Wörtti: Monialaisten asiakastyömallien käyttöönottaminen verkostoissa

Wörtti: Monialaisten asiakastyömallien käyttöönottaminen verkostoissa

Yhteistyömallit kokoavat monialaista yhteistyötä, tiedonsiirtoa ja tuen siirtymistä opintojen kriittisissä nivelvaiheissa. Kohderyhmänä on nuoret, joiden opiskelukuntoisuus ei ole riittävä tai heillä on vaikeuksia kiinnittyä opintoihin.

Toimintaympäristö

Pohjois-Savon hyvinvointialueeseen kuuluu 19 kuntaa, joista viisi on kaupunkeja (Iisalmi, Kiuruvesi, Kuopio, Suonenjoki, Varkaus). 

Toiminta ja kehittäminen toteutetaan pääosin Kuopion ja Siilinjärven alueilla sekä osin myös Varkauden ja Iisalmen seuduilla. Hankkeen tulosten käyttöön ottaminen koskettaa koko Pohjois-Savon hyvinvointialuetta.

Toiminta kiinnittyy vahvasti Pohjois-Savon hyvinvointialueen, Kuopion kaupungin ja Savon koulutuskuntayhtymän strategisiin painopisteisiin. Nämä painopisteet on kuvattu mm. hyvinvointisuunnitelmassa ja hyvinvointialueen strategiassa. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Ammatillisissa opinnoissa keskeyttää vuosittain moni opiskelija negatiivisin perustein, ja heistä usea eroaa ilman, että heitä tavoitetaan tai ohjataan tuen piiriin. Eniten keskeyttämisiä tapahtuu nuorten aikuisten ikäryhmässä, ja lähes puolet keskeytyksistä sijoittuu opintojen alkuvaiheeseen.

Lisäkai monilla nuorilla on useita tuen tarpeita ja puutteita opiskelukyvyssä, mutta he eivät saa riittävää tai oikea-aikaista tukea. Osa ohjautuu opiskelemaan, vaikka opiskelukunto ei riitä, ja osa jää ilman monialaista, riittävän vahvaa tukea opintojen aikana tai niiden keskeytyessä. Mielenterveys-, sosiaali- ja nuorisopalvelut eivät aina tavoita nuoria, ja yhteistyö eri toimijoiden välillä on hajanaista. Tuki näyttäytyy nuorelle päällekkäisenä ja koordinoimattomana, mikä heikentää sitoutumista ja luottamusta.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kehitystyön tarpeiksi nousee tarpeet nuorten tuen ja palvelujärjestelmän kehittämiseen. Keskeistä on vahvistaa huono-osaisuusriskissä olevien nuorten hyvinvointia, toimijuutta ja osallisuutta sekä parantaa heidän toiminta- ja opiskelukykyään ja kiinnittymistään koulutukseen tai niille johtaville poluille.

Lisäksi kehitystyötä tarvitaan tuen oikea-aikaisuuden ja kohdentumisen parantamiseen sekä monialaisen yhteistyön ja osaamisen vahvistamiseen. Palveluverkoston yhteentoimivuudessa, roolien selkeydessä ja toimintakäytännöissä on kehittämistarpeita, jotta tuki muodostuu nuoren näkökulmasta saumattomaksi ja vaikuttavaksi. 

(Samalla on tarve lisätä osallistavia ja yhteisöllisiä toimintamalleja oppilaitoksen arjessa ja nuorten vapaa-ajalla sekä varmistaa, että kehitetyt toimintamallit vakiintuvat pysyviksi osiksi palvelurakenteita. Usean eri organisaation edustajan läsnäolo mahdollistaa toimintamallin vakiintuneeksi käytännöksi laaja-alaisesti.)

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Monialaisen asiakastyön malleja kehittivät Wörtti‑hankkeen asiantuntijaryhmän edustajat neljästä organisaatiosta: Pohjois‑Savon hyvinvointialueelta, Savon koulutuskuntayhtymästä, Kuopion kaupungin ja Siilinjärven kunnan nuorisopalveluista. Mallien käyttöönotosta vastasi hyvinvointialueen Wörtti‑hankkeen projektipäällikkö. Toiminnan käynnistyessä luotiin yhteinen ymmärrys mallien sisällöstä ja niiden yhteiskehittämisen tavoista.

Tavoiteltu muutos

Monialaisen asiakastyön mallien käyttöönotolla pyritään vahvistamaan nuorten oikea‑aikaista, sujuvaa ja osallistavaa palvelupolkua sekä luomaan rakenteisiin pysyvät yhteistyön tavat. Mallien tavoitteena on varmistaa, että nuori saa tarvitsemansa tuen ilman palvelukatkoksia ja että hänen toimijuutensa ja osallisuutensa vahvistuvat koko prosessin ajan.

Keskeisenä muutoksena tavoitellaan monialaisen yhteistyön systematisoitumista. Toimintamallit tuovat yhteen eri toimijoiden osaamisen ja selkeyttävät vastuunjakoa yhteisen ajan, työparityön ja nimettyjen henkilöiden käytäntöjen avulla. Tämä parantaa palvelujen saavutettavuutta ja vähentää tilanteita, joissa nuori jää palvelujen väliin. Samalla työntekijöiden valmiudet monialaiseen työskentelyyn vahvistuvat valmennuksen, työparituen ja yhteiskehittämisen kautta.

Hankkeen aikana tavoitteena on rakentaa selkeät yhteistyömallit ja testata niiden toimintatapoja yhdessä organisaatioiden kanssa sekä selkeyttää opintojen nivelvaiheiden tiedon ja tuen siirtymistä. Monialaiset asiakastyönmallit  tähtäävät siihen, että nuorten palvelupolku on eheä, toimijoiden välinen yhteistyö on rakenteellista ja sujuvaa ja monialainen työskentely muodostuu pysyväksi osaksi ammattilaisten toimintaa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Hankkeen kohderyhmänä ovat toisen asteen opintoja suunnittelevat, toisella asteella opiskelevat ja opintonsa keskeyttäneet 16–29-vuotiaat nuoret ja nuoret aikuiset, joiden opiskelukuntoisuus ei riitä opiskeluun ja heillä on suuria vaikeuksia kiinnittyä opintoihin tai riski niihin. Kohderyhmänä ovat myös nuorten kanssa työskentelevät, monialaiseen asiakastyöhön osallistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon, opiskeluhuollon, nuorisotyön, toisen asteen oppilaitosten ja kolmannen sektorin toimijat.

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat kaikki toisella asteella opiskelevat nuoret, kumppaniverkosto sekä kohderyhmän kanssa työskentelevät ammattilaiset. Lisäksi monialainen asiakastyö vaikuttaa myös koko alueen ammattilaisiin ja asukkaisiin.

Ratkaisun perusidea

Toimintamallit ovat nuorta kokonaisvaltaisesti tukevia monialaisen asiakastyön malleja, joiden tarkoituksena on varmistaa oikea-aikainen, oikein kohdennettu ja saumaton tuki eri palvelujen välillä. Toimintamalleissa nuoren ympärille kootaan hänen tilanteeseensa tarvittavat ammattilaiset yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi, jossa nuori on aktiivinen toimija omassa palvelupolussaan.

Mallin ydin rakentuu yhteisesti tehtävästä työstä, työparityöskentelystä ja nimetyistä vastuuhenkilöistä. Moniammatillinen yhteistyö mahdollistaa tilanteen kokonaisvaltaisen jäsentämisen ja yhteisten tavoitteiden asettamisen nuoren kanssa. Työparityöskentely tukee nuorta konkreettisesti arjessa ja selkeyttää vastuita ammattilaisten välillä. Nimetty henkilö kulkee nuoren rinnalla koko prosessin ajan, tukee osallisuutta, varmistaa tiedon siirtymisen ja tuen jatkuvuuden. Tavoitteena on katkeamaton, osallistava ja nuoren arkeen kiinnittyvä palvelupolku jossa ammattilaiset siirtävät tietoa ja käyvät vuoropuhelua.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Esihenkilöiden ja ammattilaisten tapaaminen

  • Yhteistyön ja kehittämiskohteiden kartoitus
  • Yhteinen keskustelu ja suunnitelma kehittämisen kohteiden toteutuksesta 

Työpajat

  • Työpajoja voi toteuttaa eri tavoin, esimerkiksi kokoamalla kehittämistyöryhmän tai osallistuttamalla kehittämistyöhön palvelualueen ammattilaisia. Työpajan voi toteuttaa niin, ettei kaikkien ammattilaisten tarvitse olla samassa paikassa yhtä aikaa, vaan ammattilaiset voivat osallistua kehittämistyöhön etänä.
  • Yhteiskehittäminen ja keskustelu: aktiivinen kuuntelu ja ongelmien ratkominen 

Toimintamallin luominen

  • Työpajassa tuotetaan toimintamalli, joka sisältää ohjeet yhteiseen työskentelyyn ja tiedonsiirtoon eri organisaatioille.
  • Määritellään johdon ja ammattilaisten vastuut ja roolit.
  • Yhteistyö esihenkilöiden ja ammattilaisten kanssa kehittämisen kaikissa eri vaiheissa on oleellista.

Käyttöönotto

  • Toimintamallin hyväksyntä esihenkilöillä
  • Toimintamallin esittely ammattilaisille:  koulutustilaisuudet ja infot eri toimijoille
  • Esihenkilöt tiedottavat työntekijöitä mallien käytöstä
  • Jatkossa helposti saatavilla olevat ohjeet. Toimintamallin vieminen tiedonhallintajärjestelmään
  • Ammattilaisten ja asiakkaiden viestintä

Toiminnan jatkuminen

  • Kokemukset mallin käytöstä
  • Tehdään tarvittavia muutoksia toimintamalliin havaintojen ja kokemusten perusteella: ammattilaisten tyytyväisyyden ja asiakaspalautteiden seuranta
  • Toimintamalli osaksi arjen toimintaa
Vinkit toimintamallin soveltajille
  • Osallista varsinaista työtä tekeviä ammattilaisia ja kohderyhmää, koska he ovat lähimpänä asiakasta ja heillä on usein parhaimmat ideat juuri sen työn kehittämiseen, esim. työryhmät.
  • Ymmärrys toimintamalleista: toimintamallit eivät ole lisätyö, vaan tapa jäsentää ja sujuvoittaa jo olemassa olevaa työtä.
  • Osallista ja sitouta esihenkilöitä. Varmista, että esihenkilöillä on tieto kehitetyistä toimintamalleista, jotta he voivat tukea ammattilaisia niiden käytössä.
  • Ammattilaisviestinnässä on varmistettava, että kaikki ammattilaiset joita yhteistyömallit koskettavat saavat tiedon niiden käyttöönotosta.
  • Ulkoinen viestintä: myös muiden välillisten ammattilaisten on hyvä tietää kehitetyistä yhteistyömalleista.
  • Yhteinen keskustelu yli organisaatiorajojen edistää toimintojen nivoutumista osaksi organisaation normaalia toimintaa.
  • Tietoa uudesta toimintamallista ei ole koskaan liikaa ja sitä tulee toistaa erilaisissa tilaisuuksissa toistuvasti.
  • Monialaisuus ei tarkoita kaikkien kokoamista joka tilanteeseen, vaan oikeiden ihmisten kokoamista oikeaan aikaan. Hyödynnä toista ammattilaista aktiivisesti.
Liitteet
Kuva
EU-lippulogo
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Monialainen työ edistää ennen kaikkea nuorten hyvinvointia, mutta sen vaikutukset ulottuvat myös palvelujärjestelmän toimivuuteen ja ammattilaisten työhön.

Hankkeessa on tuotettu eri organisaatioiden kesken yhteistyömalleja nivelvaiheen yhteistyöstä sekä tiedon- ja tuen siirrosta opiskelujen  kriittisissä vaiheissa.  Uusien toimintamallien myötä ratkaisuja etsitään yhdessä nuoren kanssa, palvelusiirtymät ovat sujuvampia  ja palvelualojen toiminta kiinnittyy osaksi monialaista verkostoa. Verkostossa ymmärretään entistä paremmin yhteinen toimintaperiaate sekä eri toimijoiden roolit. Monialaisen yhteistyön hyödyt näkyvät erityisesti haastavien tilanteiden ratkaisemisessa.

Alla on eritelty yhteistyömallit, jotka tulevat löytymään liitteenä kevään 2026 aikana.

  1. Sosiaalihuollon, opiskeluhuollon ja oppilaitoksen yhteistyömallit

    -Työikäisten

    -Lastensuojelu

  2. Etsivän nuorisotyön ja opiskeluhuollon välinen -yhteistyömalli
  3. Ohje yhteydenottoon lastensuojeluun, sosiaalityöhön tai etsivään nuorisotyöhön, kun opiskelijasta herää huoli - yhteistyömalli
  4. Peruskoulun, oppilaitoksen ja opiskeluhuollon -yhteistyömalli
  5. Työllisyyspalvelun, oppilaitoksen ja opiskeluhuollon -yhteistyömallit
  6. Monialaiset tiimit / alueelliset verkostot
  7. Työllisyyspalvelu-oppilaitos-opiskeluhuolto-etsivä nuorisotyö prosessi
  8. Erikoissairaanhoidon- oppilaitoksen- opiskeluhuollon nivelvaiheen prosessi 

    -Nuorisopsykiatria

    -Psykiatrian poliklinikka

  9. Puuttumisen malli
Liitteet
Kuva
Yhteistyömalli sos.huolto (työikäiset), opiskeluhuolto ja oppilaitos
Kuva
Yhteistyömalli lastensuojelu, opiskeluhuolto ja oppilaitos
Kuva
Etsivän nuorisotyön ja opiskeluhuollon välinen yhteistyömalli