Yhteistä ymmärrystä rakentamassa – tiedolla johtaminen hyvinvointialueiden TKKIO-toiminnassa

Avoimeen tilaisuuteen osallistui laajasti edustajia hyvinvointialueilta, valtionhallinnosta, oppilaitoksista, yrityksistä, järjestöistä ja kunnista. Monipuolinen osallistujajoukko mahdollisti syvällisen ja rakentavan keskustelun, joka vahvisti yhteistä ymmärrystä ja loi pohjaa vaikuttavalle kehittämisyhteistyölle tulevaisuudessa.

Tapaamisen tavoitteena oli vahvistaa kansallista yhteiskehittämistä ja tukea hyvinvointialueita vaikuttavan TKKIO-toiminnan rakentamisessa. 

Tilaisuus toteutettiin osana HVA TKKIO-toiminnan tiedolla johtamisen mallin ja mittariston viitekehyksen valmistelutyötä, joka jatkuu vuoden 2025 loppuun. Samalla se oli osa Sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimaa Terveys- ja hyvinvointialan kasvuohjelmaa, joka toimii jatkumona aiemmille hallitusohjelmien strategioille ja pohjautuu pääministeri Orpon hallitusohjelman kirjaukseen. STM:n yhteistyökumppaneina verkkotilaisuuden toteutuksessa toimi kolme kansallista verkostoa, THL:n Innokylän innovaatio- ja strategiaverkosto, DigiTerveys-verkosto ja SOTE-tekoälyn ekosysteemi sekä Orchidea Innovations ja Nordic Healthcare Group.

Aktiivista osallistumista ja työskentelyä

Tapaaminen käynnistyi puheenvuoroilla, joissa käsiteltiin TKI-toiminnan arvioinnin merkitystä, kansallista yhteistyötä ja tiedolla johtamisen mallin kehittämistä. Johtava asiantuntija Antti Pelkonen Valtioneuvoston kansliasta avasi alustuksessaan TKI-toiminnan arvioinnin merkitystä ja Tutkimus- ja innovaationeuvoston toimintaa kansallisen TKI-toiminnan tukena.  Erityisasiantuntija Minna Heini ja erityisasiantuntija Pauliina Hyrkäs Sosiaali- ja terveysministeriöstä johdattelivat alustuksissaan näkökulmaa kohti kansallista yhteistyötä ja hyvinvointialueiden TKKIO-toiminnan tiedolla johtamisen mallin valmistelutyötä.

Innovaatio- ja strategiaverkoston tapaamisissa yhteinen työskentely ja vuoropuhelu ovat yksi verkoston keskeisistä toimintaperiaatteista. Niin myös tällä kertaa: Työskentelyosuudessa osallistujat pohtivat Orchidea-alustalla kahta keskeistä kysymystä:

-> Mitä tietoa tarvitaan hyvinvointialueiden TKKIO-toiminnan johtamiseen?

-> Mitä asioita tulisi kansallisesti mitata, jotta toimintaa voidaan arvioida, seurata, kehittää ja ohjata?
 
Tilaisuudessa syntyi merkittävä määrä aineistoa hyvinvointialueiden TKKIO -toiminnan tiedolla johtamisen tueksi:

Tietotarpeita: 335 ehdotusta
Indikaattoreita: 380 ehdotusta

Tietotarpeita ja indikaattoreita luokiteltiin tekoälyn avulla jo tilaisuuden aikana. Tapaamisen jälkeen luokittelua täsmennettiin, ja lopulliset tietotarpeet ja indikaattorit ovat nyt kaikkien kommentoitavissa 10 kategoriassa.

Jokaisesta kategoriasta löytyy esimerkkiehdotuksia tilaisuudessa kootusta aineistosta:

• Vaikuttavuus ja laadun seuranta
• Kehittämistoiminnan läpivienti ja arviointi
• Osaaminen ja henkilöstö
• Rahoitus ja resurssit
• Tiedolla johtaminen ja tietopohja
• Strategia ja johtaminen
• Yhteistyö ja ekosysteemit
• Ennakointi ja tulevaisuus
• Prosessit ja rakenteet
• Julkaisut ja innovaatiot

 
Keskustelua käytiin aktiivisesti myös chatissa. Osallistujat nostivat esiin tarpeen selkeämmille tavoitteille, rahoituksen kohdentamiselle ja yhtenäisille mittareille. Lisäksi yhteistyön vahvistaminen yli organisaatiorajojen nähtiin tärkeänä vaikuttavuuden ja talouskasvun kannalta.

Palautetta työskentelystä ja jatkostepit

Työskentely toteutettiin Orchidea-alustalla, ja sitä kiiteltiin sujuvuudesta ja osallistavuudesta:

“Ryhmätyön toteutus oli tosi näppärä, oli hienoa oppia jälleen yksi uusi alusta ja toteutustapa. Mielenkiintoinen tilaisuus, jatkoa odotellessa!”

Myös työpajatyöskentely sai kiitosta:

“Erittäin mielekäs työskentelytapa, jolla vältetään pitkästyttävät monologit aiheista, jotka moni jo tietää. Hyödylliset puheenvuorot.”

Osallistujat kuitenkin toivoivat jatkossa tarkempaa rajausta ja vaiheittaista etenemistä:

“TKKIO on niin laaja kokonaisuus, että olisi hyvä käsitellä teemoja tarkemmalla tasolla – nyt ideoiden kirjo oli laidasta laitaan.”

Toisaalta pienten hyvinvointialueiden näkökulmasta työskentelyn jakaminen useaan osaan nähtiin haastavaksi, koska vastuuhenkilöitä on vähän.

Kaiken kaikkiaan osallistujat toivoivat prosessin jatkuvan avoimesti ja säännöllisesti:

“Lisää tätä, tiheämmin, iteraationa.”
 “Jatkotyöstöt nopeasti kalentereihin!”

Yhteinen suunta

Kokonaisuudessaan tilaisuus tuotti runsaasti arvokasta tietoa jatkovalmistelun ja hallitusohjelmaan kirjatun Terveys- ja hyvinvointialan kasvuohjelman tueksi. Tämän viestin kuulimme yhteenvetona tapaamisen päätteeksi Sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijoiden toteamuksena. TKKIO-toiminnan mittariston ja tiedolla johtamisen mallin valmistelu saa seuraavaksi jatkoa kattavan aineiston analyysin, tunnistettujen tietotarpeiden ja indikaattorien priorisoinnin ja valintojen muodossa. Viitekehyksen valmistelutyöhön sisältyy myös kartoittamista tiedolla johtamisessa tarvittavan tiedon lähteistä sekä hahmotelma tiedon keräämisen ja hyödyntämisen tavoista. STM viestii valmisteluprosessin löydöksistä ja tuloksista loppuvuoden aikana.

Tilaisuus vahvisti, että kansalliset verkostot ovat keskeinen foorumi yhteiselle kehittämiselle ja oppimiselle. Osallistujien suuri määrä, aktiivisuus ja myönteinen palaute osoittavat, että yhteistyölle on vahva tarve.

Innovaatio- ja strategiaverkostona iloitsemme siitä, miten verkostotoiminta on neljässä vuodessa edennyt pienin askelin kohti strategisempaa vuoropuhelua – ja miten verkoston monialaista asiantuntijuutta on voitu hyödyntää tapaamisten suunnittelussa ja yhteisen tulevaisuuden rakentamisessa.

Materiaalit ja seuraava verkoston tapaaminen

-> Tapaamisen materiaalit löytyvät tallennettuina Innovaatio- ja strategiaverkoston materiaalit | Innokylä

-> Seuraava verkoston kokoontuminen on 5.11. Yhteiskunnallisten innovaatioiden päivässä.  Ennakkoilmoittautuminen on jo käynnissä. Ohjelma julkaistaan piakkoin.

Tämän verkostoblogin koosti palautteiden ja keskustelujen pohjalta Merja Ikäheimo, Palvelujärjestelmän kehittäminen - tiimi, Innokylä, THL