Asiakasnäkökulmasta tuloksia toimintamallin pilotoinnista ei saatu. Kahden kuukauden pilotoinnin aikana yhtään toimintamallin sisäänottokriteerit täyttävää asiakasta ei tavoitettu. Yhteisasiakkaat, jotka löytyivät, olivat kohderyhmään verrattuna liian nuoria, toiselta paikkakunnalta tai heille saatiin palvelu, joka pystyi vastaamaan heidän palvelutarpeeseensa. Myös palveluista ja yhteistyöstä kieltäytyjiä oli asiakkaissa. 

Ammattilaisnäkökulmasta toimintamallin suunnittelussa ja pilotoinnissa yhteistyötä kehitettiin viemällä aiemmin puuttunutta tietoa palveluista, palvelujen sisällöstä ja toimijoista sote-yhdyspinnoille. Yhteistyö sote-keskuksen monialaisen tiimin kanssa, jossa palveluohjaaja edusti ikääntyneiden palveluja, päästiin käynnistämään.

Ammattilaisten yhteydenottoja helpottamaan luotiin ns. yhteystietolista, johon koottiin ikääntyneiden palvelut, vammaispalvelut, päihde- ja mielenterveyspalvelut sekä paikallisen sote-keskuksen palvelut. Listalle koottiin lisäksi kolmannen ja julkisen sektorin auttajatahojen yhteystietoja. Listan toivotaan jatkossa edistävän ja nopeuttavan yhteydenottoja eri ammattiryhmien välillä sekä helpottavan oikeiden yhteystietojen löytymistä. Työkaluiksi ikääntyneiden palveluiden palveluohjaajalle tai vastuutyöntekijälle työstettiin esite asiakkaalle ja asiakkaan suunnitelmalomake, joka tukee yksilöllistä palvelusuunnittelua sekä kokoaa yhteen tiedot jo kokeilluista palveluista, asiakkaan vahvuuksista ja hänen tavoitteistaan.

Sidosryhmien ammattilaisille suunnatussa pilotin loppukyselyssä 63% vastaajista koki tiedon lisääntyneen ikääntyneiden palveluiden tai muiden toimijoiden palveluista. Vastaajista 35% ei kokenut tiedon lisääntyneen ja 2% heistä ei osannut sanoa tuloksesta. Lisää tietoa ikääntyneen yhteisasiakkaan auttamisesta moniammatillisesti koki saaneensa 63,5% vastanneista, kun taas 36,5% ei kokenut sitä saaneensa. Puolet vastaajista (50%) koki yhteistyömahdollisuuksien lisääntyneen, 39% ei kokenut ja 11% ei osannut sanoa. Yhteistyömallin yhteystietolistasta koki saaneensa apua tai hyötyä jopa 73% vastaajista. Kuitenkin 25% vastaajista ei siitä hyötynyt tai 2% ei osannut sanoa. Ikääntyneiden asiakasohjauksen viranomaislinjan ja sen puhelinnumeron tunsi suurin osa eli 81% vastaajista. Noin viidesosalle (19%) se oli kuitenkin vielä vieras. Kirjaamisen ja tiedonhaun selkeytymisessä vastaukset jakautuivat tasan. 47% vastaajista koki tiedonhaun selkeytyneen ja 47% ei sitä kokenut. Yhteisen viestinnän koki kehittyneen 14% vastaajista. Heistä 63% ei kokenut viestinnän kehittyneen ja 23% ei osannut siitä sanoa.

Jatkokehittämiskohteiksi sidosryhmien ammattilaiset listasivat mm. 

• Kirjaamisen ja eri tietojärjestelmien haasteet
• Koulutukset haastavan elämäntilanteen puheeksi ottoon
• Eri ammattilaisten työnkuvien avaamisen, jotta kaikilla tieto niiden sisällöstä
• Yhteistyön vahvistamisen eri palveluiden (mielenterveys- ja päihdepalvelut, vammaispalvelut, ikääntyneiden palvelut) välillä
• Viestinnän kehittämisen

Pilottialueen ikääntyneiden palveluiden palveluohjaajille (8) tehdyssä erillisessä haastattelussa/kyselyssä liian lyhyt pilotointiaika sai moitteita. Toimintamallia ei heidän mielestä päästy kunnolla kokeilemaan eikä panostettuja resursseja hyödyntämään. Pilottiin laaditut dokumentit, esite ja suunnitelma, koettiin palveluohjaajien mielestä helppokäyttöisiksi. Konkreettiset työkalut ja puheeksi oton hyödyntäminen nousivat keskusteluissa ikääntyneiden haastavien elämäntilanteiden hallinnasta. Yhteisen viestinnän kehittämiseksi toivottiin kirjaamisen, tietojen luovutuksen ja tiedonsaannin kehittämistä.

Toimintamallin kehittäminen jatkuu hyvinvointialueella pilotoinnin jälkeen .