13-17-vuotiaiden nuorten päihdepalvelujen nykytila, Kymenlaakson HVA (RRP, P4, I1)

13-17-vuotiaiden nuorten päihdepalvelujen nykytila, Kymenlaakson HVA (RRP, P4, I1)

Päihteillä oireilevien nuorten tuen tarve on korostunut. Toimintamallina esitetty selvitys antaa tietoa nuorten päihdepalvelujen nykytilasta sekä tulevaisuuden kehittämistarpeista Kymenlaakson hyvinvointialueella.

Toimintaympäristö

Siitä huolimatta, että suurella enemmistöllä kymenlaaksolaisista lapsista ja nuorista asiat ovat hyvin, on hyvinvointi kuitenkin eriarvoistunut. Lapsille, nuorille ja perheille suunnatun avun, tuen ja palvelujen hajanaisuus sekä asiakkaiden kokonaisvaltaisen kohtaamisen haasteet vauhdittavat eriarvoisuuden kehityskulkua. Ne myös heikentävät palveluiden vaikuttavuutta sekä lisäävät erityispalveluiden käyttöä.

Kymenlaakson hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden ammattilaisten kokemuksen perusteella päihteiden käytön aloittamisikä on madaltunut. Nuorten päihteiden käyttö tulee usein ilmi osana laajempaa oireilua. Päihteiden käytön taustalla voi olla monisyisiä elämäntilanteita ja tuen tarpeita, kuten koulupoissaoloihin, mielenterveyteen tai rikolliseen käyttäytymiseen liittyviä haasteita.

Opiskeluhuoltopalveluissa terveydenhoitajat kohtaavat muun muassa terveystarkastuksissa ja avovastaanotoilla viikoittain nuoria, joilla on säännöllistä päihteiden käyttöä. Kuraattorit ja psykologit tarjoavat puolestaan enenevissä määrin tukea erityisesti niille nuorille, jotka ovat jo muiden palveluiden asiakkaita päihteiden käytön vuoksi. Kymenlaakson hyvinvointialueella nuorten päihdepalvelut kohdentuvat suurelta osin Nuorten Matalan perustason yksiköihin. Pelkästään päihdehuolen vuoksi tulevien asiakkaiden määrä on Nuorten Matalassa pieni, mutta se on kasvussa.

Nuorisopsykiatrian poliklinikoilla hoidetaan nuoria, joilla esiintyy päihteiden käyttöä muiden psyykkisten oireiden ohella. Korvaushoitoyksiköissä ei ole tällä hetkellä alaikäisiä asiakkaita. Sosiaali- ja terveysneuvonta PISTEen yksiköissä asioi nuoria ja nuorisoporukoita, mutta anonyymiasioinnin vuoksi kaikkien nuorten todellista ikää ei aina pystytä varmistamaan. Yksittäisen nuoren hoitoon hakeutuminen voi kuitenkin edistää laajempaa ilmiön puheeksi ottamista ja hoitoon ohjautumista.

Alaikäiset päihteiden käyttäjät ohjautuvat usein lastensuojelun piiriin muiden palveluiden kautta, ja heidän palvelu- ja tuen tarpeensa pyritään täyttämään lastensuojelun kautta – myös päihdeongelmien osalta. Kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista yhä useampi nuori on tarvinnut erityis- tai vaativan tason laitospalveluja. Näillä nuorilla esiintyy usein vakavaa huumeidenkäyttöä, pitkäaikaisia päihdeongelmia sekä päihteiden myyntiin ja välitykseen liittyviä ilmiöitä.

Mahdollistaaksemme lapsen, nuoren ja perheen suotuisan kehityskulun tarvitsemme sekä yksilöllistä ja varhaista puuttumista että laajempia, koko kasvu- ja kehitysympäristöön vaikuttavia ratkaisuja. Kymenlaaksossa me olemme valmiita yhteisiin tekoihin, jotta kaikki nuoret voivat mahdollisimman hyvin.

Liitteet
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Nuorille suunnattuja palveluita on Kymenlaakson hyvinvointialueella tarjolla ennaltaehkäisystä ja varhaisesta tuesta aina erityistason palveluihin. Palvelujärjestelmässä on tunnistettu lasten, nuorten ja perheiden tilanteiden moninaisuus ja yhteenkietoutuvuus. Nuorella voi olla asiakkuuksia eri palveluissa ja monta samanaikaista prosessia. Jos nuorten tarvitsema apu, tuki ja tieto jakautuvat monelle taholle, voi kokonaisuus olla pirstaloitunut. Moniammatillisen ja palvelurajat ylittävän työskentelyn tarve on vaativissa ja kompleksisissa tilanteissa erityisen suuri ja hyödyksi ammattilaiselle, sillä nuoren siirtäminen palvelusta toiseen ei ole asiakaslähtöistä tai edes kustannustehokasta. Myös resurssien rajallisuus vaatii yli sektorirajojen kehittyvää yhteistä osaamista ja ymmärrystä muuttuvista osaamistarpeista. 

Nuorten ja perheiden kanssa toimivien ammattilaisten tulee yhdessä edistää lapsi- ja perheystävällistä ilmapiiriä ja toimintakulttuuria. Toisistaan irrallaan olevat vähäiset resurssit tulee saattaa yhteen ja tätä kautta tuottaa yhdessä mahdollisimman paljon hyvinvointia nuorille ja perheille.

Kymenlaakson hyvinvointialuestrategian mukaisesti tavoitteena on kehittää tarpeenmukaiset ja vaikuttavat palvelut kaikille kymenlaaksolaisille. Tähän tavoitteeseen kuuluu sujuvat ja yhteentoimivat palvelut. Kymenlaakson hyvinvointialueen arvoihin kuuluu, että apu on aina lähellä, kun nuori sitä tarvitsee ja nuori voi laskea hyvinvointialueen palveluiden varaan sekä luottaa siihen, että hänen asiansa tulee oikea-aikaisesti hoidetuksi.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kymenlaakson korkea palvelutarve ja haastava taloustilanne yhdistettynä koronaviruspandemian kasvattamaan sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaan loivat tarpeen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamiselle ja kustannusvaikuttavuuden lisäämiselle. Alueen työttömyys on monimuotoista ja mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia on alueen 18–34-vuotiaisiin suhteutettuna maan eniten. Lisäksi huumeongelmat ovat maan kärkitasoa, syrjäytymisvaarassa olevia nuoria aikuisia on suhteellisesti maan eniten ja lapsiperheiden ongelmat ovat alueella moninaisia, joka puolestaan lisää lasten ja nuorten palvelujen tarvetta. 

Koronapandemian vuoksi palvelujen painopisteitä muutettiin ja muun muassa kiireetön hoito viivästyi koronan vaatimien henkilöstösiirtojen ja palvelujen alasajojen takia, kasvattaen hoitojonoja. Myös kiireettömän erikoissairaanhoidon jonot venyivät merkittävästi. Haavoittuvassa tai heikossa asemassa olevien asiakasryhmien tilanne huonontui entisestään ja toimenpiteitä tarvittiin etenkin heidän auttamisekseen.

Koronapandemian myötä mielenterveys- ja päihdepulmat yleistyivät ja hyvinvointi tästä näkökulmasta tarkastellen heikentyi Kymenlaakson alueella. Erityisesti, nuorten ja nuorten aikuisten psyykkinen hyvinvointi heikentyi. Tämä näyttäytyi ahdistuksen, kuormittavuuden ja masentuneisuuden hoidontarpeen lisääntymisenä. Perustason mielenterveyspalveluissa, erityisesti Nuorten Matalan yksiköissä sekä aikuisten mielenterveyshoitajavastaanotolla oli pandemian seurauksena kysynnän kasvua. Samaa kysynnän kasvua kertoivat erikoissairaanhoidon tilastot. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kymenlaakson digitaalinen sotekeskus (RRP) -hankkeen nuorten miepä-palveluiden kehittämisen projektikoordinaattorit aloittivat kehittäjäjoukon kokoamisen. Kehittämistyön aloitus hyväksyttiin johtoryhmissä, jonka jälkeen työskentely päihdepalvelujen nykytilan selvittämiseksi aloitettiin nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden esihenkilöiden kanssa.

Työryhmään kuului opiskeluhuoltopalveluiden, Nuorten Matalan, nuorisopsykiatrian, lastensuojelun ja perheiden sosiaalityön, sosiaali- ja terveysneuvontaPISTEiden sekä korvaushoitoyksiköiden esihenkilöt ja poliisin edustaja. 

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena oli laatia selvitys nuorten päihdepalvelujen nykytilanteesta sekä tulevaisuuden kehittämistarpeista, ja muodostaa tämän pohjalta yhteinen suunnitelma kehittämistyölle Kymenlaakson hyvinvointialueen nuorten palveluissa.

Vahvistamalla vaikuttaviksi todettuja palveluita sekä rakentamalla kestävää ja kynnyksetöntä palvelurakennetta, parannetaan lapsiperheiden ja nuorten mahdollisuuksia elää hyvää arkea Kymenlaaksossa. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin eriarvoistumisen ehkäisy sekä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vahvistaminen ovat keskeisiä lähtökohtia.

Palveluiden kehittämisessä pyritään siihen, että Kymenlaakson nuoret saavat tarpeenmukaista ja vaikuttavaa tukea. Perustasolla tarjottava psykososiaalinen hoito vähentää riskiä mielenterveys- ja päihdehäiriöiden kroonistumiselle. Tämä näkyy käytännössä palveluiden vaikuttavuudessa, saatavuuden paranemisessa eri kanavien kautta sekä ennaltaehkäisevän työn toimivuudessa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toimintamallina esitetty selvitys antaa tietoa nuorten päihdepalvelujen nykytilasta sekä tulevaisuuden kehittämistarpeista Kymenlaakson hyvinvointialueella. Toimintamallin kohderyhmänä ovat nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset

  • opiskeluhuoltopalvelut,
  • Nuorten Matalan yksiköt,
  • lastensuojelu ja perheiden sosiaalityö,
  • nuorisopsykiatria,
  • sosiaali- ja terveysneuvontaPISTEen yksiköt,
  • korvaushoidon yksiköt,
  • poliisi

Jotta nuori voi saada tarvitsemansa tuen, ohjauksen  ja hoidon oikeasta paikasta oikea-aikaisesti, tulee palveluiden välisten yhdyspintojen toimia saumattomasti. 

Ratkaisun perusidea

Selvitys toteutettiin ensisijaisesti haastattelujen ja kirjallisten tietopyyntöjen avulla. Näiden menetelmien kautta saatiin suoraa ja ajankohtaista tietoa nuorten päihdepalvelujen nykytilasta Kymenlaakson hyvinvointialueella. Lisäksi hyödynnettiin olemassa olevia alueellisia aineistoja sekä julkisia tietolähteitä, kuten Sotkanet ja kouluterveyskysely, jotka täydensivät kokonaiskuvaa.

Tiedonkeruumenetelmät – erityisesti ammattilaisten haastattelut ja kohdennetut tietopyynnöt – mahdollistivat syvällisen ymmärryksen palveluiden toimivuudesta, haasteista ja kehittämistarpeista. Työkokoukset ja julkiset tietolähteet tukivat analyysia ja auttoivat hahmottamaan palvelurakenteen nykytilaa sekä sen kehittämismahdollisuuksia.

Selvitys sisältää kuvaukset Kymenlaakson hyvinvointialueen nuorten päihdepalvelujen nykytilasta ja kehittämistarpeista

  • Päihteillä oireilevien nuorten tuen ja hoidon tarve
  • Työskentelyä ohjaava lainsäädäntö
  • Palveluun ohjautumisen kriteerit, menetelmät ja osaaminen
  • Asiakastyön kirjaaminen ja tilastointi
  • Palveluiden välisen yhteistyön nykytila
  • Tunnistetut kehittämistarpeet

    Ongelmiksi tunnistettiin nuorten päihdehoidon sirpaleisuus sekä vastuiden ja roolien epäselvyys varsinkin sosiaali- ja terveydenhuollon välillä. Myös vaikeasti päihteillä oireilevan nuoren palvelupolku on epäselvä.

    Selvityksessä tunnistettiin myös henkilöstön osaamisen vahvistamisen tarve. Motivoiva haastattelu on yksi harvoista näyttöön perustuvista interventioista nuorten päihdehoidossa. Päädyttiin kouluttamaan Nuorten Matalan henkilöstö (34) Motivoivan haastattelun menetelmään. Näin vahvistettiin menetelmäosaamista yksikössä, jossa tarjotaan nuorten perustason päihdehoitoa ja päihdetyötä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä. Lisäksi kaikille nuoria kohtaaville ammattilaisille on valmistumassa Motivoivan haastattelun perusteet- verkkokoulutus Kymenlaakson hyvinvointialueen omalle koulutusalustalle. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Nykytilan selvityksen tekeminen edellyttää organisaation ja palveluiden johdon vahvaa sitoutumista. Selvitys tulee nähdä osana strategista kehittämistä, ja sen hyödyntäminen palveluiden kehittämistyössä on keskeistä sujuvien ja yhteentoimivien palveluketjujen rakentamisessa.

Palveluiden johdon rooli on merkittävä: heidän tulee saada mahdollisuus yhteiseen keskusteluun ja kokemusten jakamiseen, jotta yhteinen ymmärrys vahvistuu. Ajantasainen tieto nuorten päihdehoidon nykytilasta ja kehittämistarpeista tukee päätöksentekoa ja mahdollistaa tehokkaan kehittämisen eri palveluiden välillä.

 Selvitys tukee jatkokehittämistyötä, joka toteutuu hyvinvointialueella jo käynnistyneissä tai vuoden 2026 alussa käynnistyvissä hankkeissa.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallina esitetty nykytilan selvitys on hyvin käyttöönotettavissa myös eri kohderyhmien kanssa sekä eri toimintaympäristöissä työskenneltäessä. Selvitystä laatiessa kannattaa huomioida, että työ vie aikaa ja sen tekeminen edellyttää

  • organisaation ja palveluiden johdolta vahvaa sitoutumista,
  • luottamuksellisen ilmapiirin rakentamista,
  • tiedonkeruun- ja kirjoittamisvastuun roolien määrittelyä,
  • riittävän resurssin kohdentamista tiedon keräämiseen ja tuotoksen laatimiseen.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Selvityksen pohjalta palveluiden johdon on mahdollista muodostaa yhteinen kehittämistyön suunnitelma Kymenlaakson hyvinvointialueen nuorten palveluihin. Kun palveluiden välinen yhteistyö toimii, nuori saa tarvitsemansa tuen oikeasta paikasta, oikeaan aikaan. Tämä edellyttää toimivia rakenteita, selkeitä vastuita ja jatkuvaa vuoropuhelua palveluiden kesken.