Alaikäisten opioidiriippuvaisten opioidikorvaushoito Pirkanmaan hyvinvointialueella (RRP2, P4, I1)
Alaikäisten opioidiriippuvaisten opioidikorvaushoito Pirkanmaan hyvinvointialueella (RRP2, P4, I1)
Alaikäisten opioidiriippuvaisten opioidikorvaushoito Pirkanmaan hyvinvointialueella toteutetaan yhteistyössä nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoidon ja aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen kanssa.
Toimintamallin nimi
Alaikäisten opioidiriippuvaisten opioidikorvaushoito Pirkanmaan hyvinvointialueella toteutetaan yhteistyössä nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoidon ja aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen kanssa.
Kysymys alaikäisten opioidiriippuvaisten korvaushoidosta vaatii ratkaisua
- diagnostiikan toteutukseen
- lääkkeen antamiseen
- psykososiaaliseen tukeen
Diagnostiikan toteutus:
Alaikäisen opioidiriippuvaisen korvaushoidon diagnostiikka toteutetaan nuorisopsykiatrisessa erikoissairaanhoidossa yhteistyössä aikuisten palveluiden kanssa. Riippuen siitä, onko nuorisopsykiatrian asiakkuus jo olemassa, ohjaus korvaushoidon arvioon tapahtuu seuraavien väylien kautta:
a) Nuori on jo nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon potilas: Tämä diagnostiikka toteutuu osana kokonaisarviota ja -hoitoa. NUPSin päihdevastuulääkäri ja aikuisten palveluiden miepä-tiimin päihdelääkäri varmistavat diagnoosin ja korvaushoidon tarkoituksenmukaisuuden. Korvaushoitopäätös tehdään miepä-palveluissa kuten aikuisille.
b) Epäily tunnistetaan jossakin muussa palvelussa: Ohjataan nuori opioidiriippuvuuden diagnostiikkaa varten nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoitoon tavanomaisin lähetemenettelyin. Samalla aktivoidaan lastensuojelu, ellei se ole jo kuviossa. Nuorisopsykiatrian työskentelyyn kuuluu aina muun samanaikaisen problematiikan arvio. NUPSin päihdevastuulääkäri ja edellä mainittu miepä-tiimin päihdelääkäri varmistavat diagnoosin ja korvaushoidon tarkoituksenmukaisuuden. Korvaushoitopäätös tehdään miepä-palveluissa kuten aikuisille.
Lääkkeen jakelu
Opioidikorvauslääkehoito toteutetaan pitkävaikutteisin injektioin samoilla sote-asemilla kuin aikuisillekin. Sote-asemien miepä-tiimeissä lääkityksen takia asiointi ei muodosta riskiä integroitua aikuisten päihdeongelmaisten piiriin, koska niissä siellä asioidaan monenlaisissa asioita eivätkä ne siis muodosta päihdealakulttuurin tiivistymää. Korvaushoitopäätöksen
tehnyt päihdelääkäri osoittaa optimaalisen lääkehoitopaikan.
Tampereella opioidiriippuvaisten hoitoa tuottavien ostopalveluiden palvelut eivät sovellu alaikäisille aikuisiin päihderiippuvaisiin identifioitumisen ja integroitumisen riskin takia. Syksyllä 2025 rakentuu Pirhan oma palvelu, jossa nuortenkin asiointi voidaan tarvittaessa järjestä, ja alueiden sote-asemien miepä-tiimien korvaushoitojärjestelyjä voidaan siis jo nyt käyttää.
Psykososiaalinen tuki
Opioidikorvaushoitoa saavan nuoren psykososiaalinen hoito toteutuu Tays nuorisopsykiatrian vastuualueella. Opioidikorvaushoitoa saava opioidiriippuvuus alaikäisellä katsotaan siis itsessään nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon indikaatioksi. Tällainen nuori on mitä varmimmin myös lastensuojelun asiakas ja tarvitsee erityistä tukea koulu-uralla.
Jokainen toteuttaa vastuullaan olevaa osuutta tuesta, tavanomainen yhteistyö eri toimijoiden kesken. Mikäli opioidiriippuvuutta ei todeta eikä opioidikorvaushoitoa aloiteta, päihdeongelman hallintaan saattamiseen pyritään tilannekohtaisesti valituilla ratkaisuilla ja palveluilla. Mahdollisen psykiatrisen häiriön täyttäessä erikoissairaanhoidon kriteerit erikoissairaanhoidolla on asiassa rooli.
Pirkanmaalla lasten- ja nuorisopsykiatrisissa sekä mielenterveys- ja päihdepalveluissa on ollut merkittäviä hoitoon pääsyn ongelmia. Tilanne on kehittynyt pitkällä aikavälillä ja on osittain myös kansallinen ongelma. Taustalla on erityisesti nuorten mielenterveysoireiden lisääntyminen ja palvelutarpeen kasvu. Lisäksi Pirkanmaan hyvinvointialueelle siirtyneiden organisaatioiden resursseissa ja organisoitumistavoissa on ollut merkittäviä eroja.
Alaikäinen opioidiriippuvainen. Opioidikorvaushoidon harkinta edellyttää, että vieroittautumista on edeltävästi yritetty. Asiakasymmärrystä kerätään toimintamallin pilotointivaiheessa.
Korvaushoidon harkinta edellyttää, että vieroittautumista on yritetty. Mikäli alaikäinen on kehittänyt opioidiriippuvuuden, hänellä on suurella todennäköisyydellä lastensuojelun asiakkuus ja päihteettömyyttä on voitu jo yrittää saavuttaa EHO-jakso(i)lla. Ellei näin ole, vieroittautuminen on ensisijaista. Päihteettömän jakson järjestäminen ei pääsääntöisesti ole psykiatrisen sairaalahoidon aihe; poikkeuksena voisi olla opioidiriippuvuusepäily tai - vieroitusjakso aktiivisesti oireilevalla psykoosipotilaalla.
Opioidikorvaushoito on tarkoitettu vain opioidiriippuvuuden hoitoon. Opioidiriippuvaisilla on paljon päihteiden sekakäyttöä ja psykososiaalisia ongelmia, joita tulee edelleen hoitaa tilannekohtaisesti. Muiden aineiden käyttöön ei ole korvaushoitoa. Opioidikorvaushoidon tavoitteena on katkaista erittäin riskialttiin opioidien riippuvuuskäytön jatkaminen ”kadulla” ja ehkäistä siihen liittyvä vakavia liitännäisongelmia. Tämä saattaa auttaa myös muiden ongelmien hoidossa.
Toimintamallin toimivuutta ja käytettävyyttä ei ole arvioitu. Malli pilotoidaan hoidon tarpeen esiintyessä.