Asiakas- ja palveluohjauksen digitaaliset ratkaisut - Chatbot asiakaspalvelun tukena, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P4, I4)

Chatbot-toiminnallisuus osana Sata-alueen asiakaspalvelua. Tavoitteena on kasvattaa digitaalisten palvelujen käyttöä ja itsepalveluastetta. Chatbot toimii osana ei-hoidollista palvelutuotantoa asiakaspalvelutyön apuna.

Toimintaympäristö

Kestävän kasvun Satakunta 2 -hankkeen tavoitteina on:

  • Parantaa oikea-aikaista hoitoon pääsyä ja hoitotakuun toteutumista sekä purkaa koronan aiheuttamaa palveluvelkaa vaikuttavilla, tietoon perustuvilla asiakaslähtöisillä toimenpiteillä.
  • Edistää alueellista ja sosiaalista tasa-arvoa sekä kansalaisten yhdenvertaisuutta.
  • Lisätä kansalaisten hyvinvointia, terveyttä ja työkykyä.
  • Siirtää palvelutuotannon painopistettä enemmän ennaltaehkäiseviin, varhaisen tuen tai digitaalisten palveluiden suuntaan, jotta raskaampien palveluiden tarve vähenee.
  • Vahvistaa kohderyhmien osallisuutta.
  • Parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon tuottavuutta.

Satakunnan hyvinvointialueella palvelut on kuvattu Sata.fi-verkkosivuilla. Sivujen kautta on myös mahdollisuus asioida digitaalisesti. Lisäksi on mahdollista käyttää Sata-sovellusta. Tästä huolimatta asiakaspalvelukeskukseen tulevien yhteydenottojen määrä on huomattava. Moniin kysyttyihin asioihin olisi vastaus saatavilla verkkosivuilta. 

Satakunnan hyvinvointialueella on tavoitteena kasvattaa digitaalisten palvelujen käyttöä ja itsepalveluastetta. Chatbot-ratkaisu voisi toimia osana ei-hoidollista palvelutuotantoa asiakaspalvelutyön tukena.

 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Satakunnan hyvinvointialueen strategiassa 2023–2025 painotetaan henkilöstöresurssien kohdentamista ja työnjaon kehittämistä siten, että ne tukevat palvelujen sujuvaa tuottamista. Lisäksi korostetaan ICT- ja digipalvelujen kehittämistä osana muuta palvelutoimintaa sekä alueen veto- ja pitovoiman vahvistamista. Strategisia arvoja ovat ammatillisuus, vastuullinen uudistuminen, yhdenvertaisuus ja inhimillinen kohtaaminen.

Tekoälyn hyödyntäminen perustuu hyvinvointialueen strategiaan 2023–2025 sekä Digivisioon 2028. Asiakaspalvelun chatbot-kokeilun tavoitteena on vähentää ammattilaisille tulevien kysymysten määrää, nopeuttaa asukkaiden saamaa palvelua ja vapauttaa henkilöstön työaikaa muihin tehtäviin. Samalla parannetaan palvelun saatavuutta ja saavutettavuutta. 

Asiakaspalveluun tulevien yhteydenottojen määrä kuukausitasolla: puheluina 11 000- 12 000, chatin kautta  2 000 ja sähköpostitse 450-500. (tilanne 8/2025).

Kokeilun kautta halutaan myös vahvistaa organisaation tekoälyosaamista ja kehittää toimintakulttuuria. Kokeilu tuottaa arvokasta kokemusta tekoälyratkaisujen käyttöönotosta ja käytöstä sekä niihin liittyvistä vaatimuksista, joita voidaan hyödyntää tulevissa kehittämis- ja hankintaprosesseissa.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asukkailla on tarpeen saada vastauksia esittämiinsä kysymyksiin nopeasti kaikkina vuorokauden aikoina. Ammattilaiset tarvitsevat nopeasti tietoa eri palveluista, kun he etsivät asiakkaansa avuksi tietoa. Asiakaspalvelun ammattilaiset voivat keskittyä sellaisiin työtehtäviin, jotka edellyttävät heidän ammattitaitoaan, kun rutiininomaisiin kysymyksiin vastaa botti. Organisaatiotasolla pystytään paremmin vastaamaan ei-hoidolliseen palvelutarpeeseen, kun botti pystyy vastaamaan asukkaiden kysymyksiin 24/7.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Projektipäällikkö ja hankekoordinaattori tekivät alustavan pilottisuunnitelman, jota he esittelivät pilottisuunnitelmaa eri foorumeissa. Pilottisuunnitelman hyväksynnän jälkeen he kokosivat kehittäjätyöryhmän, jonka kanssa yhteistyössä pilottisuunnitelmaa tarkennettiin. Hankekoordinaattori koordinoi chatbot-testaajien ja järjestelmätoimittajan viikoittaista kehittämistä teams-alustalla.

Chatbotin testaajina toimi yhteensä viisi ammattilaista, joista kolme oli asiakaspalvelukeskuksesta, yksi viestinnästä ja yksi mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakasohjauksesta. Testaajille järjestettiin koulutus ennen testausjakson alkamista. Testaajat olivat sitoutuneita ja heille annettiin työaikaa testaamiseen. Testaajat, chatbotin toimittaja ja hankekehittäjät tapasivat viikoittain, jolloin pystyttiin ajantasaisesti reagoimaan botin tuottamiin virheellisiin vastauksiin. Kielimallia pystyttiin ohjeistamaan tarkemmin ammattilaisilta tulleiden kommenttien perusteella.

Tavoiteltu muutos

Kestävän kasvun Satakunta 2 -hankkeen tavoitteet: 

  • Parantaa oikea-aikaista hoitoon pääsyä ja hoitotakuun toteutumista sekä purkaa koronan aiheuttamaa palveluvelkaa vaikuttavilla, tietoon perustuvilla asiakaslähtöisillä toimenpiteillä.
  • Edistää alueellista ja sosiaalista tasa-arvoa sekä kansalaisten yhdenvertaisuutta.
  • Lisätä kansalaisten hyvinvointia, terveyttä ja työkykyä.
  • Siirtää palvelutuotannon painopistettä enemmän ennaltaehkäiseviin, varhaisen tuen tai digitaalisten palveluiden suuntaan, jotta raskaampien palveluiden tarve vähenee.
  • Vahvistaa kohderyhmien osallisuutta.
  • Parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon tuottavuutta.

Investointi 4: 

  • Hoitotakuuta edistävien palvelumuotoiltujen digitaalisten innovaatioiden käyttöönotto. 

Toimintamallin tavoitteena: 

  • Tavoitteena on kasvattaa digitaalisten palvelujen käyttöä ja itsepalveluastetta.

Kokeilun tavoitteena: 

  • Selvittää botin kyvykkyyttä antaa vastauksia ei-hoidollisissa tilanteissa yleisimmin esitettyihin kysymyksiin
  • Asiakaspalveluhenkilöstölle jää aikaa hoitaa ihmistä vaativiin tehtäviin
  • Lisätä osaamista botin käyttöönotosta ja käytöstä sovellettavaksi hyvinvointialueella
Muutoksen mittaaminen

Testaajilla oli käytössä aitoja, asiakaspalveluun tulleita asiakaskysymyksiä noin 2 000. Botin antamat vastaukset arviointiin tähtiluokituksella (1-5) sekä tarvittaessa sanallisella arviolla. Lisäksi botin suorituskykyä arvioitiin viikoittaisissa tapaamisissa. Tähtiarvioinnit kohenivat selkeästi, kun lähdeaineiston perushakumalli Google Vertex vaihdettiin tehokkaampaan hakumalliin AI Search moottoriin ja Google Vertex tietokantaan. Testaajille tehtiin lopuksi kysely käyttökokemuksista ja botin kyvykkyydestä.

Toteutussuunnitelma

Chatbotin testaaminen ja kehitystyö jatkuvat. Selvitystyö chatbotin hyödyntämiseksi asiakasohjauksessa ja chatbotin pilotti- ja tuotantokäytön aloitus ovat suunnitteilla.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat hyvinvointialueen asukkaat, jotka ottavat yhteyttä asiakaspalvelukeskukseen puhelimitse, chatin kautta tai sähköpostitse ja etsivät tietoa ei-hoidollisista asioista, jotka ovat pääsääntöisesti löydettävissä Sata.fi-verkkosivuilta. Asukkaita ohjataan käyttämään digitaalisia palveluja ja nostamaan itsepalveluastetta. Chatbotin kautta kynnys digitaalisten palvelujen käytölle madaltuu. 

Ratkaisun perusidea

Laajaan kielimalliin perustuvan chatbotin hyödyntäminen asiakaspalvelussa. Perusideana on tarjota chatbotin avulla vastauksia hyvinvointialueen asukkaiden esittämiin  ei-hoidollisiin kysymyksiin. Chatbot ohjaa asukasta ensivaiheen yhteydenotoissa ja antaa vastauksen niihin kysymyksiin, jotka ovat löydettävissä sata.fi-verkkosivustolta. Chatbot ohjaa kysymykseen vastaamisen asiakaspalveluun, kun kysymys koskee esimerkiksi hoidollisia asioita. 
Toimintamallia testattiin ammattilaisten toimesta testiympäristössä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Testaajapalautteen mukaan chatbot kykeni vastaamaan varsin hyvin tyypillisiin asiakkaiden kysymyksiin. Verkkosivujen osalta havaittiin kehityskohteita, sillä nykyisiä verkkosivuja ei ole luotu tekoälyn toimintalogiikkaa huomioiden. Kokeilun perusteella on mahdollista edetä vaiheittain chatbotin hyödyntämiseen asiakaspalvelussa ihmisasiakaspalvelun apuna.

Testaaminen edellytti sitoutuneita testaajia, jotka tekivät runsaasti kysymyksiä chatbotille ja arvioivat saadut vastaukset. Botin kehitystyö edellytti säännöllisiä viikkotapaamisia ja nopeaa reagointia havaittuihin chatbotin tekemiin virheisiin tai sellaisiin vastauksiin, jotka koettiin liian pitkiksi tai monimutkaisiksi. Chatbotin antamia vastauksia säädettiin komento-ohjauksella (prompt) myös esimerkiksi sävyn ja pituuden suhteen sekä erityisissä tilanteissa vastaamaan tietyllä tavalla, mm. puolesta asioinnin ohjeistus.  Botille annettiin eri vastausmallit riippuen siitä, oliko asiakaspalvelun chat-jono avoinna. Botin antamat vastaukset tarkistettiin lisäksi toisella kielimallikyselyllä ennen vastauksen näyttämistä kysyjälle. Olennaista oli myös, että botti pystyi tunnistamaan henkilötunnuksen kaltaisen numerosarjan, koska botille ei tule syöttää henkilötietoja. 

Chatbotin seuraavassa kehitysvaiheessa otetaan testaamiseen mukaan myös alueen asukkaita. Kokeilussa testaaminen tehtiin suljetussa testiympäristössä. Testikysymykset olivat aitoja, asiakaspalvelukeskukseen tulleita kysymyksiä.

Testaamisen yhteydessä tuli tutkittua myös Sata.fi-verkkosivujen toimivuus tekoälyratkaisun näkökulmasta. Testaus toi arvokasta tietoa hyvinvointialueen viestintään ja nettisivujen uudistamisessa. Tekoäly-ystävälliset verkkosivut voisivat sisältää avainsanoja ja teemoja. Jokaisella sivulla tulisi olla vain yksi selkeä teema ja sivujen rakenne tulisi olla yhtenäinen ja ennustettava. Uutisiin olisi hyvä merkintä ns. parasta ennen päiväys, jotta botti ei käyttäisi vanhentuneita uutisia tietolähteinä.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallista hyötyvät myös ammattilaiset, kun he löytävät botin avulla nopeammin tietoa palveluista.

Asukkaat kannattaa ottaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mukaan kehittämistyöhön. 

Chatbotin testaamisessa ja kehitystyössä tulee ottaa mukaan sitoutuneiden ja ammattitaitoisten testaajien lisäksi viestinnän ja ict:n osaajat. Testaaminen tulee koordinoida hyvin ja viikoittaisista tapaamisista tulee tehdä dokumentaatiota arviointia helpottamaan.

Komento-ohjauksella (prompt) on hyvä lisätä erilaisia vastausmalleja tilanteissa, joissa chatbot ei osaa vastata, ei saa vastata tai vastaaminen halutaan ohjata ihmiselle. 

Testauksessa todettiin parhaiten toimivaksi kokonaisuudeksi ChatGPT-4o kielimalli, Google VertexAI sisältötietokanta ja Sata.fi-verkkosivujen sisältörakenteeseen optimoitu tietojen kopiointimenetelmä. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kokeilujaksolla tehtiin 1994 testikysymystä, joihin chatbot vastasi hyvin tai melko hyvin 38%, ammattilaisille chatbot siirsi kysymykseen vastaamisen joka neljännessä tapauksessa.  Arvioinnin perusteella chatbot vaikuttaa lupaavalta ja monet virheelliset vastaukset selittyivät verkkosivujen rakenteella, sisällön epäloogisuudella tai vanhentuneella tiedolla. Chatbot saattaa hallusinoida esimerkiksi yhdistämällä kaksi asiaa, jotka eivät liity toisiinsa. 

Chatbotin testaamista tullaan jatkamaan asukastestauksella. Sen käytön laajentamista suunnitellaan myöhemmin digiasiointialustaan liitettäväksi sekä asiakasohjauksessa hyödynnettäväksi.