Yhteisövaikuttavuuden voimin elintapaohjauksen polku perheille

Yhteisövaikuttavuuden voimin elintapaohjauksen polku perheille

Hyvinvointialue, kunta, järjestöt ja muut paikalliset toimijat vahvistavat osaamistaan ja yhteistyötä ja toteuttavat yhdessä paikallisia ratkaisuja lapsia, nuoria ja perheitä kuullen vaikuttavan elintapaohjauksen polun rakentumiseksi. 

Toimintaympäristö

Lasten ja nuorten ylipaino on merkittävä kansanterveydellinen ongelma, joka on yleistynyt huomattavasti viime vuosikymmeninä. Lapsuus- ja nuoruusiässä alkanut ylipaino ja lihavuus jatkuvat usein aikuisikään. Noin 55 prosentilla lapsista, joilla on lihavuutta, on lihavuutta nuorina ja 80 prosentilla nuorista, joilla on lihavuutta, on lihavuutta myös aikuisena. Ylipaino ja lihavuus ovat monin tavoin yhteydessä lasten ja nuorten fyysiseen ja psykososiaaliseen terveyteen ja hyvinvointiin. Lapsuusiän lihavuus on yhteydessä valtimosairauksien riskitekijöihin aikuisena, mutta riski pienenee, jos lapsi saavuttaa normaalipainon aikuisikään mennessä. Lasten lihavuuden ehkäisyssä keskeistä on lapsen, nuoren ja koko perheen terveyttä edistävien elintapojen tukeminen. Onnistuakseen lasten lihavuuden ehkäisyssä tarvitaan laajaa, yhteiskunnan eri toimijoiden yhteistyötä.

Pirkanmaa on väestöltään suurin hyvinvointialue, jonka väkiluku oli vuoden 2024 lopussa 545 503. Lapsia ja nuoria (0–14-vuotiaat) väestöstä on noin 14.9 %. Pirkanmaalla asuu noin 40 000 perhettä, joissa on 2–16-vuotiaita lapsia. Väestön hyvinvoinnin osalta Pirkanmaalla on suuria kuntakohtaisia eroja. Tampereella ja sen lähikunnissa asuvat näyttävät indikaattoreiden valossa voivan keskimääräistä paremmin, kun taas hyvinvoinnin ja terveyden haasteita, mukaan lukien ylipaino ja lihavuus, on enemmän harvempaan asuttujen reunakuntien asukkailla. Eroja on myös sosioekonomisissa tekijöissä, kuten tulotasossa, koulutustasossa ja terveyspalvelujen saatavuudessa. Ennen hyvinvointialueiden tuloa ennaltaehkäiseviin toimintoihin ei oltu kunnissa resursoitu tasavertaisesti ja erilaisilla hankkeilla tapahtunut kehittäminen on ollut pistemäistä, jolloin hyvätkin toimintamallit ovat saattaneet jäädä juurtumatta. 

Tarve yhdyspinnoilla tehtävän yhteistyön tiivistämiseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämissä on noussut esiin koko hyvinvointialueen olemassaolon ajan. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lakisääteiset neuvottelut Pirkanmaan kuntien sekä Pirkanmaan järjestöyhteistyöryhmän kanssa on käyty vuosittain.  Vuonna 2024 neuvottelujen painopisteenä oli lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi. Lähes kaikissa keskusteluissa todettiin, että vanhemmuuden tukea tulisi priorisoida ja lisätä yhteistyössä kuntien ja hyvinvointialueen kesken. Eri toimijoiden yhteistä panostusta kaivattiin muun muassa siihen, kuinka tunnistamme kohdennettua tukea tarvitsevat perheet riittävän varhaisessa vaiheessa. Perhekeskusmalli sekä sen ohjaus- ja työryhmärakenteet todettiin toimiviksi, ja ne luovat hyvän pohjan paikalliseen ja alueelliseen yhteistyöhön. Yksilötason sijasta perheisiin ja yhteisöihin kohdistuvien interventioiden kautta vältetään ylipainon ja lihavuuden stigmatisointia ja tavoitellaan myös suurempaa vaikuttavuutta.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Ylipainon ja lihavuuden osuus nousee Pirkanmaalla kouluikäisillä, erityisesti ylä- kouluikäisillä lapsilla ja nuorilla, joiden kohdalla trendi on ollut hiukan kasvava: vuoden 2017 tilastoissa 8. ja 9. luokan oppilaista ylipainoisten osuus oli 16. 4 % ja vuonna 2023 luku oli 17.1 %. Mikäli indikaattorina pidetään pelkästään lihavuutta, korostuu tämä ikäluokka vielä enemmän. Pirkanmaalla ylipainoisten ja lihavien lasten ja nuorten lukumäärä on kasvanut kaikissa ikäluokissa (2–16-vuotiaat) (Finlapset 2023; Sotkanet). 

Pirkanmaan sisällä ja myös kuntien sisällä väestön hyvinvoinnissa ja terveydessä on eroja. Finlapset 2023-rekisteriseurannan perusteella Pirkanmaalla oli 13/23 kuntaa, joissa 7–12-vuotiaiden ylipainoisten ja lihavien lasten ja nuorten osuus on yli 25 %. Kaikissa em. kunnissa on myös huomattavan suuri määrä 5. luokan oppilaita, joilla on MOVE!-mittausten perusteella heikko fyysinen toimintakyky (Sotkanet, Finlapset). Kunnissa on myös vaihtelevasti käytössä yhteisesti sovittuja käytäntöjä tai toimintaohjeita istumisen vähentämisestä ja fyysisen aktiivisuuden lisäämisestä (TEA-viisari). 

Hyvinvointialueella ja kunnalla on lakisääteinen velvollisuus tukea toisiaan väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Lisäksi toimenpiteet vaikuttavat molempien rahoitukseen HYTE-kertoimen välityksellä.

 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Lapset, nuoret ja perheet toivovat terveyttä ja hyvinvointia edistäviä mahdollisuuksia ja saavutettavia lähipalveluita, tietoa niistä ja saumatonta ohjausta niihin.

Elintapaohjausta tarjoavat ammattilaiset tarvitsevat tietoa asiakkaille tarjolla olevista palveluista sekä olemassa olevista vaikuttavista ohjauksen menetelmistä ja työkaluista.

Kuntien perhekeskusverkostoissa toimivat paikalliset järjestöt, seurakunta ja muut toimijat tarvitsevat tietoa toistensa toiminnasta ja esim. perheiden toiveista omalle toiminnalleen 

Kunnan ja hyvinvointialueen organisaatioissa tarvitaan koordinaatiovastuun selkeyttämistä ja nimettyjä vastuutahoja päällekkäisyyksien välttämiseksi. Molempien organisaatioiden perinteistä siiloutunutta toimintatapaa on tarve kehittää monialaiseksi ja yhteiseen tavoitteeseen ratkaisuja hakevaksi.

Yhteiskunta tarvitsee painopisteen siirtämistä todellisesti ennaltaehkäisevään toimintaan ja perheiden varhaiseen tukeen.