Aikuisen, yli 18v. ADHD:n hoito- ja palveluketju (RRP, P4, I1)

Kajaanin Miepä- yksikössä neuropsykiatrinen tutkimusjono on ruuhkautunut v. 2021 saakka. Tavoitteena on purkaa alle 30-vuotiaiden nuorten aikuisten tutkimusjono vuoden 2024 aikana ja muokata prosessia ennaltaehkäisemään uuden jonon muodostuminen.

Toimintaympäristö

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden haasteet ovat nousseet yhteiskunnallisesti esille niin terveydenhuollossa kuin mediassakin. Koronapandemia vuosien 2020-2022 aikana havaittiin yleistymistrendin ylittävä, 18,6 %:n lisäkasvu uusien ADHD-diagnoosien määrässä ja ADHD:n ilmaantuvuus koko väestössä jopa kaksinkertaistui (Raevuori & Auro, 2024) Aikuisten kognitiiviseen työergonomiaan tulleet muutokset ovat voineet vaikuttaa lisääntyneisiin keskittymisen haasteisiin, mutta ne on eroteltavissa kehityksellisistä häiriöistä, joiden oireet ovat todettavissa lapsuudesta saakka. Aikuisten ADHD:n diagnosoinnissa on havaittu myös ylidiagnosoimista ja huomiota on hyvä siirtää keskittymistä hajottaviin ympäristötekijöihin joita ovat mm. etätyö, vuorovaikutuksen väheneminen ja työelämän vaatimukset.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kajaanin mielenterveyden- ja riippuvuuksien hoidon (myöhemmin käytetty Miepä-nimeä) yksikön toiminta on Kainuun hvvinvointialueen perusterveydenhuollon palvelua. Yksikkö antaa hoitoa täysi-ikäisille asiakkaille mielenterveyden häiriöihin sekä riippuvuussairauksiin. 

Palveluihin hakeudutaan joko itsenäisesti tai lähetteellä. ADHD- tutkimuksiin hakeutuneiden määrä on kasvanut ja aiheuttanut tutkimuksien ruuhkautumisen.  

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakas: Asiakas saa oikea-aikaista tukea ja hoitoa.

Ammattilainen: Selkiyttää ADHD tutkimuksien ja hoidon prosessia ja ohjata asiakasta varhaisemman tiedon ja tuen piiriin.

Organisaatio: Vähentää mielenterveyspalvelujen kuormitusta ohjaamalla ADHD-oireisia henkilöitä oikeanlaisen tuen piiriin.

  • Sujuvoittaa palvelupolkuja ja varmistaa, että asiakkaat saavat apua riittävän varhaisessa vaiheessa.
  • Parantaa palveluiden vaikuttavuutta ja asiakastyytyväisyyttä.
  • Kehittää matalan kynnyksen interventioita, jotka eivät edellytä raskasta hoitoprosessia.
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kestävän kasvun Kainuu 2- hankesuunnitelman tavoitteena on ollut diagnostisen osaamisen vahvistaminen ja jononpurkutoimet. Alkuperäinen suunnitelma on ollut ostopalveluna tapahtuva jononpurku. 

Jononpurun valmistavan työryhmän kokoaminen:  

Mielenterveyden ja riippuvuuksien hoidon palvelualuepäällikkö / ylilääkäri, palveluyksikköpäälliköt, palveluesihenkilö, tiimivastaava ja henkilökunta. 

Avoimen keskustelun ja tilanteen kartoituksen myötä löytyi yhteinen tahtotila purkaa tutkimusjono hoitotyön ammattilaisten osalta omana palveluna. Työntekijöiden aiempi kouluttaminen diagnostiikkaan haluttiin hyödyntää. Jononpurun toteutuminen neuvotellun lisätyösopimuksen avulla motivoi työntekijöitä osallistumaan jononpurkutoimenpiteisiin ja jononpurkuun osallistui työntekijöitä myös Kainuun hyvinvointialueen muista Miepä-toimipisteistä.

Jonon muodostumisen ennaltaehkäisyyn on koottu erillinen moniammatillinen työryhmä, jonka tehtävänä on luoda toimivat ja käypähoitosuositusta vastaavat ohjeistukset tutkimuksiin ohjautumista / lähetettä varten.

Työryhmän jäsenet: Neuropsykologi, koulu- ja opiskelijahuollon psykologi, psykiatri, lasten neurologi, kuntoutuksen asiantuntija, psykiatrinen sairaanhoitaja

Tavoiteltu muutos

Kajaanin mielenterveyden ja riippuvuuksien hoidon alle 30- vuotiaiden neurokirjon oireista haittaa kokevien asiakkaiden hoitoonpääsy ja diagnostiset tutkimukset. Uuden tutkimusjonon ennaltaehkäisy ohjaavan lähetekriteeristön luomisella.

Muutoksen mittaaminen

Tutkimuksien osalta mittaristona on tutkittujen asiakkaiden määrä ja jonotilanteen muutokset.

Lähetekriteerien osalta tutkimuksiin ohjautuvien määrä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Hoito- ja palveluketjua kirjoittaessa asiakasymmärrystä on tuotu esiin ketjun työstämisvaiheessa kuulemalla, mitä asioita ketjuun on hyvä nostaa. Ketjun valmistuttua asiakaskokemus on otettu huomioon testikäyttäjillä.

Idean konkretisointi ja visualisointi

Aikuisen, yli 18-vuotiaan ADHD:n hoidon palveluketju on luotu yhtenä osana muita sairausperusteisia sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen hoito- ja palveluketjuja. Hoito- ja palveluketjun toteutusperiaatteena on ollut vahvasti asiakkaiden tidon lisääminen ja itsehoidon tukeminen. Lisäksi on haluttu luoda selkeät ohjeet, mitä asioita tulee ottaa huomioon ja selvittää ennen ADHD-tutkimuksiin hakeutumista.

Ratkaisun perusidea

Kainuun hoito- ja palveluketjujen yhteinen verkkosivusto.

Liitteet
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin juurruttaminen tulee tehdä sekä asiakkaille että ammattilaisille. Asiakkaat ja ammattilaiset ovat mukana hoito- ja palveluketjujen kehittämisen jokaisessa vaiheessa, joka itsessään jo edesauttaa toimintamallin juurtumista. 

Juurruttamista tuetaan hyvällä viestinnällä (videot, tiedotteet, podcast-sarja, mainokset) ja perehdytyksellä sekä käyttökoulutuksilla. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Mikäli hoito- ja palveluketjuja kehittäessä kehitetään samalla myös sähköistä asiointikanavaa, tulisi näitä kehittää rinnakkain. Kehittäjäasiakkaiden hyödyntäminen läpi kehittämisprosessin tuo arvokasta tietoa organisaatiolle ja auttaa asiakaslähtöisen toiminnan luomisessa. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) ADHD-hoito- ja palveluketjuun on sisällytetty laajasti asiakaslähtöistä tietoa neurokirjosta sekä elintapojen vaikutuksista keskittymiskykyyn ja toiminnanohjaukseen. Samanaikaisesti laadittu työohje tutkimuksiin ohjautumisesta ja lähetteen tekemisestä on vaikuttanut myönteisesti sekä tutkimuksiin hakeutuvien määrään että lähetteiden sisällön laatuun. Hoito- ja palveluketju, yhdessä ammattilaisten osaamisen vahvistamisen kanssa, on lisännyt tietoisuutta neurokirjosta organisaation ammattilaisten keskuudessa.