Alaselkäkipuisten vaikuttavuusperustainen hoito- ja seurantamalli, Länsi-Uudenmaan hva (RRP,P4,I3)
Alaselkäkipuisten vaikuttavuusperustainen hoito- ja seurantamalli, Länsi-Uudenmaan hva (RRP,P4,I3)
Hoitomalli ohjaa asiakkaat oikea-aikaisesti oikean ammattilaisen vastaanotolle. Malli yhdenmukaistaa hoitopolun, vähentää tarpeetonta kuvantamista ja lähetteitä sekä tuottaa tietoa hoidon vaikuttavuudesta PROM-, PREM- ja prosessimittareiden avulla.
Alaselkäkipu on yksi yleisimmistä syistä hakeutua terveysaseman vastaanotolle. Se kuormittaa merkittävästi perusterveydenhuoltoa, työikäisten toimintakykyä ja koko hyvinvointialueen kustannuksia. Kansallisesti korostetaan vaikuttavuusperusteista ohjausta, hoitoon pääsyn sujuvoittamista sekä tarpeettoman kuvantamisen ja erikoissairaanhoidon lähetteiden vähentämistä.
Hyvinvointialueen strategioissa painottuvat yhdenvertaiset palvelut, digitaalisten palveluiden laajentaminen sekä tiedolla johtaminen — kaikki keskeisiä tekijöitä alaselkäkipuisten hoitomallin kehittämisessä.
Ennen pilotin alkua alaselkäkipuisten hoito oli hajanaista ja vaihteli toimipisteittäin. Ensikontakti ei ollut yhdenmukainen, riskiluokitusta ei hyödynnetty systemaattisesti, ja potilas saattoi ohjautua moneen eri palveluun ilman selkeää hoitopolkua. Kuvantamisen ja lähetteiden määrää ei seurattu järjestelmällisesti, eikä hoidon vaikuttavuudesta ollut koottua tietoa.
Pilotin kehittämistyö kytkeytyi:
- hyvinvointialueen strategiseen tavoitteeseen yhdenvertaisista palveluista
- RRP-hankkeen investoinnin 3 kokonaisuuteen (vaikuttavuusperusteinen ohjaus ja kustannusvaikuttava tiedolla johtaminen)
- valtakunnallisiin TULE-hoitosuosituksiin.
Kehittäjäjoukkoon kuului fysioterapeutteja, esihenkilöitä, tiedolla johtamisen asiantuntijoita sekä digitaalisten palveluiden kehittäjiä. Yhteiskehittäminen toteutettiin ohjausryhmässä ja työpajoissa, joissa määriteltiin hoitopolku, riskiluokituksen käyttö, mittarit ja tiedonkeruun tarpeet.
- Yhtenäinen ja vaikuttava hoitomalli alaselkäkipupotilaille
- Oikea-aikainen ohjautuminen suoraan fysioterapiaan
- Riskiluokituksen käyttöönotto hoidon kohdentamiseksi
- Prosessitiedon ja vaikuttavuustiedon systemaattinen seuranta
- PROM- ja PREM-kyselyjen hyödyntäminen hoidon vaikutusten arvioinnissa
- Kustannusvaikuttavuuden parantaminen vähentämällä tarpeetonta kuvantamista ja lähetteitä
Riskistratifiointi: STarT Back Screening Tool
PROM: Oswestry Disability Index, EQ-5D-5L
PREM: NPS
Prosessimittarit:
- Odotusajat
- Kontaktimäärät ammattiryhmittäin
- Ensikontaktin vastaanottaja
- Kuvantamiset ja lähetteet
- Kontaktit asiakasta kohden
- Riskiluokan saaneiden potilaiden hoitopolkutieto
Tiedot kootaan Power BI-raporttiin vaikuttavuuden jatkuvaa seurantaa varten.
- Nykytilan kartoitus ja hoitopolun rakentaminen
- Riskiluokituksen käyttöönoton koulutukset
- Sähköiset kyselyt (PROM/PREM) käyttöön
- Power BI-raportin rakenteen kehittäminen
- Hoitopolun pilotointi fysioterapiassa
- Mallin arviointi ja jatkokehittäminen
Kohderyhmä ovat perusterveydenhuollon alaselkäkipuiset aikuisasiakkaat. Asiakasymmärrystä kasvatettiin sähköisten kyselyiden, taustatietojen, riskiluokituksen ja fysioterapeuttien havaintojen avulla.
Asiakkaiden kiputilat, toimintakyky ja elämänlaatu osoittautuivat hyvin erilaisiksi → vahvisti riskiluokituksen tarvetta. Tulevaisuudessa asiakkailta saatu palaute digipolusta ja hoitoprosessin selkeydestä ohjaa mallin kehittämistä.
Kansalliset TULE-hoitosuositukset ja kansallinen vaikuttavuusmittaristo (PROM/PREM).
Työpajoissa syntyneitä ideoita olivat:
- Riskiluokitukseen perustuva hoitopolku
- Matalan riskin potilaiden ylihoidon välttäminen (1 ohjauskäynti/digipolku)
- Korkean riskin behavioristis-kognitiivinen kuntoutus
- Sähköinen tiedonkeruu ennen vastaanottoa
- Power BI-seurantamalli
Valittiin malli, joka yhdistää riskiluokituksen, vaikuttavuusmittarit, digipalvelut ja tiedolla johtamisen. Se valittiin, koska se vastasi parhaiten tavoitteisiin: yhdenvertaiset palvelut, parempi kohdennus ja vaikuttavuuden todentaminen.
Toimintamalli määriteltiin hoitopoluksi ja polku visualisoitiin perehdytysmateriaaleihin ja esityksiin:
ensikontakti → riskiluokitus → matalan/keskitason/korkean riskin hoito → seuranta → vaikuttavuusmittarit
Ratkaisun testaaminen tapahtuu vuoden 2026 aikana. Testauksessa hyödynnetään asiakkailta kerättyä PROM/PREM tietoa.
Testauksena kannalta olennaisia kysymyksiä ovat ainakin seuraavat:
- Miten asiakkaiden kipu/toimintakyky paranee riskiluokituksen mukaisessa hoidossa versus ei-riskiluokituksen mukaisessa hoidossa?
- Koetaanko suora ohjautuminen fysioterapiaan selkeäksi?
- Minkälainen asiakastyytyväisyys on digihoitopolun käyttäjillä? Oliko se helppokäyttöinen? Auttoiko digipolku alaselän kivun hoidossa ja onko ohjeiden avulla helppo pärjätä myös kivun uusiutuessa?
- Koetaanko alaselkäkivun hoito johdonmukaisena?
Palaute hyödynnetään mallin jatkokehityksessä.
- Varmistaa hoitopolun toimivuus arjessa
- Arvioida riskiluokituksen käyttökelpoisuus
- Testata sähköisen kyselyn integroituminen prosessiin
- Rakentaa Power BI-seuranta
- Kerätä palautetta ammattilaisilta ja asiakkailta
- Yhtenäinen kirjaaminen on välttämätöntä tiedolla johtamiselle
- Riskiluokitus toimii hyvin hoidon suunnittelun tukena
- Digipolku on mahdollisesti toimiva vaihtoehto fyysisen vastaanoton sijaan
- Ammattilaisten osallistaminen kehittämiseen lisää sitoutumista