Digitaalinen hoidon tarpeen arviointi, Kainuun hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Digitaalinen hoidon tarpeen arviointi, Kainuun hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Asiakas saa digitaalisesti hoidon tarpeen arvion ja ohjauksen terveydenhuollon ammattilaiselta Kainuun hyvinvointialueen digitaalista palvelualustaa käyttäen.
Orpon hallitusohjelmassa on todettu, että Suomi siirtyy asteittain digitaalisten palveluiden ensisijaisuuteen viranomaisasiointikanavana. Digipalvelut ovat yleistyneet sosiaali- ja terveydenhuollossa ja korvanneet perinteistä vastaanottokäyntejä ja puheluita. Organisaation ensi vuoden strategiassa tavoitteena on digipalveluiden vakiinnuttaminen osaksi toimintaa. Digipalvelut mahdollistavat asiakkaan asioinnin ajasta ja paikasta riippumatta ja nopeuttavat asiointia sekä ohjeiden saantia.
Kainuun hyvinvointialueella digitaaliset palvelut on keskitetty Omasoteen. Omasotessa asiakas voi tietoturvallisesti olla yhteydessä ammattilaiseen ja hoitaa hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä kiireettömiä asioita. Omasoteen integroidaan älykäs hoidon tarpeen arviointi. Sähköinen työkalu nopeuttaa ammattilaisen tekemää arviointia ja kirjaamistyötä sekä lisäksi sähköinen työkalu antaa asiakkaalle oireisiin liittyvää lisätietoa. Sähköinen oirearviointityökalu on askel organisaation digitaalisten palvelujen vahvistamista ja sen integrointi Omasote alustalle tukee asiakaslähtöistä palvelutarjontaa, kun digitaaliset palvelut ovat samassa paikassa.
Kestävän kasvun Kainuu II hankkeessa toteutettiin Hoidon tarpeen arvion selvitys, josta kävi ilmi, että ammattilaiset tarvitsevat tukea hoidon tarpeen arviointiin. Lisäksi havaittiin, että hoidon tarpeen arviointien tasalaatuisuutta tulisi edistää ja nopeuttaa laadukkaiden arviointien tekoa asiakaslähtöisesti. Organisaation tavoitteena on tuottaa laadukkaita palveluita asiakkaille, jolloin on tärkeää varmistaa, että ammattilaisilla on yhdenmukaiset tavat toteuttaa hoidon tarpeen arviointia.
Digitaalinen hoidon tarpeen arvioinnin käyttöönotto toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa terveysasemien vastaanottojen ja tilannekeskuksen työntekijät ottavat älykkään hoidon tarpeen arvion käyttöön puhelimessa tehtävän hoidon tarpeen arvion tukena. Terveydenhuollon ammattilainen käyttää oirekyselyä nettiselaimen kautta. Toisessa vaiheessa älykäs hoidon tarpeen arvio on integroituna Omasoteen, josta asiakas voi täyttää oirekyselyn ja ammattilainen näkee yhteenvedon asiakkaan oireisiin liittyvistä vastauksista.
Digitaalisen hoidon tarpeen arvion kehittämiseen on osallistunut suunnittelijoita Kestävän kasvun Kainuu hankkeesta, kehittäjähoitajia työyksiköistä sekä järjestelmien asiantuntijoita, myös työyksiköt on osallistettu kehittämiseen.
Muutoksella tavoitellaan asiakas- ja työtyytyväisyyden parannusta. Asiakkaat, jotka pystyvät asioimaan digitaalisesti kannustetaan käyttämään digitaalisia palveluita. Asiakas voi oireestaan täyttää oirekyselyn Omasotessa ja näin lähettää yhteydenotto pyynnön terveydenhuollon ammattilaiselle. Nopeampi vastausaika ja ohjaus oikeaan palvelupaikkaan sekä hoidon aloitus myös kannustavat asiakkaita käyttämään digitaalisia palveluita, mikä lisää asiakastyytyväisyyttä. Oirekysely tuottaa yhteenvedon asiakkaan oireesta ja tarjoaa vastausten perusteella kiireellisyyspisteytyksen. Työtyytyväisyyttä lisää asioiden nopeampi käsittely, kirjaamisen helpottuminen ja tasalaatuistuminen. Kehittämisellä vastataan osaltaan organisaation strategiaan digitaalisten palveluiden vahvistamisesta.
Ammattilaisilta kerätty palaute.
Digitaalisen hoidon tarpeen arvioinnin määrän seuranta.
Asiakaspalautteen kerääminen digitaalista hoidon tarpeen arvioinnista eli Omasotessa täytettävästä oirekyselystä. Jatkossa asiakastyytyväisyyttä voidaan mitata NPS tai HappyOrNot kyselyllä oirekyselyyn vastaamisen jälkeen.
Muutoksen saavuttamiseksi on suunniteltava älykkään hoidon tarpeen arvioinnin integrointi Omasote järjestelmään ja tehtävä sen käyttämisestä asiakasystävällinen ja huomioitava ammattilaisten tarpeet. Suunnittelua tehdään moniammatillisesti eri asiantuntijoiden kanssa työelämää osallistaen. Uusi prosessi ja toimintamalli on suunniteltava ja kuvattava yhdessä työelämän kanssa. Ammattilaisille järjestetään koulutusta ja ohjeistetaan uusien järjestelmien ja ohjelmien käyttöön. Ennen käyttöönottoa uutta digitaalista palvelua on markkinoitava asiakkaille eri kanavia hyödyntäen, jotta tieto uudesta palvelusta tavoittaa kainuulaiset käyttäjät.
Kohderyhmänä ovat digitaalisia palveluita käyttävät kainuulaiset ja terveysasemien vastaanottojen sekä tilannekeskuksen työntekijät. Asiakkaita ei osallistettu kehittämiseen kehittämistyön lyhyen ja nopean toteutusajan vuoksi, mutta suunnittelussa ja kehittämisessä lähtökohtana on ollut asiakaslähtöisyys kaikissa prosessin vaiheissa. Työntekijöitä on osallistettu kehittämiseen työpajassa sekä suunnittelupalavereissa, joissa työntekijöiden näkemykset on huomioitu.
Digitaalisesta hoidon tarpeen arviosta on tarkoituksena on kerätä asiakkailta palautetta toimintamallin kehittämiseksi. Asiakaspalaute -lomake toteutetaan yamk -opiskelijan tekemänä. Työntekijöiltä tullaan myös keräämään palautetta toimintamallista.
Nykytilan kartoitus ja toimintasuunnitelman luominen.
Prosessin ja sen eri vaiheiden kuvaaminen.
Toimintamallin rakentaminen työntekijöiden näkemykset ja järjestelmien rajoitukset huomioon ottaen.
Prosessin ja toimintamallin esittely käyttöönotettavaksi.
Toimintamallin starttaaminen (organisaation omana toimintana).
Toimintamallin seurantapalaverit.
Asiakkaalla on oire, josta hän haluaa olla yhteydessä terveydenhuollon ammattilaiseen. Asiakas kirjautuu Omasoteen ja täyttää oirekyselyn ja lähettää sen. Ammattilainen näkee asiakkaalta tulleen oirekyselyn. Oirekyselyt on reititetty eri yksiköihin asiakkaan kotikunnan ja kiireellisyyspisteiden perusteella. Ammattilainen arvio asiakkaan hoidon tarpeen oirekyselyn vastausten perusteella ja ottaa yhteyttä asiakkaaseen digitaalisesta tai soittamalla. Asiakas saa terveydenhuollon ammattilaiselta hoidon tarpeen mukaisen omahoito-ohjeet, palveluun ohjauksen tai ajanvarauksen.
Toimintamallin ja älykkään hoidon tarpeen arvioinnin integrointi Omasoteen toteutettiin kahdessa kuukaudessa. Pohjatyö ennen varsinaista toimintamallin rakentamista oli aloitettu jo aikaisemmin. Toimintamallia oli suunnittelemassa kaksi kehittäjähoitajaa, yksi kokoaikainen ja yksi osa-aikainen, suunnittelu työhön osallistui myös muita asiantuntijoita ja suunnittelijoita. Toimintamalli on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2026 alusta, kehittäminen ja käyttöönotto jatkuvat organisaation omana kehittämisenä hankkeen päätyttyä vuoden 2025 loppuun.
Tavoitteena on, että kainuulaiset käyttävät digitaalisia palveluita, kun tarvitsevat hoidon tarpeen arvion.
Kehittämisellä tavoitellaan, että terveydenhuollon ammattilaisten hoidon tarpeen arvioinnit ovat tasalaatuisia ja kirjaaminen yhtenäisempää sekä sujuvampaa.
Tavoitteena on myös vahvistaa organisaation strategian mukaisesti digitaalisia palveluita.
Uuden toimintamallin kehittämisestä ja sen käyttöönotto suunnitelmista olisi pitänyt tiedottaa ja viestiä esihenkilöille aikaisemmin ja useammin tulevasta muutoksesta, jotta toimintamallin rakentaminen olisi ollut jouhevampaa yksiköiden toiminta huomioiden.