| Innokylä

Toimintaympäristö

Satakunnan hyvinvointialue koostuu kaikkiaan 16 kunnasta ja sen yhteenlaskettu asukasluku on noin 210 000 (v. 2025). Hyvinvointialueen ammattilaisten kokonaismäärä on noin 10.000.

Satakunnan hyvinvointialue on mukana Kestävän kasvun ohjelmassa, jonka rahoituksella puretaan koronakriisin aiheuttamaa hoito- ja palveluvelkaa uudistamalla toimintamalleja ja ottamalla käyttöön digipalveluja. Tavoitteena on parantaa hoitotakuun toteutumista, vähentää eriarvoisuutta, edistää varhaista ongelmien tunnistamista ja ennaltaehkäisyä sekä lisätä palveluiden laatua ja kustannusvaikuttavuutta. (Suomen kestävän kasvun ohjelma.)

Osana hanketta on kehitetty ammattilaisten digiosaamista asiakastyössä toimivien ja heidän esihenkilöidensä sekä osittain myös koko henkilöstön osalta. Satakunnan hyvinvointialueella painotetaan liikkuvia ja kotiin vietäviä palveluja sekä digitaalisten palvelujen integrointia tehokkaaksi kokonaisuudeksi organisaation toimintaan. Keskeisenä tavoitteena on, että asiakkaat saavat tarpeita vastaavaa palvelua oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan, turvata myös henkilöstön saatavuus, riittävyys ja hyvinvointi sekä toiminnan ja rakenteiden sekä palveluiden yhteensovittaminen.(Satakunnan hyvinvointialueen strategia 2023-2025.)

Digipalvelut tuovat mahdollisuuksia esimerkiksi hoitoon pääsyn parantamiselle ja työn tehostamiselle. Se edellyttää kuitenkin suunnitelmallista kehittämistä, johdon ja henkilöstön sitoutumista sekä osaamista. Palvelujen tulee olla asiakaslähtöisiä, saavutettavia ja kustannusvaikuttavia. Automatisointi mahdollistaa resurssien kohdentamisen tehtäviin, jotka vaativat ammattilaisen panosta. Digipalvelut ovat korvanneet perinteisiä yhteydenottotapoja ja muuttaneet ammattilaisten työnkuvaa ja prosesseja. Muutos edellyttää uudenlaista osaamista sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilta.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Satakunnan hyvinvointialueella digipalvelujen käyttö on viime vuosina lisääntynyt. Uusia järjestelmiä on käyttöönotettu. Näistä esimerkkinä yhteinen digiasiointialusta. Vuonna 2024 Satakunnan hyvinvointialueen palveluja käyttäneistä 31.8% oli asioinut ammattilaisen kanssadigitaalisesti. Vaikka luku onkin maan keskiarvio hieman matalampi, on luku kuitenkin nouseva. (Sotkanet, viitattu 3.11.2025).

Sata-alueen ammattilaisten digikoulutukset ovat tähän asti keskittyneet erityisesti järjestelmien käyttöönottokoulutuksiin. Digipalveluiden käytön lisääntymisen myötä halutaan ammattilaisten digiosaamista vahvistaa kansallisesti tunnistettujen osaamistarpeiden mukaisesti ja siten, että ne osaltaan vahvistavat strategisten tavoitteiden toteutumista. Strategiset periaatteet ovat kuvattuna kohdassa Tavoiteltu muutos.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Tutkimusten ja selvitysten mukaan (esim. Jarva, Erika 2024 Väitöskirja terveydenhuollon ammattilaisten digiosaamisesta & Stm 2024 Käsikirja digitalisaatiota ja sitä koskevien toimintatapojen, osaamisen kulttuurin edistämisestä) sote-alalla on tarve vahvistaa ammattilaisten digiosaamista. Ammattilaisten osaamisen taso vaihtelee. Osaamiseen vaikuttavat esimerkiksi ikä, koulutus ja työkokemus. Toimintaympäristöt ja - tavat ovat muutoksessa ja se lisää tarvetta digiosaamiselle nyt ja tulevaisuudessa. Satakunnan hyvinvointialueella ei ole tehty selvitystä ammattilaisten digiosaamisen tasosta vaan pikemminkin luotettu kansallisiin selvityksiin ja tutkimuksiin ammattilaisten osaamistarpeista. Jotta digipalveluita kehitetään ja niitä toteutetaan laadukkaasti ja vaikuttavasti, tarvitaan monenlaista digiosaamista. Hyvin toimiva teknologia ei siis yksinään riitä, vaan laajempaa digiosaamista tarvitaan, jotta

asiakkaat saavat laadukasta, oikea-aikaista ja tarpeita vastaavaa palvelua
asiakkaat ohjautuvat oikea-aikaisesti ja tarpeita vastaavasti digipalveluihin
asiakkaat tulevat kuulluksi ja kohdatuksi eli ammattilaisilla on kyvykkyyttä vastata asiakkaiden tarpeisiin, osaamista digiviestinnässä ja asiakasohjauksessa sekä yhteistyötaitoja digikontekstissa
ammattilaiset tunnistavat asiakkaiden digituen tarvetta ja heillä on osaamista antaa digitukea tai ohjata tarvittavan digituen pariin, jotta digipalveluiden käyttö tarvelähtöisesti voidaan entistä paremmin mahdollistaa ja vähennetään digisyrjäytymistä
vaikutetaan osaltaan kustannusten hillintään.

Kansallisesti määritellyt osaamistarpeet ovat:

teknologiaosaaminen
palveluosaaminen
kliininen- ja substanssiosaaminen
eettinen osaaminen.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittämistä on koordinoitu Kestävän kasvun Satakunta 2 hankekoordinaattorin toimesta. Kehittämiseen on osallistunut laajasti eri hyvinvointialueen toimijoita, kuten henkilöstökehittämisen ja ICT- ja digipalveluiden työntekijöitä sekä oppilaitosten ja korkeakoulujen ammattilaisia. Valmistelussa on huomioitu toimialueilta tulleet tarpeet ja näkemykset, kuultu alueen asiantuntijoita, perehdytty eri hyvinvointialueiden käytänteisiin ja saatuihin kokokemuksiin. Osana kehittämistyötä tehtiin kysely Sata-alueen ammattilaisille digitaalisista palveluista. Kysely tullaan toistamaan kahdesti vuoden 2025 aikana.

Koko kehittämistyön ajan henkilöstöpalvelujen ja ICT- ja digipalveluiden kanssa tehtävä yhteistyö on ollut erittäin tiivistä. Tapaamiset ovat olleet säännöllisiä erityisesti hankekoordinaattorin ja osaamisen kehittämisen koordinaattorin/koulutussuunnittelijan kesken. Kehittämistyön tuloksena valmistuivat ammattilaisten digiosaamista lisäävät ja vahvistavat kurssit. Kurssien tavoitteet ja tavoitteita vastaavat sisällöt ovat edellyttäneet viikoittaista yhteistyötä, työn jakamista ja seuraavien edistettävien asioiden edistämisen sopimista ja suunnittelua sekä työn etenemisen seurantaa. Tukea työhön on saatu järjestämällä tapaamisia säännöllisesti Sata-alueen henkilöstön kehittämispäällikön ja digiasiointialustan projektipäällikön kanssa. Lisäksi yhteistyötä on toteutettu muun muassa tutkimus- ja kehitysjohtajan, ict- ja digijohtajan ja it-kehittämispäällikön kanssa. Toimialueita on osallistutettu valmisteluun mahdollistamalla valmistelussa olevan koulutuskokonaisuuden sisällön testausta eri tavoin. Saatuja palautteita on hyödynnetty ja huomioitu sisällön kehityksessä. Alueen oppilaitosten ja korkeakoulujen sekä DigiSimu- hankkeen kanssa tehtävä yhteistyö on ollut merkityksellistä. Yhteistyössä on laadittu muun muassa osa kurssien koulutusmateriaaleista, mitkä hyödyttävät alueellisesti digiosaamisen kehittämistä.

Tavoiteltu muutos

Muutoksella tavoitellaan Satakunnan hyvinvointialueen ammattilaisten digiosaamisen ja -tuen kehittymistä vastaamaan paremmin sote-ammattilaisille kansallisesti määritettyjä osaamistarpeita ja tuetaan alueen strategisiin periaatteisiin pääsemistä:

Palvelut ovat yhdenvertaisesti, oikea-aikaisesti ja lähellä monin eri tavoin
Vahvistetaan ennaltaehkäiseviä palveluja sekä monipuolisia lähipalveluja
Tuotetaan hyvinvointia, palveluita ja turvallisuutta kaikille asukkaille ja järjestetään palvelut tehokkaasti ja turvallisesti
Järjestetään laadukkaat ja vaikuttavat palvelut, joissa asiakas on keskiössä
Tuetaan omaehtoista terveyden ja hyvinvoinnin parantamista sekä oman hoidon osallisuutta
Järjestetään ja kehitetään palveluja tasapuolisesti erilaiset asiakasryhmät huomioiden yhteistyössä eri kuntien, yritysten ja järjestöjen kanssa
Tuotetaan palveluita ammatillisesti, turvallisesti ja laadukkaasti
Johtamisella tuetaan ja edesautetaan henkilöstön työhyvinvointia ja osaamisen kehittämistä sekä turvataan ammattitaitoisen työvoiman saantia
Henkilöstö osallistuu ja kehittää vaikuttavaa toimintaa
Uudistetaan johtamis- ja toimintamalleja ja luodaan yhteen sovitetun palvelujärjestelmän
Palvelut ovat taloudellisia sekä laadukkaita ja huolehditaan, että kustannuskehitys vastaa rahoitusta
Tieto, tutkimus ja käytännön kokeilut ohjaavat kohti vaikuttavia toimintamalleja.

(Satakunnan hyvinvointialueen strategia 2023-2025)

Muutoksen mittaaminen

Koulutusalustalle toteutettiin kyselyt, joilla koulutuskokonaisuuden hyötyjä voidaan arvioida. Kumpaankin kurssiin toteutettiin erilliset palautekyselyt. Lisäksi seurataan kurssin suoritemääriä.

Pidemmällä aikavälillä vaikutuksia voidaan arvioida myös ottamalla huomioon asiakas - ja henkilöstöpalautteet erityisesti liittyen asiakkaiden kokemuksiin digipalveluista. Ammattilaisten kokemuksia voidaan lisäksi arvioida esimerkiksi kyselyllä Sata-alueen ammattilaisille digitaalisista palveluista sekä mahdollisesti muiden henkilöstökyselyjen kautta.

Toteutussuunnitelma

Koulutuskokonaisuuden kehittäminen ja käyttöönotto on hyväksytty Sata-alueella. Koulutussisältöjen suorittaminen edellyttää ammattilaisilta aikaa koulutuksen läpikäyntiin. Tämä mahdollistuu, kun sisältöjen läpikäyntiä voi jaksottaa eri ajankohdille ja voi suorittaa tarvittaessa vain osan kurssikokonaisuudesta riippuen ammattilaisen tai toimialueen osaamistarpeista. Yhdessä esihenkilön kanssa voidaan määritetään, mitä osioita ammattilaisen on tärkeä suorittaa. Digiosaaja koulutuskokonaisuus jaetaan kahteen eri kurssiin: Digiosaaja 1.0 ja Digiosaaja 2.0. Tämä mahdollistaa osaamisen kehittymiselle muun muassa jatkuvuutta, parempaa koulutuksessa käsiteltävien asioiden reflektointia ja mahdollisuutta kohdentaa sisältöjä tarpeita vastaaviksi. Koulutuskokonaisuuksille on määritelty selkeät tavoitteet, joiden pohjalta on muodostettu varsinainen sisältö. Tämä auttaa myös toiminnan arvioinnissa. Lisäksi kurssit on liitetty digitaaliselle perehdytysalustalle osaksi vakituisten ja pitkäaikaisten sijaisten perehdytyskokonaisuutta. Päällekkäisyyksiä tulee välttää niin sisällön suunnittelussa kuin suhteessa muihin alueella käytössä oleviin perehdytys sisältöihin.

Koulutuskokonaisuudesta ja sen päivittämisestä vastaa osaamisen kehittämisen palvelut. Sisällön tarkastamisen osalta erityisesti ict- ja digipalveluilla on merkittävä rooli. Sisältö läpikäydään ja tarvittaessa päivitetään vuosittain. Jokaiselle kurssien sisällön osille on tavoitteena nimetä vastaavat ammattilaiset, jotka läpikäyvät sisällön päivityksen yhteydessä. Päivittämistä koordinoi henkilöstöpalvelut.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Digiosaamisen kehittämisen kohderyhmä on koko Satakunnan hyvinvointialueen henkilöstö (Digiosaaja 1.0). Lisäksi osaamisen kehittämistä halutaan kohdentaa lisäkurssina (Digiosaaja 2.0) sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä heidän esihenkilöille huomioiden kohderyhmälle kansallisesti määritellyt osaamisen kehittämisen tarpeet. Toimintamallin mukaisen digivastaava-toiminnan on suunniteltu kohdentuvan matalan kynnyksen digitukena toimialueilla työskenteleville ammattilaisille, vaikka sitä ei ole toistaiseksi otettu käyttöön.

Kuvittele ja kokeile

Idean konkretisointi ja visualisointi

Ammattilaisten digiosaamista vahvistavat verkkokurssit:

Digiosaaja 1.0

Tavoitteet:

Kurssin suoritettua ammattilainen

tuntee organisaation digivision
ymmärtää digiosaamisen merkityksen palvelujen tuottamisen ja oman työn näkökulmasta
tietää digipalveluista saatavia hyötyjä
tuntee ja osaa käyttää keskeisimpiä M365 sovelluksia
ymmärtää, mitä tekoälyllä ja automatisoinnilla tarkoitetaan ja minkälaisia hyötyjä niiden käytöstä voidaan saada
ymmärtää omassa tehtävässään tietosuojan ja tietoturvan merkityksen.

Sisältö:

Digiosaamisen perusteet: Sata-alueen digivisio, tietosuoja ja tietoturva, Sata-alueen Intranet, ESS- ja IMS-järjestelmien käyttö, OneDrive perusteet.
M365 viestintäsovellukset: Outlookin ja Teams:n peruskäyttö.
Ohjelmistorobotiikka ja tekoäly.

Digiosaaja 2.0

Tavoitteet:

Kurssin suoritettua ammattilainen

Harjaantuu tunnistamaan ja ymmärtämään eettisiä periaatteita digitalisuuden ja digityön näkökulmasta
Tietää asiakkaille tarjottavia digituen kanavia ja ymmärtää, miksi digitukea tarjotaan
Ymmärtää, mitä häiriökysynnällä tarkoitetaan, mitkä tekijät lisääväät häiriökysyntää ja kehittyy toimimaan tehtävässään häiriökysyntää vähentävästi
Tuntee Sata-alueen asukkaille ja asiakkaille tarjottavia digipalveluja ja ymmärtää niiden käyttötarkoituksia
Kykenee toimimaan digipalveluissa asiakaslähtöisesti ja hyviä vuorovaikutuksen keinoja hyödyntäen.

Sisältö:

Osio 1: Asiakkaiden digituki, Häiriökysyntä ja Digityön etiikka

Osio 2: Sata-alueen digipalvelut, Digitaalinen viestintä ja asiakasohjaus.

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Ammattilaisten digituen ja osaamisen kehittämistä edistetään toimintamalliin kuvatuilla kolmella eri menetelmällä: digivastaavatoiminnalla, perehdytyksen ja koulutuksen kehittämisellä. Digivastaavatoiminnalle määritellään tavoitteet ja roolikuvaus. Digivastaavatoiminta on niin sanottua matalan kynnyksen digituki toimintaa eri toimialueilla. Digiosaamiselle määritellään osaamistasot. Osaamista kehitetään kurssi- ja perehdytyskokonaisuuksia kehittämällä. Sisällön koostamisessa hyödynnetään muun muassa Opetushallituksen ja Valtioneuvoston työryhmien määrittelemiä sote-ammattilaisten tulevaisuuden digiosaamisen tarpeita. Tuloksena syntyy kaksi digiosaamisen kurssikokonaisuutta: Digiosaaja 1.0 ja 2.0. Ammattilaisten digiosaamisen vahvistaminen päätettiin alueella aloittaa koulutuksen ja perehdytyksen avulla ja siirtää sekä arvioida digivastaava toiminnan aloittamista myöhemmin.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Satakunnan hyvinvointialueen johtoryhmän päätös edelsi kurssin käyttöönottoa. Johtoryhmässä linjattiin myös kurssien kohderyhmä. Ammattilaisten digiosaamisen kehittämisen tarvetta ja perusteista on kehittämistyön aikana tiedotettu alueen henkilöstötiedotteiden ja hankkeen uutiskirjeen avulla. Kurssisisältöjen valmistelussa yhteistyötä on tehty runsaasti eri vastuu- ja toimialueiden henkilöstön kanssa. Näin monet eri tahot ovat sitoutuneet sisällön valmisteluun. Yhteistyö on pitänyt koko kehitystyön ajan sisällään myös sen suunnittelua, mikä taho vastaa sisällön tarkistamisesta ja päivittämisestä jatkossa. Näistä sopiminen on ollut kehittämisen yksi tavoite ja toiminnan juurruttamisen näkökulmasta keskeistä. Koska kursseilla on runsaasti erilaista sisältöä, on kunkin sisällön asiantuntemusta eri toimialueilla. Lisäksi päivittäminen vaatii työaikaa. Toisaalta vastuiden jakaminen sisällöittäin jakaa myös resurssitarvetta pienemmäksi. Päävastuu sisällön päivittämisen koordinoinnista on henkilöstön osaamisen kehittämisen palveluissa.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Kurssi auttaa kehittämään digiosaamista helposti. Sen suorittaminen vaatii kuitenkin aikaa, tietokoneen ja sopivan tilan. Ammattilaisten täytyy saada aikaa kurssin tekemiseen. Selkeä määrittely kurssin kestosta auttaa työntekijää ja esihenkilöä suunnittelemaan ajankäyttöä kurssin suorittamiselle.

Kurssin suunnittelu ja kehittäminen vie paljon aikaa ja vaatii henkilöstöresurssia ja madollisesti taloudellista resurssia esimerkiksi koulutusten hankintaan riippuen organisaation tilanteessa. Sata-alueella kurssin tekemisessä hyödynnettiin jo olemassa olevia verkkokoulutusmateriaaleja. Osaa materiaaleista muokattiin ja lyhennettiin paremmin kurssisisältöön sopivaksi. Koulutuksia on näin onnistuttu hyödyntämään aikaisempaa tehokkaammin.

Kurssin Sisältöä tehtiin yhdessä organisaation asiantuntijoiden, oppilaitosten ja korkeakoulujen opettajien sekä hanketyöntekijöiden kanssa. Yhteistyö helpotti kurssin tekemistä ja kaikki osapuolet hyötyivät siitä. Esimerkiksi digitaalisen vuorovaikutuksen ja etiikan osioita voidaan käyttää myös sote-alan opiskelijoiden opetuksessa.

Kurssin suunnittelussa kannattaa hyödyntää pedagogista osaamista, jotta sisältö tukee oppimista. Sisällön ja tavoitteiden pitää olla selkeitä, menetelmien monipuolisia ja osallistavia. Sisältö kannattaa rakentaa loogisesti niin, että uusi tieto liittyy aiemmin opittuun. Kurssiin kuuluu myös palautekysely, joka auttaa osallistujaa pohtimaan omaa oppimistaan.

Kurssin tavoitteista, sisällöstä ja kohderyhmistä keskusteltiin kehitystyön aikana eri asiantuntijoiden kanssa. Tämä auttoi varmistamaan, että kurssi vastaa tarpeisiin. Mikäli organisaatiossa on kartoitettu ammattilaisten osaamisen nykytilaa ja tunnistettu tiettyjä osaamistarpeita, kannattaa nämä huomioida kurssin sisältöä ja kohderyhmää suunniteltaessa.

Kurssi kannattaa rakentaa niin, että sen voi suorittaa osissa. Osallistuja voi edetä omaan tahtiin ja palata sisältöön myös kurssin jälkeen. Kurssin avulla tietoa esimerkiksi eri järjestelmistä ja niiden käytöstä on koottu yhteen paikkaan ja näin todennäköisesti helpommin löydettävissä.

Digiosaamisen kehittäminen edellyttää myös muutosjohtamista ja johdon sitoutumista. Sen vuoksi yhteistyö toimialueiden kanssa on tärkeää. Kurssin kehittämistyön aikana kuultiin toimialueiden tarpeita ja näkemyksiä.

Kokonaisuutena kurssi on melko iso ja paljon tietoa sisältävä kokonaisuus. Suunnitelma / tiekartta kehittämisestä auttoi aikataulussa pysymisessä ja tavoitteiden saavuttamisessa. Kehittäminen vaati myös selkeää työ- ja vastuujakoa sekä nimetyn koordinaattorin. Tiedottamiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Uutisoinnin on hyvä olla huomiota ja kiinnostusta herättävä.

Kurssin palauteosio on jaettu osiin ja sisältää avoimia kysymyksiä. Osallistujaa ohjataan pohtimaan, mitä hän oppi ja miten sisältö vastasi hänen tarpeisiinsa. Kurssin suoritusmerkinnän saa vasta, kun palautekysymyksiin on vastattu. Palautteet ovat auttaneet kurssin kehittämisessä, ja niitä on jo käytetty Digiosaaja 2.0 -kurssin suunnittelussa. Esimerkiksi kurssin jakaminen useampaan erilliseen osaan helpottaa suorittamista tarvetta vastaavasti. Kurssien toteutuksen on toivottu olevan sisällöllisesti monipuolista koostuen lukumateriaaleista, videoista ja osallistavista elementeistä.

Osaamisen kehittämisen asiantuntijat ovat auttaneet palautekysymysten suunnittelussa.

Digiosaamisen kehittämistä kannattaa pohtia laajempana kokonaisuutena. Pelkästään koulutus ei riitä yksin lisäämään digiosaamista. Organisaatioissa kannattaa pohtia digiosaamisen sisällyttämistä esimerkiksi osaksi kehityskeskusteluja. Digimentori-, tutor- tai -vastaavatoiminnasta on osalla hyvinvointialueista saatu hyviä kokemuksia. Tämä mahdollistaa esimerkiksi matalan digituen yksiköissä ja saattaa edistää tehokkaampaa digiratkaisujen hyödyntämistä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kurssin suorittajia on ollut paljon. Digiosaaja 1.0 kurssia on suorittanut yhteensä 4002 Satakunnan hyvinvointialueen ammattilaista 3-10/2025 välisenä aikana. Kurssi mahdollistaa suorittamisen ammattilaisen tarpeita vastaavasti. Osa ammattilaisista on suorittanut vain osan kurssiosioista. Vaikuttaa siltä, että osaamistarve on kohdistunut digiosaamisen perusteisiin eli erityisesti alueen strategiaan pohjautuvaan digivisioon sekä ohjelmistorobotiikkaan ja tekoälyyn, sillä näiden osalta suoritemäärät ovat suuremmat kuin muiden osioiden suoritemäärät.

Kurssin suorittaneiden kokemuksia kurssin osioista on tulossa lisää myöhemmin.

Ammattilaisen digituen ja -osaamisen kehittäminen, Satakunnan hyvinvointialue ( RRP, P4, I4 )