Sujuvat palvelut -kehittämisen tuen hankeverkosto (RRP, P4, I1)
Sujuvat palvelut -kehittämisen tuen hankeverkosto (RRP, P4, I1)
Kansallinen Sujuvat palvelut -kehittämisen tuen hankeverkosto (THL) tuki hyvinvointialueiden kehittäjiä asiakas- ja palveluprosessien parantamisessa. Verkostossa edistettiin alueiden välistä vuoropuhelua ja tarjottiin työkaluja, hyviä käytänteitä ja menetelmiä systemaattiseen kehittämiseen prosessin eri vaiheissa. Verkostossa tehtiin näkyväksi kansallista kehittämistyötä, joka tuki alueellista kehittämistä.
Hankeverkoston kehittämisklinikat olivat avoimia RRP:n toimijoille. Ajankohtaiset asiat ja materiaalit löytyvät Työpöytä-välilehdellä.
Verkosto oli osa Suomen kestävän kasvun ohjelman Sujuvat palvelut -projektia (Pilari 4, Investointi 1).
Kokonaisuuden nimi
Kansallinen Sujuvat palvelut -kehittämisen tuen hankeverkosto (THL) tuki hyvinvointialueiden kehittäjiä asiakas- ja palveluprosessien parantamisessa. Verkostossa edistettiin alueiden välistä vuoropuhelua ja tarjottiin työkaluja, hyviä käytänteitä ja menetelmiä systemaattiseen kehittämiseen prosessin eri vaiheissa. Verkostossa tehtiin näkyväksi kansallista kehittämistyötä, joka tuki alueellista kehittämistä.
Hankeverkoston kehittämisklinikat olivat avoimia RRP:n toimijoille. Ajankohtaiset asiat ja materiaalit löytyvät Työpöytä-välilehdellä.
Verkosto oli osa Suomen kestävän kasvun ohjelman Sujuvat palvelut -projektia (Pilari 4, Investointi 1).
Tarkoitus:
Verkosto tuki hyvinvointialueita palvelu- ja asiakasprosessien kehittämistyössä, jotta ne saisivat purettua koronan aiheuttamaa hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa.
Tavoitteet:
- Kansallinen kehittämistyö on läpinäkyvää ja avointa
- Hyvinvointialueiden kehittäjillä on mahdollisuus verkostoitua ja tehdä yhteistyötä
- Hankkeille tarjotaan työkaluja kehittämistyöhön
- THL:n substanssiverkostot ovat kehittäjien löydettävissä ja hyödynnettävissä
Sujuvat palvelut -kehittämisen tuen hankeverkosto toimii 31.12.2025 saakka (Suomen kestävän kasvun ohjelma).
Ylläpitäjä:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Suomen kestävän kasvun ohjelma, Sujuvat palvelut -projekti
Jäsenet:
Hyvinvointialueiden RRP:n heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakasryhmien palveluiden kehittäjät ja verkoston yhdyshenkilö joka hyvinvointialueelta
Yhdyshenkilön rooli:
-
Jakaa tietoa omalle alueelle Investointi 1:n kansallisesta kehittämisestä, tapaamisista ja THL:n verkostoista ja foorumeista jotka tukevat kehittämistyötä
-
Ohjaa omalta alueelta Investointi 1:n kehittäjiä/asiantuntijoita verkoston tapaamisiin teemojen mukaisesti (substanssikehittäjät/asiantuntijat)
-
Kartoittaa omalta alueelta hyviä käytänteitä ja toimintamalleja, mittareita sekä digikehittämistä ja ohjaa asiantuntijoita kertomaan niistä Sujuvat palvelut -kehittämisen tuen verkostossa
Substanssikehittäjän/asiantuntijan rooli:
-
Osallistuu Sujuvat palvelut -kehittämisen tuen verkoston tapaamisiin sekä THL:n eri asiakasryhmien kehittäjäverkostoihin hyvinvointialueiden harkinnan mukaan
-
Jakaa tietoa Sujuvat palvelut -kehittämisen tuen verkostolle oman alueen hyvistä käytänteistä ja toimintamalleista sekä toimivista mittareista ja digikehittämisestä, joista on saatu hyviä kokemuksia
-
Verkostoituu muiden samojen asiakasryhmien tai palveluiden kehittäjien kanssa kansallisesti
Suomen kestävän kasvun ohjelman, Pilari 4, Investointi 1, tavoitteena oli purkaa koronapandemian aiheuttamaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa sekä nopeuttaa hoitoon ja palveluihin pääsyä ottamalla käyttöön uusia toimintatapoja.
Hyvinvointialueilla tehty kehittämistoiminta kytkeytyi hyvinvointialueiden strategisiin linjauksiin ja oli osa hyvinvointialueiden palvelukokonaisuuksien kehittämistä.
Sosiaali- ja terveysministeriön THL:lle määritelty tehtävä oli kansallisen vertaiskehittämisen verkoston käynnistäminen, jotta voitiin tukea hyvinvointialueiden investointi 1:n kehittämisen edistämistä sekä jakaa hyviä käytäntöjä ja edistää niiden leviämistä (Suomen kestävän kasvun ohjelman hankeopas 2023-2025, s. 33-34).
Sujuvat palvelut -kehittämisen tuen hankeverkoston päämääränä oli pilotoida THL:lle kansallisen verkostotyön malli, jota olisi mahdollista hyödyntää Suomen kestävän kasvun ohjelman hankekauden jälkeen. Hankeverkoston kokonaisuutta kehitettiin vastaamaan kansallisia hankekehittämisen tuen tarpeita.
Suomen kestävän kasvun ohjelman aikana hankeverkoston tarkoituksena oli tukea hyvinvointialueiden hankkeita kehittämistyössä asiakas- ja palveluprosessien parantamisessa koronan aiheuttaman hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purkamiseksi.
Sujuvat palvelut -kehittämisen tuen hankeverkosto tuki hyvinvointialueiden kehittäjiä ja mahdollisti alueiden välisen vuoropuhelun.
Toteutus:
- Verkoston kehittämisklinikat 1-2 kk välein
- Avoin verkosto, ei ilmoittautumista
- Yhdyshenkilöille Howspace -työtila keskustelulle, tiedon jakamiseen ja verkostoitumiseen
- Innokylässä yleinen tieto verkostosta, tilaisuuksista ja materiaalit Työpöytä-välilehdellä
- THL tapahtumakalenterissa tilaisuuksien ohjelmat ja liittymislinkit (Teams)
Toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi:
1. Kansallinen kehittämistyö oli läpinäkyvää ja avointa:
- Tehtiin näkyväksi kansallisesti hyviä haavoittuvien asiakasryhmien palvelujen kehittämisen käytänteitä ja toimintamalleja, joilla pyrittiin hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purkamiseen
- Tehtiin koonteja eri toimenpiteistä, joita hyvinvointialueilla kehitettiin
- Toteutettiin tiedon levittämiseksi työkalu verkkosivuille
2. Hyvinvointialueiden kehittäjillä oli mahdollisuus verkostoitua ja tehdä yhteistyötä:
- Yhdistettiin samankaltaisia palveluita ja samojen asiakasryhmien palveluiden kehittäjiä ja mahdollistettiin vertaiskehittäminen
- Verkoston yhdyshenkilöillä oli käytössä suljettu Howspace -työtila, jossa
- Jaettiin kyselyitä ja tiedotteita verkostotilaisuuksien välillä
- Mahdollistettiin verkostoituminen alueiden ja hankkeiden välillä
- Oli mahdollista kysyä ja pyytää vertaistukea eri teemoihin
- Koottiin hyviä käytänteitä ja toimintamalleja kansallisesti näkyväksi
- Koottiin yhteen hyvinvointialueiden kehittämiskohteet
- Kerrottiin tiedot THL:n muista verkostoista, joista voi olla hyötyä investointi 1:n kehittämisessä
- Kartoitettiin verkostotilaisuuksien aihetoiveita ja tuen tarpeita
- Mahdollistettiin yhdyshenkilöille verkoston kehittäminen kyselyiden kautta
- Verkoston yhdyshenkilöillä oli käytössä suljettu Howspace -työtila, jossa
Tarkoituksena oli pilotoida Howspacea kansallisen verkoston työalustana ja tarkastella miten se toimi verkostoitumiseen, välityöskentelyyn ja tiedottamiseen.
3. THL:n asiakasryhmäkohtaiset verkostot ovat kehittäjien löydettävissä ja hyödynnettävissä:
THL:n asiakasryhmäkohtaisissa verkostoissa mahdollistetaan tutkitun tiedon ja kokemusten jakaminen sekä hyvinvointialueiden verkostoituminen. Verkostot toteutetaan THL:n muiden asiantuntijoiden kanssa yhteistyönä.
- Jaetiin tietoa hyvinvointialueille THL:n eri asiakasryhmien substanssiverkostoista ja –foorumeista, jotka tukevat kehittämistyötä
- Linkitettiin samankaltaisten palveluiden kehittämistä
- Tunnistettiin ja tehtiin näkyväksi kansallisesti hyviä käytänteitä ja viestittiin niistä asiakasryhmäkohtaisiin verkostoihin
- Välitettiin asiakasryhmäkohtaisia kehittämisen tuen tarpeita asiakasryhmäkohtaisiin verkostoihin palautekyselyiden avulla
Esimerkki THL:n asiakasryhmien asiakasryhmäkohtaisesta verkostosta:
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisen verkosto. Verkoston toiminta on sillattu Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeesta RRP:n Investointi 1:n toiminnaksi. Verkostoon voi liittyä RRP:n Investointi 1:n mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäjät.
4. Hankkeille tarjottiin työkaluja kehittämistyöhön:
Sujuvat palvelut -kehittämisen tuen hankeverkostolla oli kehittämisklinikoita, joiden avulla tuettiin kansallisesti hyvinvointialueiden kehittäjiä ja mahdollistettiin alueiden välinen vuoropuhelu. Sujuvat palvelut -kehittämisen tuen verkostossa oli puheenvuoroja THL:n asiantuntijoilta, Sujuvat palvelut -projektista, hyvinvointialueilta ja muilta yhteistyötahoilta.
Hankeverkoston aiheet tukivat hankkeiden kehittämistyötä riippumatta kehitettävästä asiakasryhmästä. Tilaisuuksien aiheita esim.
- Hankkeiden tukeminen systemaattisen kehittämisen keinoin eri kehittämistyön vaiheissa
- Hyviksi havaitut ja uudet kehitetyt mittarit –arvioinnin tuki
- Tehdyn kehittämistyön juurruttaminen
- Viestinnän tuki
- Toimintamallien kuvaaminen Innokylään
- Hankkeilta edellytetään vähintään, että... ..."Hankkeen tuloksena syntyvät toimintamallit ja muut tuotokset kirjataan Innokylään THL:n antaman erillisen ohjeistuksen mukaisesti. Innokylässä on työkaluja, jotka ohjaavat kehittämisessä ja toimintamallien kirjaamisessa." (Hankeopas s. 70)
- Palautekyselyt hankeverkoston toiminnan kehittämiseksi sekä tiedon ja toiveiden välittämiseksi THL:n substanssiverkostoihin
- Hyvien käytänteiden ja toimintamallien jakaminen kansallisesti
Tarkoituksena oli pilotoida kansallisen verkostotyön mallia, jota THL:n on mahdollista hyödyntää Suomen kestävän kasvun ohjelman hankekauden jälkeen. Verkoston tarpeen arviointia ja jatkuvuuden mahdollisuuksia tarkasteltiin hankekauden aikana.
Tarkoituksena oli pilotoida Howspace -työtilan käyttöä kansallisen verkoston työalustana ja tarkastella miten se toimi verkostoitumiseen, välityöskentelyyn ja tiedottamiseen.
Verkoston toiminnan arviointia tehtiin mm. verkostotilaisuuksissa palautekyselyiden avulla, työpajoissa, Kansallisella kehittämisen tuen palautekyselyllä sekä kohdennetusti yhdyshenkilöille tehtävillä kyselyillä.
Kansallisen kehittämisen tuen raportti, johon on koottu tuloksia edellä mainituista palautteista ja kokemuksia hankeverkostosta sekä kehittämisklinikoista, löytyy tämän kokonaisuuden työpöydältä.
