Digipolkukehittäjän käsikirja, Kymenlaakson HVA (RRP, P4, I1)
Käsikirja tukee ammattilaisia digipolkujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Se toimii oppaana, kun digipolkua halutaan hyödyntää osana palvelua, tarjoten selkeän ja käytännönläheisen etenemismallin.
Digipolkukehittäjän käsikirja on laadittu tukemaan palveluita tilanteessa, jossa hankkeet päättyvät vuodenvaihteessa 2025-2026 ja kehittämisresurssit vähenevät. Käsikirjan tavoitteena on helpottaa palveluiden omaehtoista digipolkujen suunnittelua ja toteutusta. Samalla se kokoaa yhteen hankkeissa tehtyä kehittämistyötä ja auttaa jäsentämään digipolkukehittämisen kokonaisuutta.
Kymenlaakson hyvinvointialueella digipolkuja on kehitetty useissa hankkeissa. Koska nykyiset laajat hankkeet päättyvät vuodenvaihteessa 2026 ja tulevat hankkeet keskittyvät muihin teemoihin kuin digitalisaatioon, tunnistettiin tarve luoda pysyvämpi malli digipolkujen kehittämisen tueksi. Kehittämisresurssien vähentyessä oli tärkeää varmistaa, että palveluilla on jatkossakin valmiudet suunnitella ja toteuttaa digipolkuja itsenäisesti.
Digipolut ovat osa hyvinvointialueen strategista kehittämistä ja digitalisaatiotavoitteita, joten niiden kehittäminen jatkuu myös hankkeiden päättymisen jälkeen. Tämän vuoksi laadittiin Digipolkukehittäjän käsikirja, joka kokoaa yhteen aiemmissa hankkeissa syntyneet toimintamallit ja tukee palveluita digipolkujen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa.
Käsikirjan rinnalle kehitettiin myös kustannushyötylaskuri, jonka avulla voidaan arvioida digipolkujen taloudellisia vaikutuksia. Työ toteutettiin yhteistyössä Gofore-konsulttien kanssa, ja sen tavoitteena oli luoda selkeä, käytännönläheinen ja strategisesti linjassa oleva malli digipolkukehittämisen tueksi.
Digipolkumallin kehittämiseen osallistui monialainen joukko asiantuntijoita. Keskeisessä roolissa olivat hankkeessa työskentelevät digihoitopolkukehittäjät, joilla oli vahva ymmärrys palveluprosesseista ja asiakaslähtöisestä kehittämisestä. Lisäksi mukana oli 2–3 Goforen konsulttia, jotka toivat mukanaan osaamista palvelumuotoilusta, teknisestä ratkaisusuunnittelusta ja fasilitoinnista.
Kehittäjäjoukon roolit jakautuivat siten, että digihoitopolkukehittäjät vastasivat sisällöllisestä asiantuntemuksesta ja käytännön kokemusten tuomisesta kehittämistyöhön, kun taas Goforen konsultit tukivat mallin rakenteen, visualisoinnin ja työkalujen kehittämisessä.
Yhteinen tavoite – selkeän, käyttökelpoisen ja strategisesti linjassa olevan digipolkumallin luominen – toimi yhdistävänä tekijänä ja motivoi kehittäjäjoukkoa työskentelemään tiiviissä yhteistyössä.
Digipolkukehittäjän käsikirjan ensisijaisena kohderyhmänä ovat hyvinvointialueen palveluissa työskentelevät ammattilaiset, jotka osallistuvat palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja digitalisointiin. Käsikirja on suunniteltu tukemaan heidän työtään tarjoamalla selkeän mallin digipolkujen rakentamiseen.
Asiakasymmärrystä on kerätty osallistamalla digipolkujen kehittämisessä mukana olleita ammattilaisia työpajamuotoisesti. Työpajoissa tunnistettiin kehittämisen kipupisteitä, hyviä käytäntöjä ja tarpeita, joihin käsikirjan tuli vastata. Lisäksi käsikirjan sisältöä ja rakennetta esiteltiin ja arvioitiin useaan otteeseen ohjausryhmän kanssa kehittämistyön aikana, mikä varmisti sen käytettävyyden ja tarkoituksenmukaisuuden.
Osallistaminen ja vuoropuhelu varmistivat, että käsikirja vastaa aidosti kohderyhmän tarpeisiin ja tukee digipolkujen kehittämistä arjen työssä.
Aikataulu ja prosessi:
Kokeilun aikataulu on sovitettu yhteen kehittämistyön muiden vaiheiden kanssa, jotta mallin testaus ja validointi voidaan toteuttaa rinnakkain muun kehittämisen kanssa. Tämä mahdollistaa jatkuvan vuoropuhelun ja nopean reagoinnin havaittuihin tarpeisiin.
Arviointi ja jatkokehitys:
Kokeilun tulokset analysoidaan yhdessä kehittämisen asiantuntijoiden kanssa. Saatuun palautteeseen perustuen mallia muokataan ja kehitetään edelleen, jotta se vastaa paremmin käytännön tarpeita ja tavoitteita.