Yhteisövaikuttavuuden voimin elintapaohjauksen polku perheille
Yhteisövaikuttavuuden voimin elintapaohjauksen polku perheille
Hyvinvointialue, kunta, järjestöt ja muut paikalliset toimijat vahvistavat osaamistaan ja yhteistyötä ja toteuttavat yhdessä lapsia, nuoria ja perheitä kuullen paikallisia ratkaisuja vaikuttavan elintapaohjauksen polun rakentumiseksi.
Lasten ja nuorten ylipaino on merkittävä kansanterveydellinen ongelma, joka on yleistynyt huomattavasti viime vuosikymmeninä. Lapsuus- ja nuoruusiässä alkanut ylipaino ja lihavuus jatkuvat usein aikuisikään. Noin 55 prosentilla lapsista, joilla on lihavuutta, on lihavuutta nuorina ja 80 prosentilla nuorista, joilla on lihavuutta, on lihavuutta myös aikuisena. Ylipaino ja lihavuus ovat monin tavoin yhteydessä lasten ja nuorten fyysiseen ja psykososiaaliseen terveyteen ja hyvinvointiin. Lapsuusiän lihavuus on yhteydessä valtimosairauksien riskitekijöihin aikuisena, mutta riski pienenee, jos lapsi saavuttaa normaalipainon aikuisikään mennessä. Lasten lihavuuden ehkäisyssä keskeistä on lapsen, nuoren ja koko perheen terveyttä edistävien elintapojen tukeminen. Onnistuakseen lasten lihavuuden ehkäisyssä tarvitaan laajaa, yhteiskunnan eri toimijoiden yhteistyötä.
Pirkanmaa on väestöltään suurin hyvinvointialue, jonka väkiluku oli vuoden 2024 lopussa 545 503. Lapsia ja nuoria (0–14-vuotiaat) väestöstä on noin 14.9 %. Pirkanmaalla asuu noin 40 000 perhettä, joissa on 2–16-vuotiaita lapsia. Väestön hyvinvoinnin osalta Pirkanmaalla on suuria kuntakohtaisia eroja. Tampereella ja sen lähikunnissa asuvat näyttävät indikaattoreiden valossa voivan keskimääräistä paremmin, kun taas hyvinvoinnin ja terveyden haasteita, mukaan lukien ylipaino ja lihavuus, on enemmän harvempaan asuttujen reunakuntien asukkailla. Eroja on myös sosioekonomisissa tekijöissä, kuten tulotasossa, koulutustasossa ja terveyspalvelujen saatavuudessa. Ennen hyvinvointialueiden tuloa ennaltaehkäiseviin toimintoihin ei oltu kunnissa resursoitu tasavertaisesti ja erilaisilla hankkeilla tapahtunut kehittäminen on ollut pistemäistä, jolloin hyvätkin toimintamallit ovat saattaneet jäädä juurtumatta.
Tarve yhdyspinnoilla tehtävän yhteistyön tiivistämiseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämissä on noussut esiin koko hyvinvointialueen olemassaolon ajan. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lakisääteiset neuvottelut Pirkanmaan kuntien sekä Pirkanmaan järjestöyhteistyöryhmän kanssa on käyty vuosittain. Vuonna 2024 neuvottelujen painopisteenä oli lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi. Lähes kaikissa keskusteluissa todettiin, että vanhemmuuden tukea tulisi priorisoida ja lisätä yhteistyössä kuntien ja hyvinvointialueen kesken. Eri toimijoiden yhteistä panostusta kaivattiin muun muassa siihen, kuinka tunnistamme kohdennettua tukea tarvitsevat perheet riittävän varhaisessa vaiheessa. Perhekeskusmalli sekä sen ohjaus- ja työryhmärakenteet todettiin toimiviksi, ja ne luovat hyvän pohjan paikalliseen ja alueelliseen yhteistyöhön. Yksilötason sijasta perheisiin ja yhteisöihin kohdistuvien interventioiden kautta vältetään ylipainon ja lihavuuden stigmatisointia ja tavoitellaan myös suurempaa vaikuttavuutta.
Ylipainon ja lihavuuden osuus nousee Pirkanmaalla kouluikäisillä, erityisesti ylä- kouluikäisillä lapsilla ja nuorilla, joiden kohdalla trendi on ollut hiukan kasvava: vuoden 2017 tilastoissa 8. ja 9. luokan oppilaista ylipainoisten osuus oli 16. 4 % ja vuonna 2023 luku oli 17.1 %. Mikäli indikaattorina pidetään pelkästään lihavuutta, korostuu tämä ikäluokka vielä enemmän. Pirkanmaalla ylipainoisten ja lihavien lasten ja nuorten lukumäärä on kasvanut kaikissa ikäluokissa (2–16-vuotiaat) (Finlapset 2023; Sotkanet).
Pirkanmaan sisällä ja myös kuntien sisällä väestön hyvinvoinnissa ja terveydessä on eroja. Finlapset 2023-rekisteriseurannan perusteella Pirkanmaalla oli 13/23 kuntaa, joissa 7–12-vuotiaiden ylipainoisten ja lihavien lasten ja nuorten osuus on yli 25 %. Kaikissa em. kunnissa on myös huomattavan suuri määrä 5. luokan oppilaita, joilla on MOVE!-mittausten perusteella heikko fyysinen toimintakyky (Sotkanet, Finlapset). Kunnissa on myös vaihtelevasti käytössä yhteisesti sovittuja käytäntöjä tai toimintaohjeita istumisen vähentämisestä ja fyysisen aktiivisuuden lisäämisestä (TEA-viisari).
Hyvinvointialueella ja kunnalla on lakisääteinen velvollisuus tukea toisiaan väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Lisäksi toimenpiteet vaikuttavat molempien rahoitukseen HYTE-kertoimen välityksellä.
- Hyvinvointialueen HYTE-tiimi, elintapaohjauksen suunnittelija: kaikkien toimijoiden koollekutsuminen, yleinen koordinointi ja hva:n sisällä toimijoiden ja toiminnan tunteminen ja yhdyspinnalla toimivien vastinparien yhteen saattaminen
- Hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelut / perhekeskusverkoston koordinaattori: perhekeskusverkostojen sisällä toimijoiden yhteen saattaminen ja toimijoiden tukeminen, yhteisövaikuttavuuden ideologian juurruttaminen
- Hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelut/ palvelupäällikkö(t); neuvoloiden ja opiskeluhuollon resurssointi, ammattilaisten koulutusmahdollisuuksien ja työssä kehittymisen tukeminen
- Hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelut/ neuvolan tai koulun terveydenhoitaja: perheiden konkreettinen elintapaohjaus
- Paikallinen perhekeskusverkoston ohjausryhmä; tunnistettujen ilmiöiden mukaan yhteisten toimenpiteiden suunnittelu, suunnitelmien toimeenpano ja toimeenpanon seuranta
- Kunnan hyvinvointikoordinaattori: paikallisten toimijoiden yhteen saattaminen, tilaisuuksien ja tapahtumien järjestäminen
- Kunnan liikuntapäällikkö: kunnan liikkumis- ja harrastusmahdollisuuksien tunteminen, resurssointi ja liikunnanohjaajien työssä kehittymisen tukeminen
- Kunnan liikunnanohjaaja: perheiden konkreettinen liikunnanohjaus
- Pirkanmaan kunnissa syntyy paikallisia elintapaohjauksen verkostoja/ työryhmiä, joiden kautta toimijat tuntevat toinen toisensa toimintaa ja lasten, nuorten ja perheiden mahdollisuudet hyvinvoinnin lisäämiseen, terveyttä edistävään ravitsemukseen sekä liikkumiseen ovat lisääntyneet ja ohjaus toisen. Verkoston myötä perheille mahdollistuu elintapaohjauksen polku, jossa palveluista toiseen siirtyminen olisi saumatonta.
- Perheiden elintapaohjauksen polku muodostuu perheen omista lähtökohdista ja he voivat osallistua itse hyvinvointinsa tueksi tehtäviin ratkaisuihin.
- Toimijoilla on keskenään samanlainen, uusimpaan tutkimusnäyttöön perustuva tieto toimintansa taustalla.
-
Perheidelle tarjottava elintapaohjaus on laadukasta ja vaikuttavaa.
- Kunnassa toimivat perheiden elintapoihin vaikuttavat sidosryhmät on tunnistettu K/E
- Kunnassa on syntynyt osaksi perhekeskusverkostoa elintapaohjauksen verkosto/työryhmä, jossa on nimetyt edustajat, kokoonkutsuja ja sovitut toimintatavat. K/E
- Kunnassa on kuvattu perheiden elintapaohjauksen polku K/E
- Lapset, nuoret ja perheet ovat saaneet mahdollisuuden vaikuttaa paikallisesti tehtäviin hyvinvointia ja terveyttä edistäviin toimenpiteisiin K/E
- Elintapaohjauksen vaikuttavuuden seurantaan on käytössä yhteneväiset mittarit K/E
- Kartoitetaan kunnassa toimivat perheiden elintapoihin vaikuttavat keskeiset toimijat sidosryhmäanalyysin avulla
- Kootaan sidosryhmät yhteen työpajaan paikallisen elintapaohjauksen verkoston/ työryhmän käynnistymiseksi; miten oma toiminta voi olla osa ratkaisua?
- Sovitaan verkostolle koollekutsuja, edustajat ja kokoontumistiheys ja yhteiset viestintäalustat ja välineet
- Kuvataan kunnan perheiden elintapaohjauksen polku - toimintamalli
- Päivitetään ja ylläpidetään ajantasalla olevaa toimintamallin kuvausta; kuvaus on saavutettava ja esillä kaikille yhteisesti saatavilla olevalla alustalla
- Koulutetaan uudet toimijat tietoiseksi toimintamallista, elintapaohjauksen eri teemoihin liittyvästä sisällöistä ja vaikuttavuuden mittareista.
Kohderyhmään kuuluvat ensisijaisesti kuntien perhekeskusverkostot ja sitä kautta hyvinvointialueen neuvoloissa ja koulu- ja opiskeluhuollossa sekä avopalveluiden vastaanottotoiminnassa työskentelevät sote-ammattilaiset, kuntien varhaiskasvatuksen ja koulujen kasvatus- ja opetushenkilöstö, vapaa-aika- ja liikuntatoimen henkilöstö, ruokapalveluiden työntekijät sekä vapaa-aika- ja harrastustoimintaa tarjoavat järjestö- ja seuratoimijat, päiväkotien ja koulujen vanhempainyhdistykset ja muut tunnistetut paikalliset toimijat.
Kehittämistoiminnan varsinaisen hyötytavoitteen kohderyhmänä ovat lapset, nuoret ja perheet, joihin toiminnan vaikutukset kohdistuvat etenkin pitkällä aikavälillä. Lasten ja nuorten ajatuksia ja toiveita elintapojaan tukevaan toimintaan selvitetään ryhmähaastatteluiden ja muiden osallistumisen menetelmien avulla ja vanhempien näkökulmaa kartoitetaan kyselyjen ja haastatteluiden avulla.
Sote-ammattilaisten toiveita selvitettiin mm. 2023 RRP2-hankkeen työpajoissa, joissa nousi esiin tarve elintapaohjauksen yhdenmukaisille ohjeille sekä selkeille yhteisille toimintamallien kuvauksille.