| Innokylä

Toimintaympäristö

Lapin hyvinvointialue (Lapha) on aloittanut toimintansa 1.1.2023. Lapin hyvinvointialue jakautuu neljään eri palvelualueeseen: kaakkoinen, lounainen, itäinen ja pohjoinen. Saamelaisten kotiseutualue (joka kattaa Utsjoen, Enontekiön ja Inarin kuntien alueet sekä Sodankylän pohjoisosan, Vuotson) sijoittuu Lapin hyvinvointialueen pohjoiselle ja itäiselle palvelualueelle. Saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään. Saamenkieliset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yksi tapa, jolla saamelaisten perustuslaillinen oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan toteutuu (Suomen perustuslaki 1999/731,17§).

Saamenkielisistä palveluista Lapin hyvinvointialueella säädetään laissa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Lain mukaan asiakkaalla on oikeus käyttää saamen kieltä saamelaisten kotiseutualueen kunnissa tuotettavissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa sekä Lapin hyvinvointialueen alueella sellaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, joita tuotetaan vain kotiseutualueen kuntien ulkopuolella sijaitsevissa toimintayksiköissä. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 2021/612, 5§.) Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi erikoissairaanhoidon palvelut. Lisäksi saamelaisten kielellisistä oikeuksista säädetään saamen kielilailla (2003/1086). 

Saamenkielisen asiakkaan oikeutta saada saamenkielistä palvelua ohjaa useat lait, joten ammattilaisen osaamisen vahvistaminen saamenkielisissä ja -kulttuurinmukaisissa palveluissa on tärkeää erityisesti Lapin hyvinvointialueella.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Eri selvitysten ja kyselyiden mukaan ammattilaisten osaaminen ja työnantajan antama perehdytys koskien saamenkielisiä ja -kulttuurinmukaisista palveluita vaihtelee (kts. esim. Selvitys koronapandemian vaikutuksista Lapin hyvinvointialueella).

VASA2 - Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle -hanke ja A-klinikkasäätiö toteuttivat 18.3.-14.4.2024 päihde- ja riippuvuustyön kyselyn, jolla kartoitettiin osaamisen ja yhteistyön kehittämistarpeita Lapin hyvinvointialueella. Kysely suunnattiin Lapin sosiaali-, terveys- ja sivistyspalveluiden ammattilaisille. Kyselyyn vastasi yhteensä 221 työntekijää. Kyselystä nousi esiin, että ammattilaiset tarvitsevat lisää tietoa ja tukea niin saamenkielisistä ja -kulttuurinmukaisista palveluista kuin saamelaisen asiakkaan kohtaamisesta. Lisää kyselystä voit lukea täältä ja täältä.

Varhainen tuki ja nepsypalvelupolun (ml. saamenkieliset ja -kulttuurinmukaiset palvelut) kehittämistyössä tehtiin 12/2023–1/2024 Lapin hyvinvointialueen ammattilaisille kysely osaamisen vahvistamisen tarpeista. Kyselyyn saatiin 32 vastausta. Näiden vastausten ja kehittämisen työpajoissa käytyjen yhteisten keskustelujen kautta koostettiin osaamisen vahvistamisen suunnitelma, jonka pohjalta lähdettiin kokonaisuudessa etenemään. Yhtenä kärkenä ammattilaisten perustiedon lisääminen neurokirjosta saamen kielen ja kulttuurin kontekstissa. Lisää kyselystä voit lukea täältä.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Koska saamenkielisen asiakkaan oikeutta saada saamenkielistä palvelua ohjaa useat lait, on ammattilaisen osaamisen vahvistaminen saamenkielisissä ja kulttuurinmukaisissa palveluissa erityisesti Lapin hyvinvointialueella tärkeää, jotta turvataan saamelaisten kielelliset oikeudet.

Pelkkä saamen kielen osaaminen ei kuitenkaan ole kaikissa tilanteissa riittävä tapa turvata palveluita saamelaisille. Työntekijöillä tulisi olla myös kulttuurista tuntemusta ja osaamista mm. luontosuhteeseen sekä saamelaisiin vaikuttaneisiin historiallisiin tapahtumiin liittyen. Erityisesti alueilla, joilla on vähemmän saamen kieltä osaavia saamelaisia, olisi kulttuurinmukaisille palveluille joidenkin näkemysten mukaan jopa enemmän tarvetta kuin saamenkielisille palveluille. Palvelutarpeen arvioinneissa on tärkeää selvittää ihmisen tausta, jotta voidaan ymmärtää asiakkaan tilanne kokonaisvaltaisesti. Tällöin tulisi olla ymmärrystä ja/tai kokemuspintaa myös saamelaisen asiakkaan kulttuuritaustasta, jotta hän tulee täysin ymmärretyksi. Keskittymällä palveluissa ainoastaan saamen kielen merkitykseen, rajaa se herkästi kielen menettäneet ulkopuolelle. Lainsäädännössä kuitenkin otetaan huomioon ainoastaan saamenkielisyys, ei kulttuuria, vaikka saamen kielen menettäneet tarvitsevat kulttuurinmukaisia palveluita. (Selvitys koronapandemian vaikutuksista Lapin hyvinvointialueella.)

Saamelaisen asiakkaan kieli- ja kulttuuritaustan ymmärrys ja huomioiminen auttaa luottamussuhteen synnyssä asiakkaan ja ammattilaisen välillä. Se myös edesauttaa nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kokemusta.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Osaamisen vahvistamisen tallenteet ja materiaalit ovat syntyneet laajassa yhteistyössä eri tahojen kanssa; mm. saamenkielisten ja -kulttuurinmukaisten palveluiden ammattilaiset ja asiantuntijat, Lapin hyvinvointialueen kielityöntekijät, kokemusasiantuntijat, opiskelijayhteistyö, ADHD-podi, Giellagáldu, ADHD-liitto, Autismiliitto , Tukena, Aspa-säätiö ja Aspa-palvelut, Kuhikettu ja VASA2-hankkeen mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden kokonaisuuden asiantuntijat. Yhteistyötä on tehty myös rajat ylittäen Ruotsiin ja Norjaan.

Tavoiteltu muutos

Osaamisen vahvistamisen kokonaisuudella lisättiin Lapin hyvinvointialueen suomen- ja saamenkielisten sote- ammattilaisten neurokirjon, mielenterveys- ja päihdeosaamista, mikä vaikuttaa osaltaan asiakkaiden ja potilaiden tuen, palvelun ja hoidon tarpeen arviointiin, näiden laadukkaaseen suunnitteluun, niiden piiriin pääsyyn sekä toteuttamiseen.

Saamenäkökulmasta hankkeen aikana vahvistettiin saamenkielistä neurokirjon osaamista, mutta myös koulutettiin suomenkielisiä ammattilaisia ja muita asiasta kiinnostuneita neurokirjosta saamelaisuuden näkökulmasta. Lisäksi vahvistettiin ammattilaisten osaamista saamelaisen asiakkaan kohtaamiseen liittyen.

Osaamisen vahvistamiseen saamenäkökulmasta liittyy myös hankkeessa tuotetut uudet saamenkielisten materiaalit. Osa materiaaleista on tuotettu yhteistyössä eri tahojen kanssa tai olemassa olevien suomenkielisten materiaalien pohjalta. Nämä materiaalit ovat tueksi sekä ammattilaisille heidän työssään että myös kansalaisille omassa arjessaan.

Muutoksen mittaaminen

VASA2 - Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle -hankkeen osaamisen vahvistamisen webinaareista on kerätty osallistujilta palautetta Teams-kyselyssä seuraavin kysymyksin:

Webinaarista kokonaisuutena oli hyötyä minulle
Webinaari lisäsi ymmärrystäni käsiteltävästä aiheesta
Avoin palaute webinaarista

Koettu hyöty ja ymmärryksen lisääntyminen saamelaisuuden näkökulmasta pidetyistä webinaareista oli sijoittui asteikolla 1-5 asteikkojen 4-5 väliin ja webinaarit saivat kiitosta. Myös avoimia palautteita saatiin, mm.

Saamelaisen asiakkaan kohtaaminen -webinaari 18.11.2024

"Ihana webinaari, jossa aihe meni kyllä niin ihon alle. Toivoisin, että jokainen ammattilainen hoksasi saamelaisuuden erityisyydet ja eriäväisyydet, jokainen on yksilö - johon vaikuttaa tietyt yhteisön asiat, mutta myös yksilön omat haasteet."
"Tosi hyvä webinaari, tämän webinaarin tallennetta kannattaa jakaa laajasti!"
"Aivan erinomainen kokonaisuus."
"Tärkeitä asioita ja hyviä nostoja."

Neurokirjo saamelaisuuden näkökulmasta -webinaari 11.12.2025

"Todella mielenkiintoinen aihe ja itselle tärkeä lisätä ymmärrystä saamelaisuudesta."
"Todella hyödyllinen, kiitos! Voi, kun olisin kuullut tämän kaiken silloin, kun aloitin työurani."

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä sekä suomen- että saamenkieliset sisote-ammattilaiset, sekä saamelaiset/ saamenkieliset asiakkaat.

Saamenkielinen materiaali on suunnattu pohjois-, inarin- ja koltansaamenkielisille ammattilaisille hyödynnettäväksi asiakastyössä. Pohjoissaamea puhutaan Suomen lisäksi myös Norjassa ja Ruotsissa, joten pohjoissaamenkielisiä osaamisen vahvistamisen materiaaleja voidaan hyödyntää myös valtioiden rajat ylittäen. Muu osaamisen vahvistamisen materiaali saamelaisuuteen liittyen, kuten saamelaisen asiakkaan kohtaaminen ja neurokirjo saamelaisuuden näkökulmasta, on suunnattu kaikille sote-alan ammattilaisille sekä niille henkilöille, joita neurokirjon asiat koskettavat.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Osaamisen vahvistamisen kokonaisuudella lisätään Lapin hyvinvointialueen suomen- ja saamenkielisten sote- ammattilaisten neurokirjon, mielenterveys- ja päihde- ja riippuvuusosaamista, mikä vaikuttaa osaltaan asiakkaiden ja potilaiden tuen, palvelun ja hoidon tarpeen arviointiin, näiden laadukkaaseen suunnitteluun, niiden piiriin pääsyyn sekä toteuttamiseen.

Osaamisen vahvistaminen saamenkielisissä ja –kulttuurinmukaisissa palveluissa tukee saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumista ja saamelaisen asiakkaan kokonaisvaltaista kohtaamista, myös kulttuuritausta huomioiden, sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tähän toimintamalliin on koottuna ammattilaisen osaamisen vahvistamisen tallenteet ja materiaalit, joita voi hyödyntää saamenkielisissä ja -kulttuurinmukaisissa palveluissa.

VASA2-hankkeessa tuotettiin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa paljon uutta materiaalia (mm. koulutustallenteet, psykoedukatiiviset sisällöt, työvälineet), jota sote-alan ammattilaiset voivat hyödyntää oman osaamisen vahvistamiseen. Materiaalit on suunnattu erityisesti Lapin hyvinvointialueen sote-alan ammattilaisille, joita laki velvoittaa ottamaan huomioimaan saamelaisten kieleen liittyvät oikeudet palveluissa. Materiaaleista hyötyvät myös asiakkaat ja muut ammattiryhmät sekä Lapin hyvinvointialueen ulkopuolella työskentelevät ammattilaiset, jotka kohtaavat saamelaisia työssään.

Osaamisen vahvistamisen kokonaisuudella on valtava merkitys saamelaisyhteisölle tiedon lisääntymisen vuoksi, ja saamenkieliselle yhteisölle uusien neurokirjon sanojen luomisen vuoksi.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Saamenkieliset- ja kulttuurinmukaiset materiaalit löytyvät hankesivujen lisäksi Lapin digiNepsy-verkkosivuilta ja Lapin hyvinvointialueen ammattilaisten sisäisestä intrasta, Kaltiosta, saamenkielisten materiaalien materiaalipankista. Saamenkielisten materiaalien osalta tehdään kohdennettua monikanavaista markkinointia saamenkielisille ammattilaisille.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Osaamisen vahvistamisen materiaalit soveltuvat kaikille niille, jotka kohtaavat saamelaisia työssään. Erityisesti Lapin hyvinvointialueen sote-alan ammattilaisille, joita laki velvoittaa ottamaan huomioimaan saamelaisten kieleen ja kulttuurin liittyvät oikeudet palveluissa.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

VASA2-hankkeessa on tuotettu eri muodoissaan paljon uutta materiaalia, joita sote-alan ammattilaiset voivat hyödyntää oman osaamisen vahvistamiseen. Materiaaleista hyötyvät myös asiakkaat ja muut ammattiryhmät sekä Lapin hyvinvointialueen ulkopuolella työskentelevät ammattilaiset, jotka kohtaavat saamelaisia työssään.

Ammattilaisen osaamisen vahvistaminen saamenkielisissä ja kulttuurinmukaisissa palveluissa, Lapin HVA (RRP, P4, I1)