| Innokylä

Oivalla ja ymmärrä

Toimintaympäristö

🧭 Kehittämiseen vaikuttavat keskeiset tekijät:

🏛️ Poliittiset ja hallinnolliset tekijät

Hallitusohjelma ja valtakunnalliset tavoitteet ohjaavat kehittämisen painopisteitä, kuten digitalisaatiota, hoitotakuuta ja vihreää siirtymää.
YTA-sopimukset ja hallintosäännöt määrittävät järjestämisvastuut ja yhteistyön rakenteet hyvinvointialueiden ja kuntien välillä.I
EU-rahoitus ja RRP-ohjelma edellyttävät näkyvyyttä ja vaikuttavuuden osoittamista kehittämistoimissa.

⚖️ Lainsäädännölliset tekijät

Keskeisiä lakeja ovat mm. hyvinvointialuelaki, sote-järjestämislaki, valvontalaki ja potilasasiavastaavista annettu laki (739/2023), jotka ohjaavat palveluiden järjestämistä ja seurantaa.

💰 Taloudelliset tekijät

Valtionrahoitusmalli ja sen kehitys vaikuttavat suoraan resurssien saatavuuteen.
Kehittämisen on pysyttävä myönnetyssä rahoituksessa, mikä korostaa kustannusvaikuttavuuden merkitystä.

🧑‍🤝‍🧑 Sosiaaliset ja demografiset tekijät

Väestörakenne, kuten ikääntyminen ja palvelutarpeen kasvu, ohjaa palveluiden suunnittelua ja kohdentamista.
Sosiaaliset determinantit ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien tarpeet korostuvat kehittämisessä.

🎭 Kulttuuriset tekijät

Osallistava strategiatyö ja henkilöstön, asukkaiden ja sidosryhmien mukaan ottaminen ovat keskeisiä kulttuurisia muutostekijöitä.
Strategian juurruttaminen vaatii yhteistä ymmärrystä ja arjen kytkentää, ei pelkkää ylhäältä ohjaamista

🌐 Yhteiskunnalliset ilmiöt

Digitalisaatio, tekoäly, globalisaatio, kaupungistuminen ja yhteiskunnalliset jakolinjat muokkaavat toimintaympäristöä ja kehittämisen suuntaa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

🎯 Kohderyhmänä ovat:

Hyvinvointialueet, jotka ovat valinneet Suomi-Sote-alustan yhteiseksi digiasioinnin ratkaisuksi.
Sote-ammattilaiset, erityisesti digipalveluiden käyttäjät ja kehittäjät
Asiakkaat ja asukkaat, joille digipalvelut suunnataan
Tietohallinnon ja digitiimien asiantuntijat, jotka vastaavat teknisestä toteutuksesta ja toimittajahallinnasta.

👥 Asiakkaiden osallistaminen

Asiakkaiden osallistaminen tapahtuu monitasoisesti:

Kehittämistyöpajat ja kyselyt: Asiakkaita kuullaan palveluiden suunnittelussa ja arvioinnissa. Esimerkiksi Webropol-kyselyt ja työpajat
Digiosallistumisen alusta (Polls): Mahdollistaa rakentavan keskustelun ja yhteisen näkemyksen muodostamisen kansallisella tasolla.

🧩 Yhteistyön toimintamalli

Yhteinen tiekartta ja sopimusliite määrittelevät kehityksen suuntaviivat, palvelun laadun ja jatkuvuuden hallinnan.
Digitiimien rooli on keskeinen: ne vaikuttavat aktiivisesti kehityksen nopeuteen ja priorisointiin.
Yhteiskehittäminen tapahtuu foorumeilla, joissa jaetaan digipolkuja, materiaaleja ja hyviä käytäntöjä avoimesti.
Strategiatyö ja osallisuustoimenpiteet tukevat asiakaslähtöisyyttä ja vaikuttavuutta

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Suomi-Sote-alustan valinneiden hyvinvointialueiden yhteinen konsortio on kansallinen kehittämisverkosto, jonka keskeinen idea on yhdistää voimavarat ja osaaminen digiasioinnin kehittämiseksi sosiaali- ja terveydenhuollossa. Konsortioon kuuluu kymmenen hyvinvointialuetta, ja sen merkitys on tunnistettu sekä valtionhallinnossa (STM, THL) että toimittajakentässä, erityisesti BeeHealthyn ja TietoEvryn kumppanuuksien kautta.

Konsortion ytimessä on yhteiskehittäminen, jossa alueet tunnistavat ja priorisoivat yhteisiä kehityskohteita, kuten ajanvaraus, videovastaanotto, digipolut ja lomakkeet. Kehitystyö perustuu vaikuttavuusperusteiseen malliin, jossa kehitysaihiot jaetaan nykytoiminnallisuuksiin ja tulevaisuuden teemoihin. Näille nimetään omistajat ja työryhmät, jotka laativat käyttäjätarinoita ja koordinoivat toteutusta.

Konsortio toimii ketterästi ja avoimesti: tiedonjako, materiaalien jakaminen ja käyttöönottojen nopeuttaminen ovat keskeisiä toimintaperiaatteita. Strateginen, taktinen ja operatiivinen kehittäminen etenee 12–24 kuukauden sykleissä, ja yhteistyö tapahtuu sekä verkossa että kasvokkain järjestettävissä tapaamisissa.

Yhteinen alusta – Suomi-Sote – on BeeHealthyn kehittämä ja teknisesti uudistettu ratkaisu, joka korjaa aiempien sovellusten rajoitteita ja mahdollistaa skaalautuvan, asiakaslähtöisen digipalvelun. Konsortion tavoitteena on luoda rahanarvoista vaikuttavuutta ja edistää kansallista yhdenmukaisuutta digitaalisessa sote-asioinnissa

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

🧩 Kehittämisen tehtävät

Yhteinen Teams-kanava: yhteisten aineistojen kokoaminen ja keskustelukanava
Yhteiset kehittämispäivät ja verkostotapaamiset: Live-tapaamiset (esim. Jyväskylä, Lappeenranta) tukevat verkostoitumista, yhteistä työskentelyä ja alueiden välistä oppimista
Yhteistyösopimus ja koordinaattorirooli: Koordinaattori kokoaa osapuolten näkemykset, laatii kompromissiehdotuksia ja toimii strategisen ohjausryhmän sihteerinä. Strategiset pääkäyttäjät edustavat organisaatioitaan tuotehallinnassa ja toimitusten hallinnassa.
Yhteinen kehitysteemojen priorisointi: Konsortio jakaa kehitysteemat nykytoiminnallisuuksiin (esim. ajanvaraus, digipolut, videovastaanotto) ja tulevaisuuden teemoihin (esim. älykäs HTA, tekoäly, omahoito-ohjeet). Teemoille nimetään omistajat ja työryhmät, jotka laativat käyttäjätarinoita ja koordinoivat toteutusta.

Vinkit toimintamallin soveltajille

✅ Vinkit toimintamallin soveltajille

1. Yhteinen visio ja käsitteiden kirkastaminen

Varmista, että kaikki osapuolet ymmärtävät toimintamallin tavoitteet ja käsitteet samalla tavalla. Ilman yhteistä kieltä yhteiskehittäminen ei etene.

2. Resursoi oikein – ei yksin

Kehittämistyö ei saa nojata yhden henkilön varaan. Tarvitaan riittävästi aikaa, osaamista, tilaa ja tukea – sekä johdon sitoutumista.

3. Hyödynnä ketterää ja avointa tiedonjakoa

Käyttöönottojen nopeuttamiseksi ja päällekkäisen työn välttämiseksi jaa sisältöjä ja materiaaleja avoimesti muiden alueiden kanssa.

4. Rakenna vaikuttavuusperusteinen kehittämismalli

Priorisoi kehityskohteet vaikuttavuuden näkökulmasta ja seuraa etenemistä yhteisillä mittareilla ja tiekartalla.

5. Vahvista tietojohtamisen rakenteet

Tietojohtamisen yhteistyömalli tukee datan hallintaa, tiedon hyödyntämistä ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä.

6. Osallista aidosti – ei vain muodollisesti

🌟 Onnistumiset:

🔹 Nopeammat käyttöönotot ja resurssien säästö

Konsortion kautta on vältetty päällekkäiset investoinnit ja saatu ratkaisuja nopeammin asukkaiden käyttöön.

🔹 Sisällöntuotannon tehostuminen

Yhteinen sisällöntuotanto on mahdollistanut resurssien kohdentamisen taustaprosessien muutoksen johtamiseen.

Sudenkuopat: Eri kehitysvaiheessa olevien hyvinvointialueiden tarpeiden yhteensovittaminen.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

🔄 Muutokset konsortion käynnistymisen jälkeen

1. Yhteistyörakenteiden vahvistuminen

Konsortioon on liittynyt kaikki Suomi-Sote-alustaa käyttävää hyvinvointialuetta, ja sen rooli on tunnustettu STM:ssä, THL:ssä ja toimittajakentässä.
On laadittu yhteistyösopimus, jossa määritellään koordinaattorin rooli, strategisten pääkäyttäjien valtuudet ja yhteisen näkemyksen muodostamisen prosessi.

2. Kehittämisen organisointi ja priorisointi

Kehitysteemat on jaettu nykytoiminnallisuuksiin ja tulevaisuuden teemoihin, joille on nimetty omistajat ja työryhmät.

3. Käyttöönottojen nopeutuminen ja synergiahyödyt

Yhteinen kehitystyö on mahdollistanut nopeammat käyttöönotot, päällekkäisten investointien välttämisen ja sisältöjen jakamisen alueiden kesken.
Sisällöntuotantoon menevä resurssi on voitu kohdentaa taustaprosessien muutoksen johtamiseen.

Digialustan kansallisen kehittämisen yhteistyön toimintamallin kehittäminen (RRP, P4, I4)