättiin haastattelemalla pilottiyksikön oikomishoidon tiimiä ja erikoishammaslääkäreitä. Strukturoitua asiakaskyselyä ei tehty, mutta kehittämisvaiheessa palautetta pyydettiin asiakkailta ja huoltajilta suullisesti, lisäksi laadittiin ohjeistus oikomishoidon alkututkimukseen liittyen. Infokirjeen sisältöä testattiin kohderyhmällä, ja palautteen perusteella viestintää muokattiin asiakaslähtöisemmäksi.

Palautteen keskeiset havainnot:

Teksti oli informatiivinen ja taustoitus mielenkiintoinen
Ratkaisu ja hyödyt esitettiin selkeästi
Pituus koettiin haasteelliseksi, erityisesti mobiililaitteilla → ehdotettiin tiivistämistä

Kuvittele ja kokeile

Ideointi

Toimintamallia lähdettiin ideoimaan yhdessä pilotin ensimmäisessä vaiheessa mukana olevan suun terveydenhuollon henkilöstön kanssa. Kehittäjätiimissä olivat mukana niin suun erikoishoidon yksikön erikoishammaslääkärit kuin perusterveydenhuollon hammaslääkärit ja suuhygienistit. Myös yksiköiden vastuuyksikköpäälliköt olivat alusta asti mukana toimintamallin kehittämisessä.

Kehittäjätiimin muodostaminen oli Iin etäkonsultaatiomallin kehittämisessä heti alusta asti selvillä. Alusta asti oli myös selvää, että etäkonsultaatiota tullaan hyödyntämään oikomishoidossa. Ensimmäinen tapaaminen toteutui huhtikuussa 2024, jonka aikana sovittiin kehittämisprosessin aikatalutusta sekä alustavasti työnjaosta. Projektin alettua aikataulutimme myös säännölliset kuukausipalaverit.

Työpajoja järjestettiin etäyhteyksin ja niissä hyödynnettiin Padlet- virtuaalista muistilappuseinää. Muistilaput nimettiin pääotsikoin, joiden alle osallistujat saivat anonyymisti käydä antamassa vastauksensa/ajatuksensa. Aihealueet nimettiin seuraavasti: 1. Nykytilan vahvuudet, 2. Nykytilan miinukset, 3. Toiveet/ehdotukset uuden toimintamallin kehittämiseen, 4. Etäkonsultaatiomalliin liittyvät huolet.

Kysyttäessä, mihin erikoishammashoidon aloihin etäkonsultaatiosta sillä hetkellä koettiin olevan hyötyä, ammattilaiset vastasivat seuraavasti:

Lasten hampaiston kiilteen ja dentiinin kehityshäiriöt
Oikomishoito
Lasten hammastraumat
Juurihoidon (kuva)konsultaatiot
Tukea proteettisten hoitojen hoitosuunnitelman laatimisessa
Hoitopaikka-arvion tukea
Haastavat TMD-oireet sekä kasvojen krooniset kiputilat

Nykytilan vahvuudet:

Puhelinkonsultaatio HAMSU:n koettu toimivaksi
"Oman talon" hammaslääkärin konsultointimahdollisuus
Oikojan käynti (ostopalvelusopimuksella) paikan päällä
Avun saaminen välittömästi päivystyksellisissä/kiireellisissä tapauksissa puhelimitse
Apuoikoja omassa työyhteisössä
Oikomishoidon ehl:lle voinut laittaa kysymyksiä toimistoajalle, tämän tyyppiselle toiminnallle toivotaan lisää aikaa

Nykytilan haasteet:

Erikoishammaslääkäreistä vain oikoja käy paikan päällä
Puolikiireellisissä asioissa ehl:n ei saada yhteyttä
Ostopalvelujen päätyttyä juurihoitoaikojen ruuhkautuminen
Oikojan päiviä pitänyt supistaa, pitäisi olla enemmän etäkonsultaatioaikaa
Toivomus lisätä oikojan lähikonsultaatiopäiviä

Ratkaisun testaaminen

Laitehankinnat: ProCam XS- luuppikiinnitteinen kamera
Hoitoyksikköön kiinnitettävä erillinen näyttö
jabra-pöytäkaiutin

Etäkonsultaation pilotin aloitus 30. 9. 2024
Iin oikomistiimi: apuoikoja, kaksi suuhygienistiä
Suun erikoishoidon yksiköstä oikomishoidon ehl

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Pohteella kehitetty suun terveydenhuollon etäkonsultaatiomalli tuo erikoishoidon lähemmäs kaikkia hyvinvointialueen asukkaita. Mallin tavoitteena on varmistaa tasavertainen hoitoonpääsy ja vahvistaa ammattilaisten välistä yhteistyötä, työnjakoa ja tiedon jakamista. Digitaalinen toimintatapa tehostaa resurssien käyttöä, vähentää turhia käyntejä ja mahdollistaa asiakaslähtöisen, kustannustehokkaan palvelun. Kehittämisen painopisteet ovat asiakaslähtöisyys, ammatillinen osaaminen ja teknologian hyödyntäminen suun terveydenhuollon palveluiden uudistamisessa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin juurruttaminen: keskeiset tekijät

Uuden etäkonsultaatiomallin onnistunut käyttöönotto edellyttää henkilöstön ja johdon vahvaa sitoutumista. Muutos voi tuntua haastavalta, sillä perinteiset toimintatavat koetaan usein helpommiksi. Onnistumisten ja hyötyjen näkyvä raportointi sekä niiden aktiivinen viestintä tukevat motivaatiota ja rohkaisevat uuden teknologian ja toimintamallin käyttöönottoon.

Henkilöstön tuki ja osaaminen

Selkeä viestintä ja jatkuva tiedottaminen
Koulutus ja käytännön ohjaus digitaalisten välineiden käyttöön
Perehdytys uusille ammattilaisille toimintamalliin ja teknologiaan

Ajan hallinta ja prosessit

Säännöllinen ja ennakoitu etäkonsultaation aikataulutus
Hoidon suunnittelun ja valmistautumisen parantaminen
Laitehankintojen huolto- ja korjausprosessien keskittäminen

Roolit ja vastuut

Ylimmän ja keskijohdon sitoutuminen etäkonsultaatiomallin ylläpitämisen mahdollistamiseen hyvinvointialueella. Ehdotuksena perustaa oma digitaalisten palveluiden työryhmä, digitiimi:

yhdyshenkilö/digitiimivastaava
toimintamallin jatkokehittäminen
Seurantapalaverien fasilitointi
Palautekyselyjen toteutus
Viestinnän koordinointi eri sidosryhmien välillä

Vinkit toimintamallin soveltajille

Kehittämisen kriittiset onnistumistekijät ja sudenkuoppien välttäminen
Etäkonsultaatiomallin onnistunut käyttöönotto edellyttää huolellista suunnittelua heti alusta alkaen. Keskeistä on mittaroinnin määrittely, jotta vaikutuksia voidaan seurata ja arvioida systemaattisesti. Henkilöstön osallistaminen kehittämisprosessiin varmistaa sitoutumisen ja käytännön toimivuuden. Prosessin tarkka aikataulutus sekä sujuvan ajanvarausjärjestelmän ja jatkohoitoaikojen suunnittelu ovat välttämättömiä, jotta palvelu toimii saumattomasti. Lisäksi eri potilastietojärjestelmien huomiointi asiakirjamerkintöjen osalta on kriittistä tietoturvan ja hoitoketjun jatkuvuuden kannalta.

Konsultaatiot voivat olla kahden tai useamman henkilön välisiä, esimerkiksi useamman erikoishammaslääkärin tai potilaan omaisen osallistuminen tilanteeseen. Tämä edellyttää selkeitä toimintamalleja ja roolien määrittelyä. Etäkonsultaatiomalli on sovellettavissa hyvin eri kohderyhmille tai eri toimintaympäristöihin.

Kehittämisen kriittiset onnistumistekijät ja sudenkuoppien välttäminen
Etäkonsultaatiomallin onnistunut käyttöönotto edellyttää huolellista suunnittelua heti alusta alkaen. Keskeistä on mittaroinnin määrittely, jotta vaikutuksia voidaan seurata ja arvioida systemaattisesti. Henkilöstön osallistaminen kehittämisprosessiin varmistaa sitoutumisen ja käytännön toimivuuden. Prosessin tarkka aikataulutus sekä sujuvan ajanvarausjärjestelmän ja jatkohoitoaikojen suunnittelu ovat välttämättömiä, jotta palvelu toimii saumattomasti. Lisäksi eri potilastietojärjestelmien huomiointi asiakirjamerkintöjen osalta on kriittistä tietoturvan ja hoitoketjun jatkuvuuden kannalta.

Konsultaatiot voivat olla kahden tai useamman henkilön välisiä, esimerkiksi useamman erikoishammaslääkärin tai potilaan omaisen osallistuminen tilanteeseen. Tämä edellyttää selkeitä toimintamalleja ja roolien määrittelyä.

Etäkonsultaatiomallin hyödyntäminen toimialueiden välillä
Etäkonsultaatio tarjoaa joustavan ratkaisun tilanteisiin, joissa potilaan vointi estää matkustamisen hammashoitolaan. Etäkonsultaatio mahdollistaa esimerkiksi ikäihmisten palveluasumisyksikön henkilöstön nopean yhteydenoton suun terveydenhuollon ammattilaiseen digitaalisesti. Konsultaatio voidaan toteuttaa videoyhteydelläja suojatulla viestintäkanavalla, jolloin ammattilainen voi arvioida potilaan suun terveydentilaa, antaa ohjeita välittömiin toimenpiteisiin ja suunnitella jatkohoitoa.

Tämä toimintatapa vähentää tarpeettomia siirtoja ja parantaa hoidon saavutettavuutta erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville potilaille. Samalla se tukee moniammatillista yhteistyötä ja varmistaa, että hoitoketju pysyy katkeamattomana. Etäkonsultaatio lisää turvallisuutta, säästää aikaa ja resursseja sekä vahvistaa asiakaslähtöisyyttä palveluasumisen arjessa.

Aikaresurssien hallinta on toinen keskeinen tekijä. Konsultaatiopyyntöjen tulee olla tarkoituksenmukaisia, ja valmistautumiseen on varattava riittävästi aikaa sekä ammattilaisille että potilaan tietojen käsittelyyn. Potilaan anamneesin, hoitohistorian, lääkitysten ja niiden vaikutusten huomioiminen on välttämätöntä, samoin kuin potilaan omien toiveiden, pelkojen ja ennakkoasenteiden tunnistaminen. Näiden tekijöiden huomiointi parantaa hoidon laatua ja asiakaskokemusta..

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Pilotin tulokset (Ii)

Hoitojonon lyheneminen:

Lähtötilanne (8/2023): Erikoishammaslääkärin konsultaatiojonossa oli 351 potilasta.
Tilanne (2/2025): Jonossa enää noin 30 potilasta, eli jono lyheni noin 90 %. Vanhaa jonoa ei ole enää, ja potilaat pääsevät suoraan konsultaatioon.
Muutos nopeutti hoitoon pääsyä merkittävästi ja poisti viivästymisen riskin purennan korjaantumisen kannalta kriittisissä vaiheissa.
Työnjaon kehittyminen
Pilotissa työnjako uudistettiin:
- Suuhygienisteille siirtyi enemmän oikomishoidon tehtäviä.
- Apuoikojan roolia vahvistettiin; aikuispotilaiden hoitoa vähennettiin, jotta apuoikoja pystyi vastaamaan kasvaneeseen potilaspaineeseen.
- Erikoishammaslääkäri ohjaa jatkohoitoa ja konsultoi etäyhteydellä
Uusi toimintamalli sisältää selkeän polun:
- Tarkastus Iin hammashoitolassa → etäkonsultaatio Dentopoliksessa → jatkohoito Iissä erikoishammaslääkärin ohjeiden mukaan
Laajentamisvaihe (Pohteen pohjoinen ja eteläinen alue) muille suun erikoishoidon aloille, syys-marraskuu:
- yhdeksän potilasta
- suun erikoishoidon aloista etäkonsultaatiossa korostuivat purentafysiologiset ja proteettiset konsultaatiot
  - muita konsultoitavia aloja olivat parodontologia, kariologia (anestesiahoidon suunnittelu
- jatkohoito kohdentui potilaan tarpeen ja hoidon jatkuvuuden näkökulmasta oikeille ammattilaisille

Asiakaskokemukset ja työntekijäpalaute:

Potilastyytyväisyys:
- oikomishoidon etäkonsultaation osalta huoltajien kokemukset palveuiden säilyminen omassa kunnassa korostuivat
- myös liikkumiseen kuluvan ajan ja rahan säästö tuli ilmi palautteista
keskusteluyhteys ja omaan hoitoon liittyvään suunniteluun osallistuminen oman hml:n että erikoishammasläääkärin kanssa lisäsi potilaan osallisuuden kokemista
Työtyytyväisyys hyvä:
- etäyhteyden kautta syntyneen luottamuksellisen vuorovaikutuksen ansiosta hoitosuhteen muodostuminen koettiin hyväksi
  - toimintamalli ammattilaisten välillä toimiva (vrt. perinteinen konsultaatio, uudessa toimintamallissa reaaliaikainen yhteys kameran välityksellä)
  - kameran välittämä video ja kuvanlaatu riitävän informatiiviset konsultoinnin toteuttamisen näkökulmasta
  - potilaan hoidon suunnittelun lisäksi etäyhteyden mahdollistama opetuksellinen näkökulma toteutui

Etäkonsultaatiomalli suun terveydenhuoltoon (Suomen kestävän kasvun ohjelma. RRP2: P4,I4)

Etäkonsultaatiomalli suun terveydenhuoltoon (Suomen kestävän kasvun ohjelma. RRP2: P4,I4)