Yhdenvertainen kaveritoiminta

Created 02.06.2026
Yhdenvertainen kaveritoiminta

Summary

Yhdenvertainen kaveritoiminta on vapaaehtoistoiminnan malli, joka vahvistaa:  

  • ihmisten kohtaamista,  

  • keskinäistä yhteisymmärrystä ja yhdenvertaisuutta sekä  

  • osallisuutta ja toimijuutta.  

Toimintamallissa kaikki osallistujat toimivat vapaaehtoisina ja heillä on keskenään yhdenvertaiset roolit ja vastuut. 

Malli edustaa vapaaehtoistoimintaa, josta käytetään myös nimityksiä inklusiivinen, saavutettava, kohtaava tai tuettu vapaaehtoistoiminta. Keskeistä on, että toimintaan voi osallistua mahdollisimman moni erilaisista lähtökohdista tuleva ihminen.  

Mallissa kaksi vapaaehtoista yhdistetään kaveripariksi. Parin vapaaehtoistehtävänä on: 

  • pitää vapaa-ajalla yhteyttä,  

  • tutustua toisiinsa ja  

  • viettää aikaa yhdessä.  

Toisella vapaaehtoisella on kehitysvamma tai muu vastaava oppimiseen ja ymmärtämiseen liittyvä tuen tarve ja toisella ei. Toimintamalli tuo yhteen erilaisista lähtökohdista tulevia ihmisiä ja luo heille mahdollisuuden toimia tasavertaisissa rooleissa. Malliin kuuluu Livekaveritoiminta ja Digikaveritoiminta.

Livekaveritoiminnassa kaveriparit pitävät yhteyttä viikottain ja tapaavat toisiaan livenä noin kerran kuukaudessa.
Digikaveritoiminnassa kaveriparit tapaavat toisiaan viikottain videon välityksellä. Kaverikaudet kestävät 6 kuukaudesta 12 kuukauteen. 
 
Toimintamallin sisälle on luotu useita toimintamalleja, jotka tukevat esim. toimijuutta, vuorovaikutusta, yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta.

Vapaaehtoistehtävässä muodostuneet ihmissuhteet vahvistavat vuorovaikutustaitoja ja lieventävät yksinäisyyttä, vaikka yksinäisyyden tunteen vähentyminen ei ole mallin päätavoite. 

Inklusiivinen toimintamalli huomioi saavutettavuuden laajasti eri osa-alueilla.  

 
Toimintamallin kuuluvat tukimuodot 

  • Yksilöllinen haastattelu ja perehdytys vapaaehtoistehtävään, toteutukset sekä kasvokkain että digitaalisesti. 

  • Jatkuva henkilökohtainen tuki kaverikauden aikana. Vapaaehtoisilla on myös nimetyt työntekijät, jotka tarjoavat neuvontaa, ohjausta ja yhteydenpitoa. 

  • Selkeät ja selkomateriaalit ja oppaat, jotka tukevat vapaaehtoistehtävää, vuorovaikutusta sekä toiminnan käytäntöjen ymmärtämistä. 

  • Vuorovaikutus- ja digitaitokoulutukset verkossa, noin kuusi kertaa vuodessa. 

  • Tietoa ja tukea vapaaehtoisten taustatukihenkilöille, jotta osallistuminen kotoa käsin vapaaehtoistoimintaan on sujuvaa. 

  • Mahdollisuuksia tapaamisiin muiden toimijoiden kanssa sekä kasvokkain että digitaalisesti (esim. Hengaamot, Kohtaa mut -tapahtumat ja Digikyläilyt). 

  • Mahdollisuus osallistua myös muihin vapaaehtoistehtäviin, kuten Vaparitoimintaan ja koulutusparitoimintaan. 

  • Tuettu itsearviointikeskustelu, jossa vapaaehtoinen arvioi omaa muutostavoitettaan ja tunnistaa toiminnassa karttunutta osaamistaan. 

  • Kohtaamisen periaatteet -toimintamalli, jota sovelletaan sekä kasvokkaisessa että digitaalisessa toiminnassa. Malli sisältää toimintaohjeet turvallisempaan kohtaamiseen, häirintäyhdyshenkilön sekä mahdollisuuden anonyymiin palautteeseen. Mallia tukevat materiaalit, eli esitteet, julisteet, verkkosivut ja video.
     

Uusien vapaaehtoisten perehdytyksen periaate on, että  se toteutetaan kohderyhmän tarpeet huomioiden vaiheittain, eri muodoissa ja toistaen. Tietoa tarjotaan selkeästi ja yhdenmukaisesti koko toiminnan ajan ja sisältöjä päivitetään toiminnan kehittyessä. 

Lue lisää Yhdenvertaisen kaveritoiminnan periaatteista ja vapaaehtoisen polusta liitteistä. 

 
Toimintamallin mukaista toimintaa toteutettiin Kehitysvammaisten Tukiliitossa vuosina 2017-2025. 
Toimintamallin kehittäjinä ja toteuttajina Pia Björkman ja Miisa Sankila 

 

Target group

People with intellectual and physical disabilities
People with intellectual and physical disabilities
Youth
Youth
Young adults
Young adults
Työikäiset
Työikäiset
Unemployed
Unemployed

Assessment

The model has not been reviewed yet.

General model description

The target group and their needs

Kohtaamattomuus

Yhteiskunnan rakenteet vaikuttavat siihen, miten erillään vammaiset ja vammattomat ihmiset elävät. Palvelut, asumisratkaisut ja institutionaaliset käytännöt voivat tuottaa tahatonta ulossulkemista, jossa hyvää tarkoittava hoivan ja auttamisen kulttuuri ylläpitääkin epätasaisia valtasuhteita ja kaventaa yksilön toimijuutta. Tämän vuoksi päätösvallan ja toimijuuden vahvistuminen on keskeistä. Syrjimättömyyden edistäminen edellyttää ableismin eli vammattomuutta normina pitävän ajattelutavan tunnistamista ja purkamista. Tätä edistää muutos ajattelutavassamme kuka nähdään vapaaehtoisena, kenellä on annettavaa ja kuka kutsutaan mukaan. 

Toimintamallin mukaisessa toiminnassa:
XX% ei ollut koskaan tutustunut vammaisuuden perusteella itsestään erilaiseen ihmiseen. 

Yksinäisyys

Yksinäisyys on Suomessa yleinen ilmiö, joka koskettaa sekä vammaisia että vammattomia ihmisiä. Vammaisten kokema yksinäisyys on laajasti tunnistettu, mutta vähän tutkittu ilmiö. Suomen Punaisen Ristin Yksinäisyysbarometrin (2026) mukaan ainakin joskus yksinäisyyttä kokevien osuus on kasvanut 59 %:sta 65 %:iin vuodessa (SPR Yksinäisyysbarometri 2026). Yksinäisyyden taustalla olevat syyt – ulkopuolisuuden tunne, yksin asuminen, parisuhteen puuttuminen, taloudelliset haasteet, sosiaalisten tilanteiden jännittäminen ja elämäntilanteiden muutokset – koskettavat usein juuri kehitysvammaisia ja muita väliinputoajaryhmiä, joiden arkeen ja mahdollisuuksiin palvelurakenteet vaikuttavat. Kuten missä ja kenen kanssa asuu ja miten vapaa-aikaa viettää ja saako siihen tarvitsemaansa tukea. Yhdenvertaisen kaveritoiminnan lähtökohtana oli valjastaa jokaisen kaveritaidot käyttöön. 

 XX% kehitysvammaisista tai tukea ymmärtämisessä ja oppimisessa tarvitsevista toimijoita oli kokenut yksinäisyyttä ennen toiminnan aloittamista


Yhdenvertaiset sosiaaliset roolit - mikä vastakohta? 

Tukihenkilötoiminta on Suomessa olennainen osa auttamisen kulttuuria ja juuri vammaiset ihmiset ovat olleet perinteisesti tukihenkilötoiminnan kohderyhmää. Tukihenkilöillä ja avustajilla on toki tärkeä rooli yksilön tukemissa ja osallistumisen mahdollistamisessa, mutta tasavertaisuuden näkökulmasta on olennaista, tapahtuuko kohtaaminen palkattuna tehtävänä vai omaehtoisena yhdessäolona. Yhdenvertaisessa kaveritoiminnassa pyrkimys oli irrottautua tukija-asetelmasta ja edesauttaa ihmissuhteiden syntymistä, jotka perustuvat tasavertaisuuteen, ei tukeen tai auttamiseen. 


Inklusiivisempi vapaaehtoistoiminta - mikä vastakohta? ( lähtökohtana meillä on ollut olla näkyvä esimerkki, viestiä..)

Vapaaehtoistoiminta tarjoaa mahdollisuuksia vähentää eriytymistä ja lisätä yhteisymmärrystä. Suomessa noin 40 % väestöstä osallistuu vapaaehtoistyöhön ja moni olisi valmis tulemaan mukaan, jos heitä kutsuttaisiin mukaan ja kynnys osallistua olisi matalampi. (lähde tähän, eli spr)

Vammaiset ja vammattomat elävät edelleen omissa “kuplissaan” ja siksi diagnoosiin pohjautuvan vertaistoiminnan rinnalle tarvitaan vahvemmin toimintaa, joka tuo inklusiivisesti ihmisiä yhteen. Yhteinen tekeminen, tutustuminen ja yhdessä vietetty aika ja syntynyt ihmissuhde edistävät erilaisten arkikokemusten ymmärtämistä. 

Vapaaehtoistoiminta on lähtökohtaisesti kaikille avointa. Viimeisen vuosikymmenen aikana vapaaehtoiskentällä on alettu käyttämään yhä useammin käsitteitä kuten tuettu, saavutettava, kohtaava ja inklusiivinen vapaaehtoistoiminta. Näiden käsitteiden yleistyminen kertoo osaltaan siitä, ettei saavutettavuus ole vielä kaikkialla itsestään selvä toimintaperiaate. Samalla on tärkeää huolehtia , ettei saavutettavuuteen keskittyvä vapaaehtoistoiminta eriydy vain niin sanottujen erityisryhmien keskinäiseksi toiminnaksi, vaan että toiminta rakentuu aidosti avoimeksi ja yhteiseksi erilaisista taustoista tuleville ihmisille. Toimintamallissamme on viestitty paljon mahdollisuudesta olla osallisena yhteisestä hyvästä, mitä se toimijoilleen tuo ja kuinka sitä voidaan mahdollistaa.

Toimintamallin mukaisessa toiminnassa:
XX ei ollut koskaan aikaisemmin toiminut vapaaehtoisena.

TÄMÄ taas on pakollinen kohta, en ymmärrä. 1-2 lausetta. 

The objectives set for the model

TARVITSEEKO TÄTÄ EDES? 
Ydintavoitteet = muutostavoitteet = hakemuksen tavoitteet, 

muista näkyvyys kuka nähdään toimijana, tietoa vapaaehtoiskentälle. 

Indicators and methods for monitoring and evaluating the achievement of objectives

Lyhyt seloste Tuettu itsearviointi -keskustelu. Mistä koostuu, missä painotus, miksi kannattaa - hyödyt kaikille. 

The key requirements for implementation of the model

Mallin toimivuutta tukevat keskeiset elementit ovat toimintaa ohjaavien ajattelumallien omaksuminen, saavuttavuusosaaminen ja riittävät henkilöresurssit.
 
TOIMINTAA OHJAAVAT AJATTELUMALLIT 

Toimintamallin juurruttaminen edellyttää organisaatiolta ennen kaikkea aitoa kiinnostusta ja sitoutumista inklusiivisuuden edistämiseen eli inkluusioajattelun sisäistämistä. Käytännössä toimintammallin toteuttaminen vaatii sosiaalipedagosista työotetta. Näennäisosallisuuden välttäminen edellyttää, että kehitysvammaisten ihmisten kanssa tehtävään työhön ja vapaaehtoistoimintaan liittyviä vakiintuneita ajattelu- ja toimintamalleja tunnistetaan ja tarkastellaan kriittisesti. 


SAAVUTETTAVUUSOSAAMINEN 
 
Yhdenvertaisuus ei tarkoita täysin samoja ehtoja kaikille, vaan sitä, että tukea muotoillaan yksilöllisesti. Osa tarvitsee vahvempaa tukea ja toiset pärjäävät vähäisellä tuella. Toimintamallissa on valmiit tukimuodot, jotka ovat tarkoitettu kaikille ja joita sovelletaan yksilöllisesti. Nämä tukimuodot ovat lueteltu kohdassa ratkaisun perusidea.

Saavutettavuus on osa perustoimintaa, ei erillinen erityisjärjestely. Toimintamallissa saavutettavuutta on huomioitu ja muotoiltu kahdeksan keskeisen saavutettavuusperiaatteen ympärille. Näitä on avattu hieman liitteessä toimintamallin keskeiset periaatteet. 
 

RESURSSIT
 
 Resurssien näkökulmasta keskeisintä on työntekijän panos. Toimintamalli tarvitsee ammattilaisen, joka:  

  • kohtaa ja tukee vapaaehtoisia,   

  • koordinoi ja hoitaa käytännön järjestelyt, 

  •  markkinoi ja viestii. 

Toimintamallia toteuttiin valtakunnallistesti noin 2,2 henkilövuodella. Toimintamallissa oli koordinaattorin ja suunnittelijan lisäksi osa-aikainen suunnittelija. 

Markkinointi ja viestintä tulee olla pitkäjänteistä ja monikanavaista, sillä kohderyhmän lähtökohdat ja tavoitettavuus vaihtelevat. Olisi hyödyllistä, että taustaorganisaatio tukisi osaltaan vapaaehtoistoiminnan markkinointia. 

Taloudellisia resursseja tarvitaan edellä mainittujen asioiden lisäksi esimerkiksi vapaaehtoisten vakuutuksiin ja materiaalikustannuksiin. Markkinoinnissa ja viestinnässä on hyvä huomioida postikulut. Kaikki eivät käytä digitaalisia yhteydenpitovälineitä ja kuvatuetut paperikirjeet ovat toimiva tapa tukea muistia ja ymmärtämistä. Vapaaehtoistoiminnassa sähköinen henkilötietorekisteri on välttämätön työkalu. 
 

The core content of the model

Yhdenvertainen kaveritoiminta on vapaaehtoistoiminnan malli, joka vahvistaa:  

  • ihmisten kohtaamista,  

  • keskinäistä yhteisymmärrystä ja yhdenvertaisuutta sekä  

  • osallisuutta ja toimijuutta.  

Toimintamallissa kaikki osallistujat toimivat vapaaehtoisina ja heillä on keskenään yhdenvertaiset roolit ja vastuut. 

Malli edustaa vapaaehtoistoimintaa, josta käytetään myös nimityksiä inklusiivinen, saavutettava, kohtaava tai tuettu vapaaehtoistoiminta. Keskeistä on, että toimintaan voi osallistua mahdollisimman moni erilaisista lähtökohdista tuleva ihminen.  

Mallissa kaksi vapaaehtoista yhdistetään kaveripariksi. Parin vapaaehtoistehtävänä on: 

  • pitää vapaa-ajalla yhteyttä,  

  • tutustua toisiinsa ja  

  • viettää aikaa yhdessä.  

Toisella vapaaehtoisella on kehitysvamma tai muu vastaava oppimiseen ja ymmärtämiseen liittyvä tuen tarve ja toisella ei. Toimintamalli tuo yhteen erilaisista lähtökohdista tulevia ihmisiä ja luo heille mahdollisuuden toimia tasavertaisissa rooleissa. Malliin kuuluu Livekaveritoiminta ja Digikaveritoiminta.

Livekaveritoiminnassa kaveriparit pitävät yhteyttä viikottain ja tapaavat toisiaan livenä noin kerran kuukaudessa.
Digikaveritoiminnassa kaveriparit tapaavat toisiaan viikottain videon välityksellä. Kaverikaudet kestävät 6 kuukaudesta 12 kuukauteen. 
 
Toimintamallin sisälle on luotu useita toimintamalleja, jotka tukevat esim. toimijuutta, vuorovaikutusta, yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta.

Vapaaehtoistehtävässä muodostuneet ihmissuhteet vahvistavat vuorovaikutustaitoja ja lieventävät yksinäisyyttä, vaikka yksinäisyyden tunteen vähentyminen ei ole mallin päätavoite. 

Inklusiivinen toimintamalli huomioi saavutettavuuden laajasti eri osa-alueilla.  

 
Toimintamallin kuuluvat tukimuodot 

  • Yksilöllinen haastattelu ja perehdytys vapaaehtoistehtävään, toteutukset sekä kasvokkain että digitaalisesti. 

  • Jatkuva henkilökohtainen tuki kaverikauden aikana. Vapaaehtoisilla on myös nimetyt työntekijät, jotka tarjoavat neuvontaa, ohjausta ja yhteydenpitoa. 

  • Selkeät ja selkomateriaalit ja oppaat, jotka tukevat vapaaehtoistehtävää, vuorovaikutusta sekä toiminnan käytäntöjen ymmärtämistä. 

  • Vuorovaikutus- ja digitaitokoulutukset verkossa, noin kuusi kertaa vuodessa. 

  • Tietoa ja tukea vapaaehtoisten taustatukihenkilöille, jotta osallistuminen kotoa käsin vapaaehtoistoimintaan on sujuvaa. 

  • Mahdollisuuksia tapaamisiin muiden toimijoiden kanssa sekä kasvokkain että digitaalisesti (esim. Hengaamot, Kohtaa mut -tapahtumat ja Digikyläilyt). 

  • Mahdollisuus osallistua myös muihin vapaaehtoistehtäviin, kuten Vaparitoimintaan ja koulutusparitoimintaan. 

  • Tuettu itsearviointikeskustelu, jossa vapaaehtoinen arvioi omaa muutostavoitettaan ja tunnistaa toiminnassa karttunutta osaamistaan. 

  • Kohtaamisen periaatteet -toimintamalli, jota sovelletaan sekä kasvokkaisessa että digitaalisessa toiminnassa. Malli sisältää toimintaohjeet turvallisempaan kohtaamiseen, häirintäyhdyshenkilön sekä mahdollisuuden anonyymiin palautteeseen. Mallia tukevat materiaalit, eli esitteet, julisteet, verkkosivut ja video.
     

Uusien vapaaehtoisten perehdytyksen periaate on, että  se toteutetaan kohderyhmän tarpeet huomioiden vaiheittain, eri muodoissa ja toistaen. Tietoa tarjotaan selkeästi ja yhdenmukaisesti koko toiminnan ajan ja sisältöjä päivitetään toiminnan kehittyessä. 

Lue lisää Yhdenvertaisen kaveritoiminnan periaatteista ja vapaaehtoisen polusta liitteistä. 

 
Toimintamallin mukaista toimintaa toteutettiin Kehitysvammaisten Tukiliitossa vuosina 2017-2025. 
Toimintamallin kehittäjinä ja toteuttajina Pia Björkman ja Miisa Sankila 

 

Changes achieved through the model

Toimintamalli vastaa hyvin tavoitteisiinsa. Tulokset ovat pysyneet samansuuntaisina vuodesta toiseen, vaikka henkilöstö ja vapaaehtoiset ovat vaihtuneet toimintavuosien aikana. 

TULOKSISSA ESILLE ALUN TAVOITTEET osallisuutta, toimijuutta sekä ihmisten keskinäistä yhteisymmärrystä. 

YouTube-videolla vapaaehtoisten ajatuksia vuodelta 2025.
YouTube-videolla vapaaehtoisten ajatuksia vuodelta 2025.

Additional information on the model’s transferability

Toimintamalli on esimerkki inklusiivisesta toiminnasta. Se osoittaa, että vapaaehtoistoimijuus on mahdollista hyvin erilaisista elämäntilanteista ja taustoista tuleville ihmisille. Toimijoina on ollut 16–75-vuotiaita vapaaehtoisia sekä moninaisista taustoista tulevia ihmisiä, kuten kieli-, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia henkilöitä, pitkäaikaissairaita ja vammaisia osallistujia  sekä henkilöitä joilla on esimerkiksi mielenterveyteen, kognitiiviseen toimintakykyyn ja neuromonimuotoisuuteen liittyviä tuen tarpeita. Toimintamallissa mennään ihminen ja toimijuus edellä ja se on ollut vaihtoehto vapaaehtoistoimintamalleille, joita luodaan vain tiettyä kohderymää varten. 

Toimintamallia voidaan muotoilla kevyemmäksi toteuttaa esimerkiksi 

  • lyhentämällä kaverikauden pituutta 

  • toteuttamalla vapaaehtoistoiminnan koulutuksia/perehdytystä ryhmämuotoisesti 

  • keventämällä vapaaehtoisten tukea ja seurantaa 

Background information

Jyväskylä
Jyväskylä
Tampere
Tampere
Organisations
Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
Operating environment
Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
Funding body
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)