Aikuissosiaalityön chat, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Aikuissosiaalityön chat, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Aikuissosiaalityön chat palvelee työikäisten sosiaalipalveluihin liittyvissä asioissa. Yhteydenottoihin vastaavat työikäisten asiakasohjauksen työntekijät.
Chat-palvelun toimintamalli on ensimmäinen hyvinvointialuelaajuisesti palveleva toimintamalli, joka alueella on käyttöönotettu. Kuntarajattomalla palvelulla voidaan parantaa palveluiden saatavuutta ja edistää tasa-arvoisuutta palveluiden saatavuudessa. Koko hyvinvointialuetta palveleva toimintamalli edistää resurssien tehokasta hyödyntämistä hyvinvointialueella. Esimerkiksi sairastumisien yhteydessä voidaan hyödyntää maakunnallisesti resursseja sen sijaan, että yksittäinen yksikkö pyrkii selviytymään sairaspoissaolojen aiheuttamista seurauksista esimerkiksi perumalla sovittuja vastaanottokäyntejä. Chat asiointiympäristönä luo edellytykset myös tehokkaammalle asiakasohjaukselle, kun käytössä on laajemmin työkaluja tilanteen selvittämiseen ensikontaktissa puhelinyhteyteen verrattuna.
COVID-19 pandemian jälkeinen maailmantilanne ja talouden kiristyminen näkyvät edelleen SOTE-palveluissa kasvaneena palveluntarpeena. Digipalveluilla pyritään vastaamaan tuohon tarpeeseen. Hyvinvointialuemallilla pyritään tasavertaistamaan palveluiden tarjontaa ja saatavuutta. Digipalveluiden avulla on mahdollista tarjota koko hyvinvointialueen kattavaa, kuntarajatonta palvelua. Hyvinvointialueen rahoitusmallin ja säästöpaineiden sekä resurssien niukkuuden myötä tarvitaan digipalveluita tukemaan perinteisiä kivijalkapalveluita, jotta palveluiden saatavuutta voidaan parantaa. Matalan kynnyksen palvelukanavat helpottavat yhteydenottoa varhaisessa vaiheessa.
Chat-palvelun kehittämiseen on osallistettu monialaisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen ammattilaisia. Pidettyjen työpajojen tuloksia on hyödynnetty palvelun sisällön tuottamisessa ja palvelun kuvauksessa. Työpajojen avulla ammattilaisia rekrytoitiin myös tuottamaan Konsti chatbotin sisältöä.
Alueen ammattilaiset ovat osoittaneet innostuneisuutta ja kiinnostusta digipalveluiden käyttöönottoon. Digipalvelut nähdään osana nykyaikaisia palveluita ja niistä koetaan olevan hyötyä.
Chat-palvelun käynnistymisen ja laajentumisen myötä palvelua on kehitetty yhteistyössä ammattilaisten kanssa.
Chat palvelun toivotaan madaltavan kynnystä ottaa yhteyttä palveluihin. Chatin välityksellä asiakkailla on mahdollisuus asioida reaaliajassa ammattilaisen kanssa ja välttyä takaisinsoiton odotukselta tai puhelinlinjan vapautumista.
Chatin välityksellä asukkaat voivat asioida äänettömästi, paikasta riippumatta. Tarjoamalla matalan kynnyksen anonyymiä ohjausta ja neuvontaa pyritään ongelmien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. Ennaltaehkäisyllä ja varhaisella puuttumisella pyritään saavuttamaan kustannussäästöjä pitkällä aikavälillä muun muassa väestön terveydentilan ylläpidon ja paranemisen myötä.
Chat toimii myös kuulo- ja puhevammaisten yhteydenottokeinona.
Tavoiteltuja muutoksia seurataan chatissa käytyjen keskustelujen perusteella. Tilastot osoittavat palvelun tarpeen.
- Ajan vapautuminen asiakastyöhön
- Vastaanotettujen chat keskustelujen määrää voidaan peilata työikäisten asiakasohjaukseen tulevien puhelujen määriin
- Ammattilaisten tekemän tilastoinnin pohjalta voidaan myös seurata ajankohtaisia ilmiöitä
- Asiakaspalaute on keskeistä palvelun kehittämisen kannalta
Asiakasohjauksen prosessien tulee olla selkeitä ja yhdenmukaisia, jotta asiakkaita voidaan palvella yhden yhteydenoton periaatteella. Kun asiakasohjauksesta on selkeät prosessit tiedon viemiseksi palvelualueelle, vapautuu resurssia asiakastyöhön ja asiakastyötä tekevät ammattilaisten keskeytymätöntä työrauhaa voidaan edistää.
Chatin lisäksi tulee tarkastella myös muita digitaalisia kanavia työikäisten palveluissa, joilla palvelua voidaan sujuvoittaa tulevaisuudessa.
Kohderyhmänä aikuissosiaalityön chat-palvelussa ovat työikäiset alueen asukkaat.
Chat-palvelusta on toteutettu kaksi asiakaskyselyä. Viimeisin kysely toteutettiin huhtikuussa 2023. Kyselyssä kartoitettiin muun muassa chat-palveluiden tarvetta, asukkaiden halukkuutta asioida digitaalisesti sekä toiveita aukioloaikojen suhteen. Lisäksi kyselyssä kartoitettiin asukkaiden mahdollisuuksia asioida digitaalisesti (pankkitunnukset, videoyhteys) sekä alueella käytössä olevien digipalveluiden tuntemusta.
Kyselyyn vastanneista n. 42% toivoi työikäisten palveluihin chat-mahdollisuutta.