Co-Act: Kotoutumista tukeva järjestöyhteistyö hyvinvointialueilla

Poikkisektorinen yhteistyömalli edistää maahan muuttaneiden kotoutumista. Se tarjoaa kehyksen kansalaisjärjestöjen ja hyvinvointialueiden kotoutumista tukevien sosiaalipalveluiden yhteistyölle.  

Toimintamallin nimi
Co-Act: Kotoutumista tukeva järjestöyhteistyö hyvinvointialueilla
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Poikkisektorinen yhteistyömalli edistää maahan muuttaneiden kotoutumista. Se tarjoaa kehyksen kansalaisjärjestöjen ja hyvinvointialueiden kotoutumista tukevien sosiaalipalveluiden yhteistyölle.  

Toteutuspaikka
Moniheli ry yhteistyössä maahan muuttaneiden, kansalaisjärjestöjen, hyvinvointialueiden ja kuntien viranomaisten kanssa.
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Valtakunnallinen
Toimintamallin rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)
Liitteet ja linkit

Tekijä

Lubica Vysna

Luotu

25.9.2025

Viimeksi muokattu

28.10.2025
Ratkaisun perusidea

Kotoutuminen uuteen maahan on monitahoinen ja elinikäinen sosiaalinen, psykologinen ja kulttuurinen prosessi. Poikkisektorinen yhteistyö vastaa paremmin maahan muuttaneiden erilaisiin tarpeisiin. Sen merkitys korostuu erityisesti silloin, kun he ovat juuri saapuneet maahan vailla riittävää tietoa ja tukea. 

Maahanmuuttajien kotoutumista edistävän lain mukaan päävastuu kotoutumisesta on kunnilla. Kunnilla tulisi olla luonteva rooli poikkisektorisen yhteistyön johtamisessa. Vaikka kunnat tekevät usein yhteistyötä sekä järjestöjen että hyvinvointialueiden kanssa, toteutuu se yleensä erillisissä prosesseissa. 

Siinä missä hyvinvointialueet keskittyvät maahan muuttaneiden kanssa tehtävään sosiaalityöhön osana julkisia palveluita, kansalaisjärjestöt tukevat mielenterveyttä, kielen oppimista, kulttuurin säilyttämistä ja sosiaalisia verkostoja. Rakenteellisen yhteistyön puute hyvinvointialueiden ja järjestöjen välillä kuitenkin rajoittaa maahan muuttaneille tarjolla olevan kokonaisvaltaisen tuen saatavuutta. Tämä malli pyrkii kaventamaan kuilua sektoreiden välillä tarjoamalla käytännön keinoja strategisten kumppanuuksien luomiseksi. 

Pitkällä aikavälillä tällainen yhteistyö edistäisi parempaa kotoutumista, lisäisi maahan muuttaneiden osallistumista ja vahvistaisi monikulttuurista työtä. 

Toimintaympäristö

Hyvinvointialueet ovat rakenteellisesti suhteellisen uusia, mutta niihin kohdistuu paljon odotuksia. Alueet painiskelevat lainsäädännön muutosten, rahoitusleikkausten ja henkilöstöpulan kanssa. Jatkuvat muutokset maahanmuuttoa ja kotoutumista koskevassa lainsäädännässä sekä kansalaisjärjestöihin kohdistuneet rahoitusleikkaukset tuovat mukanaan monia haasteita sille, miten tukea maahan muuttaneita eri sektoreilla.

Suomessa on tällä hetkellä yksi EU:n korkeimmista työttömyysasteista, ja maan talous on vaikeuksissa. Se yhdessä lisääntyneen rasismin kanssa – jota poliitikot puheellaan julkisesti vahvistavat – asettaa haasteita kulttuurisensitiivisten antirasististen palveluiden kehittämiselle.

Kaikkien näiden syiden vuoksi on tärkeämpää kuin koskaan yhdistää voimat eri sektoreiden välillä. Parhaiden tulosten saavuttamiseksi maahan muuttaneiden kotoutumista on tuettava monien eri kanavien kautta. Mallissa tavoitteenamme on luoda yhteistyörakenteita kotoutumista tukevien sosiaalipalveluiden ja kansalaisjärjestöjen välille.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Ammatillisia kohderyhmiä on kaksi: (1) kansalaisjärjestöjen työntekijät ja (2) hyvinvointialueen kotoutumista tukevien sosiaalipalveluiden työntekijät.

Toissijainen kohderyhmä ovat maahanmuuttajataustaiset henkilöt, jotka ovat kotoutumista tukevien sosiaalipalveluiden asiakkaita.

Mallissa on huomioitu kaikkien kohderyhmien näkökulmat yksilöhaastatteluiden ja ensimmäisestä luonnoksesta annetun palautteen avulla.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Mallin käyttöönotto voi olla monimutkaista erityisesti alueilla, joilla hyvinvointialueilla ja kansalaisjärjestöillä ei ole aiempaa yhteistyötä. Aloita yksinkertaisilla, vähän resursseja vaativilla toimenpiteillä ja laajenna toimintaa vähitellen. Hyvinvointialueiden ei odoteta toteuttavan kaikkia suosituksia. Ensimmäinen askel on tunnistaa ja luoda yhteyksiä paikallisiin kansalaisjärjestöihin ja maahan muuttaneita tukeviin hankkeisiin (esim. laatimalla paikallinen yhteystietoluettelo). 

Mallia sovelletaan samanaikaisesti kahdessa toimintaympäristössä:  

  • Hyvinvointialueiden kotoutumista tukevissa palveluissa 
  • Maahan muuttaneiden kanssa toimivissa kansalaisjärjestöissä  

Mallia voidaan muokata sovellettavaksi eri alueilla. Paikallisiin mukautuksiin voi kuulua uskonnollisten yhteisöjen (esimerkiksi kirkot, moskeijat) mukaan ottaminen kansalaisjärjestöjen rinnalle. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Aika ja resurssit: Molempien ammattiryhmien on investoitava aikaa ja henkilöstöresursseja yhteistyön rakentamiseen. Kun kansalaisjärjestöt ovat usein tottuneempia yhteistyöhön, viranomaisilta vaadittava panostus saattaa olla aluksi suurempaa. 

Johto: Määritelkää selkeästi, kuka vastaa yhteistyöprosessista. Ihanteellisessa tilanteessa hyvinvointialue ottaa johtavan roolin ja kantaa suuremman vastuun kattavan kansalaisjärjestöyhteistyön strategian kehittämisessä.