Yhteinen monialainen sote-suunnitelma, Päijät-Hämeen hyvinvointialue, (RRP, P4, I1)
Yhteinen monialainen sote-suunnitelma, Päijät-Hämeen hyvinvointialue, (RRP, P4, I1)
Yhteinen monialainen sote-suunnitelma aikuissosiaalityön ja perustason mielenterveyspalvelujen välillä.
Toimintamallin nimi
Yhteinen monialainen sote-suunnitelma aikuissosiaalityön ja perustason mielenterveyspalvelujen välillä.
Kuva
Kuvateksti
Euroopan unionin rahoittamaToimintamalli vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten välistä yhteistyötä asiakkaan edun mukaisesti. Yhteinen monialainen sote-suunnitelma laaditaan moniammatillisessa tapaamisessa yhdessä asiakkaan/potilaan kanssa. Suunnitelmassa asiakkaan kokonaistilanne ja sovitut toimenpiteet ovat kaikkien osapuolten tiedossa samanaikaisesti, ja kaikkien asiantuntemusta hyödynnetään asiakkaan tilanteen edistämiseksi. Aiemmin sosiaalihuollossa laadittiin asiakassuunnitelma ja terveydenhuollossa terveys- ja hoitosuunnitelma erikseen. Uudessa toimintamallissa nämä yhdistetään yhteiseksi monialaiseksi sote-suunnitelmaksi, joka kokoaa asiakkaan hoidon ja palveluntarpeet ja sovitut toimenpiteet yhteen kokonaisuuteen.
Yhteisen suunnitelman laatiminen käynnistyy, kun työntekijä tunnistaa asiakkaan tilanteessa yhteisen suunnitelman tarpeen tai hyödyn. Asiakkaalta pyydetään suostumus suunnitelman laatimiseen, ja kirjallinen suostumus tallennetaan asiakas- sekä potilastietojärjestelmään. Molemmat ammattilaiset kirjaavat tapaamisen omiin järjestelmiinsä. Tapaamisessa voidaan noudattaa ennalta määriteltyä rakennetta, jossa käsitellään seuraavat osa-alueet:
- esitiedot ja taustatiedot
- nykytilanne
- aiemmat asiakkaan kokeilemat ratkaisut
- tavoitteet
- suunnitelma
- suunnitelman tarkistus
Erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet merkittävästi. Pandemian aikana keskeytyneet mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat aiheuttaneet nuorille aikuisille palveluvelkaa, joka on usein piilevää, koska palveluihin ei ole hakeuduttu tai sosiaalisia kontakteja on vältetty. Tämä on johtanut mielenterveysongelmien monimutkaistumiseen ja syrjäytymisen lisääntymiseen erityisesti nuorilla aikuisilla, mikä näkyy viiveellä kasvaneina asiakasmäärinä ja palvelukysyntänä mielenterveys- ja päihdepalveluissa sekä palvelukysyntänä sosiaalihuollossa.
Toimintamallin kohderyhmänä ovat asiakkaat, jotka käyttävät samanaikaisesti sosiaalihuollon työikäisten palveluita ja perustason mielenterveyspalveluita, ja joiden palvelutarpeiden kokonaisvaltainen huomioiminen edellyttää monialaista yhteistyötä. Asiakasosallisuutta edistettiin pilotoimalla yhteistä suunnitelmaa, minkä jälkeen asiakkaan kokemuksia suunnitelman teosta käytiin läpi yhdessä asiakkaan kanssa.
Yhteisen suunnitelman laatiminen edellyttää kaikilta osapuolilta noin 60 minuutin tapaamisen, jonka molempien ammattilaisten tulee varata kalenteristaan. Suunnitelman laatiminen ei vie juurikaan enempää aikaa kuin tavallinen asiakastapaaminen. Esihenkilöiden tulee aktiivisesti kannustaa yhteisen suunnitelman tekemistä ja pitää aihe esillä, jotta toimintamalli vakiintuu osaksi arjen työtä. Monipalveluasiakkaiden teemojen yhteydessä käydään myös keskustelua yhteisen suunnitelman laatimisesta. Käytön tuen varmistamiseksi terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yksiköihin on nimetty työntekijät, jotka perehdyttävät tarvittaessa muita suunnitelman laatijoita. Tarkemmat ohjeet ammattilaisille yhteisen monialaisen suunnitelman tekemiseksi tallennetaan organisaation prosessinhallintajärjestelmään (IMS).
Toimintamallin pilotointi on päässyt alkuun, ja yhteinen suunnitelma on osoittautunut toimivaksi asiakkaan kokonaistilanteen hahmottamisessa. Käytännön toteutuksessa haasteita ovat aiheuttaneet aikataulujen yhteensovittaminen sekä tapaamisten ajankohdan siirtyminen esimerkiksi sairastumisten vuoksi.
Kansikuva
