Alaikäisten päihdehoidon kehittäminen Varsinais-Suomen hva (RRP, P4, I1)

Alaikäisten päihdehoidon kehittämisessä kuvataan päihdehoidon toteutuminen varhaisesta puuttumisesta päihdehoidon interventioiden toteuttamiseen. Lisäksi määritellään ammattilaisten työnjako prosessissa ja tuen ja hoidon palvelusisällöt.

Oivalla ja ymmärrä

Toimintaympäristö

Varsinais-Suomen hyvinvointialueella alaikäisten päihdehoidon palvelut ovat riittämättömiä tai toimimattomia. Lasten ja nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelut eivät pysty vastaamaan kasvavaan palvelujen tarpeeseen.

Nuorten päihteidenkäyttö on lisääntynyt ja ongelmat ovat monitahoisempia ja haastavampia. Peruspalvelujen riittämättömyyden vuoksi ongelmat kriisiytyvät ja tämä lisää raskaimpien palvelujen, kuten erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun palvelujen tarvetta.

Alaikäisten päihdehoidon palveluketjun kehittäminen jatkaa Tuki ja hoitopolku päihteitä kokeileville ja käyttäville nuorille perhekeskuspalveluissa. Varsinais-Suomen hyvinvointialue, Sujuvat palvelut-valmennus (RRP, P4, I1) vuoden 2024 aikana tehtyä kehittämistä.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa tehdään osin päällekkäistä työtä ja palvelut sekä tehtävät ovat osin määrittelemättä. Lasten ja nuorten palveluissa ei huomioida riittävästi koko perheen tilannetta.

Kehittämistyön keskiössä on ollut selkeyttää perustasolla erityisesti päihdepalveluiden järjestämistä varhaisessa vaiheessa ja samalla tiivistää yhteistyötä sosiaali- ja terveyshuollon välillä, jotta lapsi/nuori ja perhe saa oikea-aikaisesti tukea ja apua päihdeongelmaan.

Palveluketjun lisäksi kehittämisessä on luotu alaikäisten päihdehoidon porrasteinen malli. Porrastettu malli varmistaa, että apu kohdentuu oikea-aikaisesti ja oikeatasoisesti kevyemmistä omahoidoista aina pidempiin lyhytinterventioihin.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kehittäminen kohdistuu alaikäisten sekä heidän perheidensä kanssa työskentelevien ammattilaisten päihdetyön osaamisen vahvistamiseen. Mukana on perhekeskuksen, asiakasohjaus Soihdun ja lapsiperheiden erityispalveluiden ammattilaisia. Välillisesti kehittäminen kohdistuu suoraan lapsiin, nuoriin ja heidän perheisiinsä, koska osaamisen vahvistamisella sekä palveluketjua selkeyttämällä perheet saavat oikea-aikaista tukea ja hoitoa psykososiaalisiin ongelmiin.

Asiakasymmärrystä on kehitetty:

kyselyllä koulu- ja opiskeluhuollon terveydenhoitajien, psykiatristen sairaanhoitajien sekä perusterveydenhuollon lääkäreiden päihdehoidon menetelmäosaamisesta ja -käytöstä.
perhekeskuksen koulu-ja opiskeluhuollon terveydenhoitajien, psykiatristen sairaanhoitajien sekä asiakasohjaus Soihdun ja lapsiperheiden erityispalveluiden ammattilaisten näkemyksillä palveluketjusta, päihdehoidon rooleista sekä hoidon porrastuksesta.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Alaikäisten päihdehoidon palveluketjun kehittämisen pääpaino on ollut lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden psykiatristen sairaanhoitajien päihdeosaamisen vahvistamisessa sekä päihdehoidon prosessien selkeyttämisessä.

Palveluketjussa on pyritty korostamaan monitoimijaisen verkoston ja perheen osallisuuden tärkeyttä oikea-aikaisen ja oikein kohdennetun tuen ja hoidon saavuttamiseksi. Alaikäisten päihdehoidon kohdalla yhteistyö ja eri ammattilaisten roolien selkeyttäminen sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden välillä on erittäin tärkeää.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Palveluketjun juurruttaminen edellyttää selkeitä malleja ja rooleja siitä, kuka tekee, mitä tekee ja miten yhteistyö varmistetaan.

Päihteiden puheeksi otto, tunnistaminen ja hoidon ohjaus kuuluvat koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ja opiskeluhuollon työtehtäviin, mutta intervention toteuttaminen suunnitelmallisesti edellyttää erillistä resurssia ja osaamista. Varsinais-Suomen hyvinvointialueella keskitetyissä perhekeskuspalveluissa toimii lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut, joissa työskentelee psykiatrisia sairaanhoitajia. Heidän tehtävänkuvaan kuuluu perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut lapsille ja nuorille. Aiemmin pääpaino on ollut enemmän mielenterveyden haasteissa, mutta tämän kehittämisen myötä psykiatristen sairaanhoitajien päihdehoidon osaamista on vahvistettu ja päihdehoidon prosessia selkeytetty.

Mikäli perustason tuki ei riitä, tulee hva:lla miettiä jatkohoito ja hoitoon ohjaaminen, jotta hoidon porrasteisuus on toimivaa.

Moniammatillinen yhteistyö edellyttää, että palveluketju on tiedossa, yhteistyömuodoista on sovittu ja tiedonkulku varmistetaan yhdessä nuoren ja perheen kanssa ja luvat ovat kunnossa tiedonvaihtoon.

Palveluketju on laadittu Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle, mutta alueellisesti on vielä variaatiota palveluketjun käytännön toteuttamisesta.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Kehittämistyölle nimetty omistajuus on tärkeää. Sitoutuminen kehittämiseen on varmistettava organisaation eri tasoilla.

Yhteistyölle sosiaali- ja terveyspalveluissa on tarpeen antaa aikaa ja luoda malleja, jotta aito yhteistyö toteutuu ja työtä tehdään yhdessä ilman tietosuojan tuomia esteitä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Varsinais-Suomen hyvinvointialueella ei ole aiemmin ollut koko hyvinvointialueen tasoista alaikäisten päihdehoidon palveluketjua, joten kehitetty palveluketju tuo odotettua yhtenäisyyttä, saavutettavuutta ja sujuvuutta palveluihin.