13-17-vuotiaiden nuorten päihdepalvelujen nykytila, Kymenlaakson HVA (RRP, P4, I1)
Päihteillä oireilevien nuorten tuen tarve korostuu erityisesti lastensuojelun asiakkuuksissa. Toimintamallissa kuvattu selvitys antaa tietoa nuorten päihdepalvelujen nykytilasta sekä tulevaisuuden kehittämistarpeista Kymenlaakson hyvinvointialueella.
Siitä huolimatta, että suurella enemmistöllä kymenlaaksolaisista lapsista ja nuorista asiat ovat hyvin, on hyvinvointi kuitenkin eriarvoistunut. Kymenlaakso on myös alue, jossa lasten ja nuorten määrä vähenee. Lapsille, nuorille ja perheille suunnatun avun, tuen ja palvelujen hajanaisuus sekä asiakkaiden kokonaisvaltaisen kohtaamisen haasteet vauhdittavat eriarvoisuuden kehityskulkua. Ne myös heikentävät palveluiden vaikuttavuutta sekä lisäävät erityispalveluiden käyttöä. Mahdollistaaksemme lapsen, nuoren ja perheen suotuisan kehityskulun tarvitsemme sekä yksilöllistä ja varhaista puuttumista että laajempia, koko kasvu- ja kehitysympäristöön vaikuttavia ratkaisuja.
Nuorille suunnattujen palvelujen palvelupolkuja ja ammattilaisten välistä yhteistyötä kehitetään alueellisesti yhdessä. Nuorille suunnattuja palveluita on Kymenlaakson hyvinvointialueella tarjolla ennaltaehkäisystä ja varhaisesta tuesta aina erityistason palveluihin. Palveluita ovat opiskeluhuoltopalvelut, Nuorten Matalan yksiköt, nuorisopsykiatria sekä lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalvelut.
Kymenlaaksossa me olemme valmiita yhteisiin tekoihin, jotta kaikki nuoret voivat mahdollisimman hyvin.
Palvelujärjestelmässä on tunnistettu lasten, nuorten ja perheiden tilanteiden moninaisuus ja yhteenkietoutuvuus. Nuorella voi olla asiakkuuksia eri palveluissa ja monta samanaikaista prosessia. Jos nuorten tarvitsema apu, tuki ja tieto jakautuvat monelle taholle, voi kokonaisuus olla pirstaloitunut. Moniammatillisen ja palvelurajat ylittävän työskentelyn tarve on vaativissa ja kompleksisissa tilanteissa erityisen suuri ja hyödyksi ammattilaiselle, sillä nuoren siirtäminen palvelusta toiseen ei ole asiakaslähtöistä tai edes kustannustehokasta. Myös resurssien rajallisuus vaatii yli sektorirajojen kehittyvää yhteistä osaamista ja ymmärrystä muuttuvista osaamistarpeista.
Nuorten ja perheiden kanssa toimivien ammattilaisten tulee yhdessä edistää lapsi- ja perheystävällistä ilmapiiriä ja toimintakulttuuria. Toisistaan irrallaan olevat vähäiset resurssit tulee saattaa yhteen ja tätä kautta tuottaa yhdessä mahdollisimman paljon hyvinvointia nuorille ja perheille.
Kymenlaakson hyvinvointialuestrategian mukaisesti tavoitteena on kehittää tarpeenmukaiset ja vaikuttavat palvelut kaikille kymenlaaksolaisille. Tähän tavoitteeseen kuuluu sujuvat ja yhteentoimivat palvelut. Kymenlaakson hyvinvointialueen arvoihin kuuluu, että apu on aina lähellä, kun nuori sitä tarvitsee ja nuori voi laskea hyvinvointialueen palveluiden varaan sekä luottaa siihen, että hänen asiansa tulee oikea-aikaisesti hoidetuksi.
Kymenlaakson digitaalinen sotekeskus (RRP) -hankkeen nuorten miepä-palveluiden kehittämisen projektikoordinaattorit aloittivat kehittäjäjoukon kokoamisen. Kehittämistyön aloitus hyväksyttiin johtoryhmissä, jonka jälkeen työskentely päihdepalvelujen nykytilan selvittämiseksi aloitettiin nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden esihenkilöiden kanssa.
Työryhmään kuului esihenkilöitä ja ammattilaisia opiskeluhuoltopalveluista, Nuorten Matalan yksiköistä, nuorisopsykiatrialta ja sosiaalihuollon palveluista.
Vahvistamalla vaikuttavaksi todettuja palveluita sekä luomalla kestävän ja kynnyksettömän palvelurakenteen, lisäämme lapsiperheiden sekä nuorten mahdollisuuksia elää hyvää arkea Kymenlaaksossa ja vahvistaa osaltaan maakunnan vetovoimaisuutta. Tavoitteita yhdistää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin eriarvoistumisen estäminen sekä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vahvistaminen.
Tavoitteena on edistää tarpeenmukaisia ja vaikuttavia palveluita Kymenlaakson nuorille siten, että perustasolta saadaan vaikuttavaa psykososiaalista hoitoa ja näin ollen riski mielenterveys- ja päihdehäiriöiden kroonistumiselle pienenee. Tämä näkyy käytännössä vaikuttavissa palveluissa, eri kanavien saatavuuden paranemisessa ja toimivassa ennaltaehkäisyssä.
Toimintamallin kohderyhmänä ovat nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset, eli
- opiskeluhuoltopalvelut,
- Nuorten Matala,
- nuorisopsykiatria(n poliklinikka) ja
- sosiaalihuollon palvelut.
Jotta nuori voi saada tarvitsemansa ohjauksen, tuen ja hoidon oikeasta paikasta oikea-aikaisesti, tulee palveluiden välisten yhdyspintojen toimia saumattomasti. Toimivat yhdyspinnat palvelusta toiseen lisäävät luottamusta ja yhteistyötä ammattilaisten välillä.