Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

13-17-vuotiaiden nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhdyspintatyön kehittäminen, Kymenlaakson HVA (RRP, P4, I1)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Kymenlaakson hyvinvointialueella kehitetään nuorten miepä-palveluita siten, että siirtyminen palvelusta toiseen on oikea-aikaista, tarpeenmukaista ja sujuvaa. Kehittämisessä ovat mukana palvelut varhaisen vaiheen tuesta erityistason palveluihin.

Toimintaympäristö

Kymenlaakso on alue, jossa lasten ja nuorten määrä vähenee. Vaikka suurella enemmistöllä lapsista ja nuorista asiat ovatkin hyvin, on hyvinvointi kuitenkin eriarvoistunut.  Lapsille, nuorille ja perheille suunnatun avun, tuen ja palvelujen hajanaisuus sekä asiakkaiden kokonaisvaltaisen kohtaamisen haasteet vauhdittavat eriarvoisuuden kehityskulkua. Ne myös heikentävät palvelujen vaikuttavuutta sekä lisäävät erityispalvelujen käyttöä. Mahdollistaaksemme lapsen, nuoren ja perheen suotuisan kehityskulun tarvitsemme sekä yksilöllistä ja varhaista puuttumista että laajempia, koko kasvu- ja kehitysympäristöön vaikuttavia ratkaisuja.

Nuorille suunnattujen palvelujen palvelupolkuja ja ammattilaisten välistä yhteistyötä kehitetään alueellisesti yhdessä. Kymenlaaksossa me olemme valmiita yhteisiin tekoihin, jotta kaikki nuoret voivat mahdollisimman hyvin.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Palvelujärjestelmässä tunnistettiin lasten, nuorten ja perheiden tilanteiden moninaisuus ja yhteen kietoutuvuus. Nuorella voi olla asiakkuuksia eri palveluissa ja monta samanaikaista prosessia. Jos nuorten tarvitsema apu, tuki ja tieto jakautuvat monelle taholle, voi kokonaisuus olla pirstaloitunut. Moniammatillisen ja palvelurajat ylittävän työskentelyn tarve on vaativissa ja kompleksisissa tilanteissa erityisen suuri ja hyödyksi ammattilaiselle. Nuoren tarpeeton siirtäminen palvelusta toiseen ei ole asiakaslähtöistä tai edes kustannustehokasta. Myös resurssien rajallisuus vaatii yli sektorirajojen kehittyvää yhteistä osaamista ja ymmärrystä muuttuvista osaamistarpeista. 

Kymenlaakson hyvinvointialuestrategian mukaisesti tavoitteena oli kehittää tarpeenmukaiset ja vaikuttavat palvelut kaikille kymenlaaksolaisille. Tähän tavoitteeseen kuului sujuvat ja yhteen toimivat palvelut, jonka toteutumista palvelujen välisten yhdyspintatyön toimintamallien kehittämisen oli osaltaan tarkoitus edistää. Kymenlaakson hyvinvointialueen arvoihin kuuluu, että apu on aina lähellä, kun nuori sitä tarvitsee ja nuori voi luottaa siihen, että hänen asiansa tulee hoidetuksi.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kymenlaakson korkea palvelutarve ja haastava taloustilanne yhdistettynä koronaviruspandemian kasvattamaan sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaan loivat tarpeen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamiselle ja kustannusvaikuttavuuden lisäämiselle. Alueen työttömyys on monimuotoista ja mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia on alueen 18–34-vuotiaisiin suhteutettuna maan eniten. Lisäksi huumeongelmat ovat maan kärkitasoa, syrjäytymisvaarassa olevia nuoria aikuisia on suhteellisesti maan eniten ja lapsiperheiden ongelmat ovat alueella moninaisia, joka puolestaan lisää lasten ja nuorten palvelujen tarvetta. 

Koronapandemian vuoksi palvelujen painopisteitä muutettiin ja muun muassa kiireetön hoito viivästyi koronan vaatimien henkilöstösiirtojen ja palvelujen alasajojen takia, kasvattaen hoitojonoja. Myös kiireettömän erikoissairaanhoidon jonot venyivät merkittävästi. Haavoittuvassa tai heikossa asemassa olevien asiakasryhmien tilanne huonontui entisestään ja toimenpiteitä tarvittiin etenkin heidän auttamisekseen.

Koronapandemian myötä mielenterveys- ja päihdepulmat yleistyivät ja hyvinvointi tästä näkökulmasta tarkastellen heikentyi Kymenlaakson alueella. Erityisesti, nuorten ja nuorten aikuisten psyykkinen hyvinvointi heikentyi. Tämä näyttäytyi ahdistuksen, kuormittavuuden ja masentuneisuuden hoidontarpeen lisääntymisenä. Perustason mielenterveyspalveluissa, erityisesti Nuorten Matalan yksiköissä sekä aikuisten mielenterveyshoitajavastaanotolla oli pandemian seurauksena kysynnän kasvua. Samaa kysynnän kasvua kertoivat erikoissairaanhoidon tilastot. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kymenlaakson digitaalinen sotekeskus (RRP) -hankkeen nuorten miepä-palveluiden kehittämisen projektikoordinaattorit aloittivat kehittäjäjoukon kokoamisen. Kehittämistyön aloitus hyväksyttiin johtoryhmissä, jonka jälkeen työskentelyn suunnittelu aloitettiin nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden esihenkilöiden kanssa. Suuntaviivojen suunnittelun jälkeen koottiin henkilöstöstä asiantuntijaryhmiä yhdyspintatyön toimintamallien sisällön suunnitteluun ja mallinnustyöhön.

Asiantuntijaryhmään kuului ammattilaisia opiskeluhuoltopalveluista, Nuorten Matalasta, nuorisopsykiatrian poliklinikalta ja sosiaalihuollon palveluista. Moniammatillisissa työpajoissa ammattilaiset kuvasivat nykyisiä palvelukohtaisia yhdyspintatyön käytänteitään, nostivat yhdessä esiin tarpeita ja keinoja yhdyspintatyön vahvistamiseksi sekä loivat yhteisiä käytänteitä osaksi yhdyspintatyön toimintamallikuvauksia.

Kuvattavia yhdyspintatyön toimintamalleja olivat:

  • Nuorten Matalan ja nuorisopsykiatrian poliklinikoiden yhdyspintatyön toimintamalli
  • Lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian poliklinikoiden yhdyspintatyön toimintamalli
  • Opiskeluhuoltopalveluiden ja nuorisopsykiatrian poliklinikoiden yhdyspintatyön toimintamalli

Henkilöstön kanssa työstetyt yhdyspintatyön toimintamallikuvaukset käytiin läpi palveluiden esihenkilöiden kanssa, jonka jälkeen ne luovutettiin palveluiden johdolle hyväksyttäväksi. Lopputuloksena oli, että kuvatuista yhdyspintatyön toimintamalleista Nuorten Matalan ja nuorisopsykiatrian yhdyspintatyön toimintamalli hyväksyttiin, muut toimintamallit vaativat vielä lisäselvitystä ja ne palautettiin työstövaiheeseen. Käyttöön otetusta Nuorten Matalan ja nuorisopsykiatrian yhdyspintatyön toimintamallista tehtiin näiden palveluiden esihenkilöiden kanssa suunnitelma toimintamallin käyttöönotosta, vastuista, seurannasta ja arvioinnista sekä mahdollisesta jatkokehittämisestä.

Kuva sisältää esimerkin siitä, miten työpajojen runko oli suunniteltu.
Työpajaesimerkki 1
Kuva sisältää esimerkin siitä, miten työpajojen runko oli suunniteltu.
Työpajaesimerkki 2
Kuva sisältää esimerkin siitä, miten työpajojen runko oli suunniteltu.
Työpajaesimerkki 3
Tavoiteltu muutos

Vahvistamalla vaikuttavaksi todettuja palveluita sekä luomalla kestävän ja kynnyksettömän palvelurakenteen, lisäämme lapsiperheiden sekä nuorten mahdollisuuksia elää hyvää arkea Kymenlaaksossa ja vahvistaa osaltaan maakunnan vetovoimaisuutta. Tavoitteita yhdistää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin eriarvoistumisen estäminen sekä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vahvistaminen.

Tavoitteena oli edistää tarpeenmukaisia ja vaikuttavia palveluita Kymenlaakson nuorille siten, että perustasolta saadaan vaikuttavaa psykososiaalista hoitoa ja näin ollen riski mielenterveyden häiriöiden kroonistumiselle pienenee. Tämä näkyy käytännössä vaikuttavissa palveluissa, eri kanavien saatavuuden paranemisessa ja toimivassa ennaltaehkäisyssä.

Muutoksen mittaaminen

Hankesuunnitelman mukaisesti muutosta mitataan seuraamalla

  • 13–17-vuotiaiden asiakkaiden määrää hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalvelujen yksiköissä sekä
  • asiakkaiden määrää matalan kynnyksen palveluissa.
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toimintamallin kohderyhmänä ovat nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset, eli  

  • opiskeluhuoltopalvelut,
  • Nuorten Matala,
  • nuorisopsykiatria(n poliklinikka) ja
  • sosiaalihuollon palvelut.

Jotta nuori voi saada tarvitsemansa ohjauksen, tuen ja hoidon oikeasta paikasta oikea-aikaisesti, tulee palveluiden välisten yhdyspintojen toimia saumattomasti. Toimivat yhdyspinnat palvelusta toiseen lisäävät luottamusta ja yhteistyötä ammattilaisten välillä. 

Ratkaisun perusidea

Yhdyspintatyön toimintamallikuvausten perusideana oli, että nuoret saisivat tarvitsemaansa ja oikea-aikaista apua, tukea ja hoitoa oikeasta paikasta. Toimintamallien kuvaamisella pyrittiin lisäämään palveluiden tietoisuutta siitä, mitkä ovat kunkin palvelun hoitoon pääsyn kriteerit ja tällä pyrittiin välttämään niin sanottujen väärien ohjausten tekoa ja nuoren pompottelua palvelusta toiseen.

Yhdyspintatyön toimintamallikuvauksiin sisältyi myös yhteisen työn kuvaamista. Näin ollen toimintamallikuvausten avulla pyrittiin lisäämään myös ammattilaisten ymmärrystä yhteisen työn sisällöistä sekä palveluiden yhteisen työn mahdollisuuksista sen sijaan, että nuori siirrettäisi tarpeettomasti palvelusta toiseen. Selkeä työnjako palveluiden kesken vähentää päällekkäisen työn tekoa ja yhteistyötä tekemällä kaikki tietävät, miten nuoren apu, tuki ja hoito etenee.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Organisaation ja palveluiden johdon tulee sitoutua läpileikkaavasti yhdyspintatyön toimintamallien käyttöönottoon ja hyödyntämiseen ammattilaisten tukena, ja se tulee nähdä merkittävänä osana sujuvia ja yhteen toimivia palveluketjuja. On tärkeää, että ammattilaiset tunnistavat yhdyspintatyön toimintamallien hyödyt ja asiakkaiden siirtyminen palveluiden välillä on helppoa ja tarpeenmukaista. Ammattilaisilla tulee olla mahdollisuus yhteiseen keskusteluun sekä saada työhön tukea joustavasti ja ajantasaisesti.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamalli on hyvin käyttöönotettavissa myös eri kohderyhmien kanssa sekä eri toimintaympäristöissä työskenneltäessä. Toimintamallien kuvaamisessa kannattaa huomioida, että työ vie aikaa, vaikka kyseessä olisi olemassa olevien toimintamallien yhteensovittaminen. Uuden toimintamallin käyttöönotto vaatii esihenkilöiltä  

  • Riittävän resurssin kohdentamista toimintamallin kuvaamiseen,
  • Luottamuksellisen ilmapiirin rakentamista,
  • Työntekijöiden tukemista, kannustamista ja ohjaamista toimintamallin käyttöönotossa ja käytössä ja
  • Toimintamallin jatkuvaa seurantaa, arviointia ja kehittämistä.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Yhdyspintatyön toimintamallien mallintamisen myötä tavoitteena oli luoda yhtenäiset käytänteet 13-17 -vuotiaiden nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa työskentelevien ammattilaisten välille. Työskentely saatiin hyvin käyntiin ja ammattilaisten välinen keskustelu oli toisia kunnioittavaa ja kaikki olivat kiinnostuneita siitä, mitä missäkin palvelussa tehdään. Yhdyspintatyön ja yhteisen työn kohtia tunnistettiin ja niitä oltiin valmiita yhdessä kehittämään.

Yhdyspintatyön toimintamallien kehittäminen oli osa 13-17-vuotiaiden nuorten mielenterveys- ja päihdepolun kehittämistä. Tavoitteena oli saada valmiiksi kattava kuvaus siitä, miten nuori palvelusta toiseen kulkee, mikä on minkäkin palvelun rooli ja mitä voidaan tehdä yhdessä. Nuorten Matalan ja nuorisopsykiatrian poliklinikoiden yhdyspintatyön toimintamalli hyväksyttiin. Kahdessa muussa, eli lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian poliklinikoiden ja opiskeluhuoltopalveluiden ja nuorisopsykiatrian poliklinikoiden yhdyspintatyön toimintamalleissa nousi esiin uusia kehittämisen tarpeita ja ne palautettiin jatkotyöstettäväksi. Näiden toimintamallien kehittäminen jatkuu RRP-hankkeen päättyessä sekä palveluiden sisäisenä kehittämisenä että tulevien hankkeiden myötä.