13-17-vuotiaiden nuorten päihdepalvelujen nykytila, Kymenlaakson HVA (RRP, P4, I1)
13-17-vuotiaiden nuorten päihdepalvelujen nykytila, Kymenlaakson HVA (RRP, P4, I1)
Päihteillä oireilevien nuorten tuen tarve on korostunut. Toimintamallina esitetty selvitys antaa tietoa nuorten päihdepalvelujen nykytilasta sekä tulevaisuuden kehittämistarpeista Kymenlaakson hyvinvointialueella.
Siitä huolimatta, että suurella enemmistöllä kymenlaaksolaisista lapsista ja nuorista asiat ovat hyvin, on hyvinvointi kuitenkin eriarvoistunut. Lapsille, nuorille ja perheille suunnatun avun, tuen ja palvelujen hajanaisuus sekä asiakkaiden kokonaisvaltaisen kohtaamisen haasteet vauhdittavat eriarvoisuuden kehityskulkua. Ne myös heikentävät palveluiden vaikuttavuutta sekä lisäävät erityispalveluiden käyttöä.
Kymenlaakson hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden ammattilaisten kokemuksen perusteella päihteiden käytön aloittamisikä on madaltunut. Nuorten päihteiden käyttö tulee usein ilmi osana laajempaa oireilua. Päihteiden käytön taustalla voi olla monisyisiä elämäntilanteita ja tuen tarpeita, kuten koulupoissaoloihin, mielenterveyteen tai rikolliseen käyttäytymiseen liittyviä haasteita.
Opiskeluhuoltopalveluissa terveydenhoitajat kohtaavat muun muassa terveystarkastuksissa ja avovastaanotoilla viikoittain nuoria, joilla on säännöllistä päihteiden käyttöä. Kuraattorit ja psykologit tarjoavat puolestaan enenevissä määrin tukea erityisesti niille nuorille, jotka ovat jo muiden palveluiden asiakkaita päihteiden käytön vuoksi. Kymenlaakson hyvinvointialueella nuorten päihdepalvelut kohdentuvat suurelta osin Nuorten Matalan perustason yksiköihin. Pelkästään päihdehuolen vuoksi tulevien asiakkaiden määrä on Nuorten Matalassa pieni, mutta se on kasvussa.
Nuorisopsykiatrian poliklinikoilla hoidetaan nuoria, joilla esiintyy päihteiden käyttöä muiden psyykkisten oireiden ohella. Korvaushoitoyksiköissä ei ole tällä hetkellä alaikäisiä asiakkaita. Sosiaali- ja terveysneuvonta PISTEen yksiköissä asioi nuoria ja nuorisoporukoita, mutta anonyymiasioinnin vuoksi kaikkien nuorten todellista ikää ei aina pystytä varmistamaan. Yksittäisen nuoren hoitoon hakeutuminen voi kuitenkin edistää laajempaa ilmiön puheeksi ottamista ja hoitoon ohjautumista.
Alaikäiset päihteiden käyttäjät ohjautuvat usein lastensuojelun piiriin muiden palveluiden kautta, ja heidän palvelu- ja tuen tarpeensa pyritään täyttämään lastensuojelun kautta – myös päihdeongelmien osalta. Kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista yhä useampi nuori on tarvinnut erityis- tai vaativan tason laitospalveluja. Näillä nuorilla esiintyy usein vakavaa huumeidenkäyttöä, pitkäaikaisia päihdeongelmia sekä päihteiden myyntiin ja välitykseen liittyviä ilmiöitä.
Mahdollistaaksemme lapsen, nuoren ja perheen suotuisan kehityskulun tarvitsemme sekä yksilöllistä ja varhaista puuttumista että laajempia, koko kasvu- ja kehitysympäristöön vaikuttavia ratkaisuja. Kymenlaaksossa me olemme valmiita yhteisiin tekoihin, jotta kaikki nuoret voivat mahdollisimman hyvin.
Nuorille suunnattuja palveluita on Kymenlaakson hyvinvointialueella tarjolla ennaltaehkäisystä ja varhaisesta tuesta aina erityistason palveluihin. Palvelujärjestelmässä on tunnistettu lasten, nuorten ja perheiden tilanteiden moninaisuus ja yhteenkietoutuvuus. Nuorella voi olla asiakkuuksia eri palveluissa ja monta samanaikaista prosessia. Jos nuorten tarvitsema apu, tuki ja tieto jakautuvat monelle taholle, voi kokonaisuus olla pirstaloitunut. Moniammatillisen ja palvelurajat ylittävän työskentelyn tarve on vaativissa ja kompleksisissa tilanteissa erityisen suuri ja hyödyksi ammattilaiselle, sillä nuoren siirtäminen palvelusta toiseen ei ole asiakaslähtöistä tai edes kustannustehokasta. Myös resurssien rajallisuus vaatii yli sektorirajojen kehittyvää yhteistä osaamista ja ymmärrystä muuttuvista osaamistarpeista.
Nuorten ja perheiden kanssa toimivien ammattilaisten tulee yhdessä edistää lapsi- ja perheystävällistä ilmapiiriä ja toimintakulttuuria. Toisistaan irrallaan olevat vähäiset resurssit tulee saattaa yhteen ja tätä kautta tuottaa yhdessä mahdollisimman paljon hyvinvointia nuorille ja perheille.
Kymenlaakson hyvinvointialuestrategian mukaisesti tavoitteena on kehittää tarpeenmukaiset ja vaikuttavat palvelut kaikille kymenlaaksolaisille. Tähän tavoitteeseen kuuluu sujuvat ja yhteentoimivat palvelut. Kymenlaakson hyvinvointialueen arvoihin kuuluu, että apu on aina lähellä, kun nuori sitä tarvitsee ja nuori voi laskea hyvinvointialueen palveluiden varaan sekä luottaa siihen, että hänen asiansa tulee oikea-aikaisesti hoidetuksi.
Kymenlaakson digitaalinen sotekeskus (RRP) -hankkeen nuorten miepä-palveluiden kehittämisen projektikoordinaattorit aloittivat kehittäjäjoukon kokoamisen. Kehittämistyön aloitus hyväksyttiin johtoryhmissä, jonka jälkeen työskentely päihdepalvelujen nykytilan selvittämiseksi aloitettiin nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden esihenkilöiden kanssa.
Työryhmään kuului opiskeluhuoltopalveluiden, Nuorten Matalan, nuorisopsykiatrian, lastensuojelun ja perheiden sosiaalityön, sosiaali- ja terveysneuvontaPISTEiden sekä korvaushoitoyksiköiden esihenkilöt ja poliisin edustaja.
Tavoitteena oli laatia selvitys nuorten päihdepalvelujen nykytilanteesta sekä tulevaisuuden kehittämistarpeista, ja muodostaa tämän pohjalta yhteinen suunnitelma kehittämistyölle Kymenlaakson hyvinvointialueen nuorten palveluissa.
Vahvistamalla vaikuttaviksi todettuja palveluita sekä rakentamalla kestävää ja kynnyksetöntä palvelurakennetta, parannetaan lapsiperheiden ja nuorten mahdollisuuksia elää hyvää arkea Kymenlaaksossa. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin eriarvoistumisen ehkäisy sekä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vahvistaminen ovat keskeisiä lähtökohtia.
Palveluiden kehittämisessä pyritään siihen, että Kymenlaakson nuoret saavat tarpeenmukaista ja vaikuttavaa tukea. Perustasolla tarjottava psykososiaalinen hoito vähentää riskiä mielenterveys- ja päihdehäiriöiden kroonistumiselle. Tämä näkyy käytännössä palveluiden vaikuttavuudessa, saatavuuden paranemisessa eri kanavien kautta sekä ennaltaehkäisevän työn toimivuudessa.
Toimintamallina esitetty selvitys antaa tietoa nuorten päihdepalvelujen nykytilasta sekä tulevaisuuden kehittämistarpeista Kymenlaakson hyvinvointialueella. Toimintamallin kohderyhmänä ovat nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset
- opiskeluhuoltopalvelut,
- Nuorten Matalan yksiköt,
- lastensuojelu ja perheiden sosiaalityö,
- nuorisopsykiatria,
- sosiaali- ja terveysneuvontaPISTEen yksiköt,
- korvaushoidon yksiköt,
- poliisi
Jotta nuori voi saada tarvitsemansa tuen, ohjauksen ja hoidon oikeasta paikasta oikea-aikaisesti, tulee palveluiden välisten yhdyspintojen toimia saumattomasti.