EELI - Etsivää elintapaohjausta Kymenlaaksossa
EELI - Etsivää elintapaohjausta Kymenlaaksossa
Hankkeen perustehtävänä on tunnistaa sote-palveluissa riskiryhmiin kuuluvia lapsia, nuoria ja ikääntyneitä, jotka hyötyisivät elintapaohjauksesta, liikunnan lisäämisestä ja yhteisöllisyyden tukemisesta. Tavoitteena on kehittää ja juurruttaa alueellisia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluja, jotka tavoittavat erityisesti vaikeasti tavoitettavat ryhmät. Hankkeessa rakennetaan "Hyte-ämpäri" -kannustinmalli, joka kokoaa yhteen kohderyhmän tarpeisiin vastaavat palvelut ja toimintamallit.
Kokonaisuuden nimi
Hankkeen perustehtävänä on tunnistaa sote-palveluissa riskiryhmiin kuuluvia lapsia, nuoria ja ikääntyneitä, jotka hyötyisivät elintapaohjauksesta, liikunnan lisäämisestä ja yhteisöllisyyden tukemisesta. Tavoitteena on kehittää ja juurruttaa alueellisia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluja, jotka tavoittavat erityisesti vaikeasti tavoitettavat ryhmät. Hankkeessa rakennetaan "Hyte-ämpäri" -kannustinmalli, joka kokoaa yhteen kohderyhmän tarpeisiin vastaavat palvelut ja toimintamallit.
Kokonaisuuden tarkoitus
Kokonaisuuden tarkoituksena on vahvistaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä tunnistamalla sote-palveluissa riskiryhmiin kuuluvia lapsia, nuoria ja ikääntyneitä, jotka hyötyisivät elintapaohjauksesta, liikunnan lisäämisestä ja yhteisöllisyyden tukemisesta. Kokonaisuus pyrkii tavoittamaan erityisesti ne, jotka ovat vaikeasti tavoitettavissa tai eivät saa riittävästi tukea olemassa olevista palveluista.
Kokonaisuuden tavoitteet
- Tunnistaa riskiryhmiin kuuluvat henkilöt sote-palveluissa ja arkiympäristöissä.
- Kehittää ja juurruttaa etsivän elintapaohjauksen toimintamalli.
- Laajentaa elintapaohjauksen ja yhteisöllisyyttä tukevien palvelujen tarjontaa.
- Rakentaa ja pilotoida "Hyte-ämpäri" – kannustinmalli, joka kokoaa kohderyhmälle suunnatut palvelut.
- Kehittää tarvelähtöisiä ryhmä- ja vertaisryhmätoimintoja sekä aivoterveyttä tukevia ratkaisuja.
- Vahvistaa monialaista yhteistyötä kuntien, hyvinvointialueen ja järjestöjen välillä.
Kokonaisuuden toimiaika on 1.9.2025–31.3.2027. Kokonaisuus on parhaillaan käynnissä.
Kehittämistyössä ovat mukana Kouvolan, Kotkan ja Haminan kaupungit sekä järjestötoimijoina Kouvolan seudun Muisti ry ja Kymenlaakson Liikunta ry. Mukana ovat myös sote-ammattilaiset, kuntien ja hyvinvointialueen asiantuntijat sekä kohderyhmän edustajat, kuten ikääntyneet ja nuoret, joiden näkökulmia hyödynnetään kehittämistyössä. Kehittäminen tapahtuu monialaisessa verkostoyhteistyössä.
Kymenlaaksossa väestön terveys ja hyvinvointi ovat vakavan haasteen edessä. Alueella menetetään elinvuosia erityisesti päihteiden käytön ja iskeemisten sydänsairauksien vuoksi. Elintapasairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen, esiintyvyys on muuta maata korkeampaa, ja erityisesti nuorten aikuisten (18–39-vuotiaat) diabetesilmaantuvuus on Suomen huippua. Samanaikaisesti liikkumattomuus ja paikallaanolo ovat merkittäviä ongelmia. Lähes 100 000 kymenlaaksolaista liikkuu liian vähän, mikä aiheuttaa arviolta 99 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset alueelle.
Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus on laskussa, ja esimerkiksi viidennen luokan MOVE!-mittausten perusteella Kymenlaakson tulokset ovat valtakunnallista tasoa heikompia. Ikääntyneiden osalta muistisairaudet ovat kasvava haaste: arviolta 5 500 muistisairasta ja heidän läheisensä muodostavat yli 27 000 henkilön kohderyhmän, johon elintapainterventioilla voidaan vaikuttaa. Tutkimusnäyttö (esim. FINGER-tutkimus) osoittaa, että monipuolisella elintapaohjelmalla voidaan ehkäistä muistitoimintojen heikentymistä.
Kymenlaaksossa ei ole vielä käytössä yhtenäistä, systemaattista elintapaohjauksen mallia, joka tavoittaisi eri ikäryhmien riskiryhmät oikea-aikaisesti ja vaikuttavasti. Elintapaohjauksen puheeksiotto, palveluohjaus ja yhteisöllisyyttä tukevat toimintamallit ovat hajanaisia tai puutteellisia. Tarvitaan uusia ratkaisuja, jotka yhdistävät yksilöllisen tuen, yhteisölliset toimintatavat ja vaikuttavat palveluketjut.
Eeli-hanke vastaa tähän tarpeeseen kehittämällä ja pilotoimalla elintapaohjauksen toimintamallia, joka tukee kestävää hyvinvointia, ennaltaehkäisee sairauksia ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Hanke keskittyy erityisesti riskiryhmiin kuuluvien lasten, nuorten ja ikääntyneiden tavoittamiseen sekä heidän liikkumisensa ja elintapojensa tukemiseen.
Strategiset liittymäkohdat
Eeli-hanke kytkeytyy useisiin kansallisiin ja alueellisiin strategioihin ja linjauksiin:
- Terveydeksi – kansallinen terveys- ja hyvinvointiohjelma: Ohjelma edistää terveyttä ja hyvinvointia poikkihallinnollisesti yhteistyössä valtion, hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen kanssa. Tavoitteena on vähentää kansansairauksien tautitaakkaa, lisätä työ- ja toimintakykyä sekä kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja. Ohjelma sisältää viisi teemakokonaisuutta, mm. ravitsemus, lasten ja nuorten hyvinvointi, yksinäisyyden ehkäisy ja ennaltaehkäisevät toimet.
- Kymenlaakson hyvinvointialueen strategia: Strategia määrittää alueen pitkän aikavälin toiminnan ja talouden tavoitteet. Painopisteinä ovat ennaltaehkäisy, osallisuus ja vaikuttavuus. Strategiaa tukevat palvelustrategia ja osallisuusohjelma.
- Kymenlaakson hyvinvointisuunnitelma: Maakunnallinen hyvinvointisuunnitelma ohjaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä kuntien, hyvinvointialueen, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa.
- Kuntien HYTE- ja liikuntastrategiat: Kunnilla on lakisääteinen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Strategiat tukevat yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja aktiivista elämäntapaa. Kuntien HYTE-työ sisältää mm. elintapaohjausta, liikuntapalveluita, kulttuuritoimintaa ja järjestöyhteistyötä..
Eeli-hankkeen päämääränä on vahvistaa Kymenlaakson alueen lasten, nuorten ja ikääntyneiden hyvinvointia ja toimintakykyä kehittämällä vaikuttavaa, saavutettavaa ja yhteisöllistä elintapaohjausta. Tavoitteena on ehkäistä elintapasairauksia, vähentää liikkumattomuuden haittoja ja tukea aivoterveyttä erityisesti niissä väestöryhmissä, jotka ovat riskissä mutta jäävät usein palvelujen ulkopuolelle.
Hankkeen päätavoitteena on luoda ja juurruttaa alueellinen elintapaohjauksen toimintamalli, joka:
- Tunnistaa riskiryhmiin kuuluvat lapset, nuoret ja ikääntyneet sote-palveluissa ja arjen kohtaamispaikoissa.
- Tukee yksilöllistä ja yhteisöllistä elintapaohjausta, erityisesti liikunnan lisäämistä, terveellisiä elintapoja ja sosiaalista osallisuutta.
- Kehittää ja ottaa käyttöön "Hyte-ämpäri" -mallin, joka kokoaa alueelliset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelut ja toiminnot yhteen ohjauksen tueksi.
- Pilotoi ja juurruttaa uusia toimintamalleja, kuten etsivä elintapaohjaus, tarvelähtöiset ryhmät ja FINGER-mallia mukailevat aivoterveysryhmät.
- Vahvistaa monialaista yhteistyötä hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden välillä.
Tuotokset (konkreettiset kehittämistyön tuotokset)
Hankkeen aikana kehitetään ja pilotoidaan seuraavat konkreettiset tuotokset:
- "Hyte-ämpäri" – kannustinmalli, joka kokoaa alueelliset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelut yhteen ohjauksen tueksi.
- Etsivän elintapaohjauksen toimintamalli, joka sisältää jalkautuvan ja yhteisöllisen työotteen eri ikäryhmien tavoittamiseksi.
- Tarvelähtöisen ryhmätoiminnan konsepti, joka mahdollistaa vertaisryhmien ja ohjattujen ryhmien toteuttamisen ilman raskaita rakenteita.
- FINGER-mallia mukaileva aivoterveysryhmien toimintamalli, joka tukee muistisairauksien ennaltaehkäisyä.
- Kehitetty ja laajennettu Hyvinvointia.fi-palvelutarjotin ja Oma Kymenlaakso -itsehoitovalikoima, jotka tukevat digitaalista ohjausta ja omahoitoa.
- Koulutus- ja tukimateriaalit sote-ammattilaisille puheeksiottoon ja asiakasohjaukseen.
Tulokset (toiminnan aikaansaamat muutokset hankkeen aikana)
- Etsivän elintapaohjauksen pilotoinnissa tavoitetaan 4600 kontaktia ja 2300 asiakasta, jotka ovat aiemmin jääneet palvelujen ulkopuolelle.
- "Hyte-ämpäri" otetaan käyttöön ja sen sisältöä pilotoidaan eri kohderyhmien kanssa.
- 15 vertaisryhmää ja 15 vertaisohjaajaa toiminnassa mukana, yhteensä vähintään 80 osallistujaa.
- 120 asiakasta osallistuu FINGER-ryhmävalmennukseen.
- 500 asiakasta ohjautuu digitaalisten palveluiden kautta oma- ja itsehoidon palveluihin.
- Liikunnan ja ravitsemuksen toimenpidekoodien määrä nousee 10 %, mikä osoittaa puheeksioton ja ohjauksen lisääntymistä.
- Ammattilaisten työote vahvistuu, erityisesti asiakkaiden motivoinnissa elintapamuutoksiin.
Vaikutukset (pidempiaikaiset muutokset kohderyhmissä ja rakenteissa)
- Riskiryhmiin kuuluvien lasten, nuorten ja ikääntyneiden hyvinvointi ja toimintakyky paranee.
- Elintapasairauksien ennaltaehkäisy tehostuu, erityisesti tyypin 2 diabeteksen ja muistisairauksien osalta.
- Yhteisöllisyys ja osallisuus vahvistuvat, erityisesti ikääntyneiden ja vähän liikkuvien lasten ja nuorten keskuudessa.
- Sote-ammattilaisten valmiudet puheeksiottoon ja ohjaukseen paranevat, ja hyte-palveluihin ohjaus oikea-aikaistuu.
- Alueellinen elintapaohjauksen malli vakiintuu osaksi hyvinvointialueen ja kuntien rakenteita, mahdollistaen toiminnan jatkumisen hankkeen jälkeen.
- Digitaaliset palvelut tukevat tehokkaasti oma- ja itsehoitoa, ja niiden käyttö lisääntyy.
Mittarit ja arviointi
- Toimenpidekoodien määrä (liikunta, ravitsemus): tavoite +10 %.
- Asiakasmäärät: kontaktit, osallistujat, ohjautuneet.
- Asiakaskokemus: kyselyt ja palautteet.
- Ammattilaisten palaute: työotteen muutokset, koettu hyöty.
- Yksilötason muutokset: elämänlaatu, fyysinen aktiivisuus, mahdolliset alku- ja loppumittaukset.
- Palveluiden määrä ja saavutettavuus: tarjottujen palveluiden ja ryhmien lukumäärä.