Pirkanmaan hyvinvointialueella perustettiin monialainen yhteistyöryhmä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja muiden perustason terveyspalveluiden sekä sosiaalipalveluiden välillä.

Toimintaympäristö

Pirkanmaalla lasten- ja nuorisopsykiatrisissa sekä mielenterveys- ja päihdepalveluissa on ollut merkittäviä hoitoon pääsyn ongelmia. Tilanne on kehittynyt pitkällä aikavälillä ja on osittain myös kansallinen ongelma. Taustalla on erityisesti nuorten mielenterveysoireiden lisääntyminen ja palvelutarpeen kasvu. Lisäksi Pirkanmaan hyvinvointialueelle siirtyneiden organisaatioiden resursseissa ja organisoitumistavoissa on ollut merkittäviä eroja. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Osana Next Generation EU:n rahoittamaa RRP2 - Suomen kestävän kasvun kehityksen hanketta (P4, I1) Pirkanmaan hyvinvointialueella toteutettiin laaja lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden selvitystyö ja kehittämisohjelma. Kehittämisohjelman päätavoitteena on tarjota oikea-aikaiset ja asiakkaiden tarpeisiin vastaavat palvelut sujuvassa lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmässä. 

Pirkanmaan RRP-hankkeen toimenpiteillä tavoitellaan kokonaisuudessaan koko alueen sosiaali- ja terveyspalveluiden saavutettavuuden parantamista, hoidontarpeen arvioinnin ja hoitoon pääsyn nopeuttamista sekä kustannusten nousun hillintää. 

Pirkanmaan hyvinvointialueen perustaminen on mahdollistanut uudenlaisen yhteistyön erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja muiden perustason terveyspalveluiden sekä sosiaalipalveluiden välillä. Monialaista yhteistyötä edistää toisten ammattilaisten ja vastuualueiden osaamisen, työtehtävien ja -tapojen sekä toimintamallien ja edellytysten tuntemus. Vuoropuhelun vähyys kaikilla organisaation tasoilla heikentää yhteistyötä ja yhteisten tavoitteiden asettamista.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen yksi keskeisistä kansallisista tavoitteista oli sosiaali- ja terveyspalveluiden johtaminen kokonaisuutena. Aiempi sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen tapa oli Pirkanmaalla johtanut monien toisistaan eriävien kuntakohtaisten palveluiden ja käytäntöjen kehittymiseen. Erikoissairaanhoito puolestaan oli toiminut kokonaisuutena oman hallintonsa johdossa jo edeltävästi. Hyvinvointialueiden muodostuttua Pirkanmaan hyvinvointialueella todettiin tarve tuoda näitä palveluita yhteen sekä parantaa yhteistyötä sekä tiedonkulkua vastuualueiden välillä. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Toimintamallia oli kehittämässä monialainen työryhmä osana Lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisohjelmaa 2024–2026 (RRP2, P4, I1). Työryhmä koostui Tays lastenpsykiatrian, Tays nuorisopsykiatrian, lasten mielenterveys- ja päihdepalveluiden, nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden, opiskeluhuollon, kasvatus- ja perheneuvonnan, neuvolan ja kehitystä tukevien palveluiden, lastensuojelun ja sijaishuollon, lapsiperheiden sosiaalityön, Tays lastentautien, avopalveluiden mielenterveys- ja päihdepalveluiden, Tays aikuispsykiatrian sekä vammaispalvelujen ammattilaisista.

Tavoiteltu muutos

Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena sekä yhteistyön ja tiedonkulun parantaminen vastuualueiden välillä. Myös henkilöstö tuntee toistensa työtä vastuualue- ja palvelulinjarajojen yli. Toisen työn tuntemisen myötä ymmärrys ja kunnioitus toisen työtä ja osaamista vastaan lisääntyvät, mikä helpottaa yhteistyön tekemistä asiakkaiden asioissa.

Yhteistyöryhmän tehtävänä on varmistaa myös työntekijätasolla riittävät mahdollisuudet vastuualue- ja linjarajat ylittävään toisten työhön tutustumiseen esimerkiksi tutustumiskäyntien ja työnkiertojen avulla.

Muutoksen mittaaminen

Vastuupariyhteistyön ryhmä on nimetty ja malli on toiminnassa.

Toteutussuunnitelma

Vastuupariyhteistyöryhmä perustettiin yhdistämällä aiemmin toimineita työryhmiä yhdeksi sekä kutsumalla siihen lisää osallistujia. Aluksi tarkoituksena oli perustaa yhteistyöryhmät erikseen lasten ja nuorten kanssa tehtävälle työlle, mutta työryhmissä todettiin olevan tarkoituksenmukaisempaa, että nämä ryhmät yhdistetään. Ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Työryhmä aloittaa perehtymällä toistensa palvelukokonaisuuksiin esittelyjen ja keskustelunavausten muodossa. Yhteistyöryhmässä käsitellään käytännön työstä nousevia kysymyksiä ja tarpeita.

 

Ratkaisun perusidea

Vastuupariyhteistyön ryhmä lisää yhteistyötä ja parantaa tiedonkulkua eri vastuualueiden välillä. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti kuukausittain lähitapaamisena keskustelemaan ja ratkomaan käytännön työstä nousevia kysymyksiä ja tarpeita.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Työryhmän kokoukset tulee olla aikataulutettuna riittävän pitkälle ajalle. Työryhmän vetäjänä toimii nimetty henkilö, joka huolehtii kokouksen koolle kutsusta ja vastaa sisällön suunnittelusta yhteistyössä työryhmän kanssa. Sitoutuminen ryhmään on tärkeää. Ryhmässä käsiteltyjen asioiden vieminen arjen työhön. Yhteistyöryhmässä on todettu tarvetta perehtyä syvemmin toistemme palvelukokonaisuuksiin esittelyjen ja keskustelunavausten muodossa. On todettu myös tarve jatkossa suunnitella tarkemmin sisältötavoitteiden edistämistä työntekijätasolla.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Säännöllisiin yhteistyötapaamisiin on tärkeää sitoutua ja niiden pöytäkirjat/kokousmuistiot on tallennettava niin, että ne ovat koko työryhmän saavutettavissa.