Ammattilaisten digiosaamisen vahvistamisen toimintamalli, Pohjois-Pohjanmaan hva (RRP, P4, I4)

Pohjois-Pohjanmaalla kehitetään ammattilaisten digiosaamisen vahvistamisen toimintamallia. Toimintamalli sisältää mm. osaamisen ennakoinnin, nykytilan kartoituksen, osaamisen kehittämisen suunnittelun ja osaamisen kehittämisen vaiheet. 

Toimintaympäristö

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde) on yksi Suomen laajimmista hyvinvointialueista, vastaten noin 418 000 asukkaan hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta. Pohteella työskentelee 18 000 ammattilaista. Pohjois-Pohjanmaalla kehitetään toimintamallia, jonka avulla vahvistetaan ammattilaisten digiosaamista. Ammattilaisten digiosaamisen vahvistamisen toimintamallilla varmistetaan ammattilaisten digiosaamisen tuki ja mahdollistetaan pitkäjänteinen, suunnitelmallinen digiosaamista vahvistava työ. Ammattilaisten riittävä digiosaaminen edistää asiakkaiden laadukasta palvelua, ohjautumista oikea-aikaisesti digipalveluihin, digikanavien käytön kasvua ja ammattilaisten sujuvaa työskentelyä.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Toimintamallin kehittäminen linkittyy Pohteen strategian (Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen strategia 2023–2030) painopisteisiin ihmistä varten, parhaat osaajat ja rohkeasti uutta. Strategiassa kuvataan tarvetta tuottaa tarpeenmukaisia ja saavutettavissa olevia palveluita monin eri tavoin, huomioiden sähköisten palveluiden ja teknologian tarjoamat mahdollisuudet. Pohteen tahtotilana on olla arvostettu työnantaja ja kouluttaja: osaava ja työssään hyvinvoiva henkilöstö on hyvinvointialueen peruspilari. Uudistaminen kuuluu kaikille. 

Pohteen järjestämissuunnitelmassa (Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämissuunnitelma 2023–2025)  korostetaan, että  digitalisaatiota ja teknologiaa on mahdollista hyödyntää vielä nykyistä  tehokkaammin. Pohteen digitaalinen sote-keskus lisää osaltaan palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta alueella. Käytössä olevat ja uudet digitaaliset palvelut ja teknologiat koskettavat koko hyvinvointialuetta. Digitaalisten palveluiden ja teknologian lisääminen ja uudistuksiin liittyvä digiosaamisen vahvistamisen tarve koskettaa kaikkia Pohteen ammattilaisia. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet
  • Asiakkailla on tarve saada laadukasta palvelua ja oikea-aikaista ohjausta tarpeiden mukaisiin digipalveluihin ja teknologioihin.
  • Ammattilaisilla on tarve työskennellä sujuvasti ja hallita tehtävässä tarvittavat digiratkaisut,   vastata asiakkaiden tarpeisiin, antaa laadukasta palvelua ja osata antaa ohjausta asiakkaan tarvitsemiin digipalveluihin ja teknologioihin.
  • Organisaation näkökulmasta on tärkeää, että digitaaliset palvelut ja teknologiat ovat täysipainoisesti käytössä, niiden käyttö kasvaa, asiakkaiden ohjautuminen niihin on oikea-aikaista ja asiakkaiden niissä saama palvelu on laadukasta.  
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittämisen vaiheessa RRP hanke koordinoi työtä.  Toimintamallin kehittämisessä  tarvitaan yhteistyötä Pohteen eri toimijoiden kesken (mm. eri toimialueet,  kehittämisen palvelualue, lääketieteen,-hoitotyön,-sosiaalityön tehtäväalat, osaamisen kehittämisen vastuualue).  

Tavoiteltu muutos

Varmistetaan riittävä ammattilaisten digiosaamisen tuki yli toimialuerajojen. Mahdollistetaan pitkäjänteinen, suunnitelmallinen ammattilaisten digiosaamista vahvistava työ. 

Toteutussuunnitelma

Ammattilaisten digiosaamisen vahvistamisen toimintamalli  mukailee  Pohteen osaamisen kehittämisen ja sen johtamisen kuusivaiheista prosessimallia. 

Toimintamallin vaiheita 

Digiosaamisen ennakointi

  • Kartoitetaan olemassa olevat ja tarvittaessa luodaan foorumit, joissa ammattilaisten digiosaamisen tarpeita voidaan ennakoida ja sen ansiosta varautua niihin (esimerkiksi järjestämällä ennakoivasti koulutusta). Hyödynnetään  ko. foorumeita suunnitelmallisesti. 

Digiosaamisen määrittely

  • Kuvataan ammattilaisten hallussa olevaa digiosaamista (esim. tieto olemassa olevista erilaisista digiin liittyvistä rooleista ja vastuualueista). 

Digiosaamisen nykytilan kartoitus

  • Arvioidaan tarvetta kartoittaa ammattilaisten digiosaamista (esim. kysely)  tai tehdä muuta selvitystyötä (esim. avainhenkilöiden haastattelut, kuvausten pyytäminen toimialueilta digiosaamiseen liittyvistä tarpeista). Hyödynnetään tietoa osaamisen kehittämisen suunnittelun vaiheessa. 

Digiosaamisen kehittämisen suunnittelu

  • Tehdään suunnitelma digiosaamisen vahvistamisen  konkreettisista toimenpiteistä.
  • Hyödynnetään toimintamallin aiemmissa vaiheissa esille nousseita tarpeita.
  • Kirjataan suunnitelma. 

Digiosaamisen kehittäminen

  • Toteutetaan suunnitellut toimenpiteet. 

Arviointi

  • Arvioidaan digiosaamisen kehittymistä ja digiosaamisen vahvistamisen toimenpiteiden toimivuutta. 
Liitteet
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat kaikki Pohteen asiakas ja potilastyötä tekevät ammattilaiset.

Ratkaisun perusidea

Pohteen digiosaamisen vahvistamisen toimintamalli on kuusivaiheinen prosessi, jonka tavoitteena on kehittää ja ylläpitää sote-ammattilaisten digiosaamista systemaattisesti koko organisaatiossa. Malli vastaa digitalisaation tuomiin uusiin osaamistarpeisiin ja tukee laadukasta palvelua sekä työn sujuvuutta. Prosessin vaiheet ovat: osaamisen ennakointi, määrittely, nykytilan kartoitus, kehittämisen suunnittelu, kehittäminen ja arviointi. Malli mahdollistaa osaamisen kehittämisen suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti, ja sitä voidaan soveltaa eri toimialueilla ja yksiköissä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin juurruttaminen edellyttää seuraavia vaiheita ja resursseja:

  • Vaiheet:
    1. Osaamisen ennakointi (tulevien tarpeiden tunnistaminen)
    2. Osaamisen määrittely (digiosaamisen tasot ja arviointikriteerit)
    3. Nykytilan kartoitus (esim. osaamiskartoitukset)
    4. Kehittämisen suunnittelu (toimenpiteiden suunnittelu, kuten koulutukset)
    5. Osaamisen kehittäminen (esim. digimentoritoiminta)
    6. Arviointi (osaamisen ja menetelmien vaikuttavuuden arviointi)
  • Resurssit:
    • Vastuuhenkilöt ja ydinryhmä
    • Työaika suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin
    • Säännölliset tapaamiset ja verkostoyhteistyö
  • Juurruttamisen edellytykset:
    • Toimintamalli on kuvattu ja testattu
    • Tavoitteet ja mittarit on määritelty
    • Hallinta- ja ylläpitovastuut on sovittu
    • Päätös käyttöönotosta on tehty ja vastuuhenkilöt nimetty
Vinkit toimintamallin soveltajille

Vinkit toimintamallin soveltajille

  • Malli on sovellettavissa eri yksiköihin ja kohderyhmille, kunhan vaiheet ja vastuut määritellään selkeästi.
  • Johdon ja esihenkilöiden sitoutuminen sekä selkeä omistajuus ovat onnistumisen edellytyksiä.
  • Verkostomainen työskentely ja säännöllinen arviointi tukevat mallin vakiinnuttamista.
  • Sudenkuoppia ovat mm. resurssien puute, epäselvät vastuut ja puutteellinen viestintä.

     

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Arviointi perustuu sekä määrällisiin että laadullisiin mittareihin, kuten digiosaamisen tasojen arviointiin ennen ja jälkeen kehittämistoimenpiteiden, osallistujamääriin (esim. verkkokoulutukset, digitaitaja), palautteisiin ja havaintoihin pilottivaiheessa sekä toimintamallin käyttöönottoon yksiköissä. Ensimmäiset kokemukset osoittavat, että toimintamalli tukee osaamisen kehittymistä ja mahdollistaa yhteisöllisen oppimisen. Mallin avulla on tunnistettu myös kehittämistarpeita ja saatu palautetta menetelmien toimivuudesta.