Vaikuttavuusperusteinen tiedolla johtaminen tyypin 1 diabeetikoiden hoidossa, Pirkanmaan HVA (RRP, P4, I3)

Pilotissa kehitettiin vaikuttavuusperusteista tiedolla johtamista tyypin 1 diabetespotilainen hoidossa. Tuotoksena syntyi vaikuttavuusraportti, jonka avulla voidaan parantaa hoidon laatua ja kustannusvaikuttavuutta erikoissairaanhoidossa.

Oivalla ja ymmärrä

Toimintaympäristö

Tyypin 1 diabeteksen hoidon kehittämiseen vaikuttavat useat tekijät. Hyvinvointialueiden rahoitus ja ohjaus korostavat kustannusvaikuttavuutta ja vaikuttavuusperusteista johtamista, mikä ohjaa hoitoprosessien kehittämistä ja resurssien kohdentamista näyttöön perustuen.

Kiristyvä julkinen talous ja diabeteksen hoidon kustannukset edellyttävät ratkaisuja, joilla voidaan osoittaa hoidon vaikuttavuus ja perustella investoinnit esimerkiksi kehittyneisiin seurantavälineisiin. Kroonisten sairauksien lisääntyminen ja pandemian jälkeinen hoitotasapainon heikkeneminen luovat painetta kehittää hoitomalleja, jotka tukevat potilaiden hyvinvointia ja vähentävät komplikaatioita.

Kansallisen diabeteksen rekisterin mukaan hoitovelka on kasvanut: huonossa tai erittäin huonossa glukoositasapainossa olevien potilaiden osuus on noussut vuonna 2022. Tämä lisää sairaalahoidon tarvetta, pidentää hoitojaksoja ja kasvattaa leikkauskomplikaatioiden riskiä. Sama trendi näkyy sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabetesta sairastavilla 25–74-vuotiaiden ja yli 75-vuotiaiden ikäryhmissä. Pirkanmaa on aiemmin ollut glukoositasapainojen osalta Suomen parhaimmistoa, mikä korostaa tilanteen vakavuutta ja tarvetta vaikuttavuusperusteisille toimenpiteille.

Potilaiden odotukset yksilöllisestä hoidosta ja digipalveluiden käytöstä kasvavat. Tämä edellyttää uusia toimintamalleja, joissa potilaan arjessa syntyvää dataa (esim. LibreView-glukoosiseuranta) integroidaan hoitoprosesseihin. Teknologinen kehitys mahdollistaa SPC-menetelmän kaltaiset työkalut hoidon laadun seurantaan ja varhaiseen puuttumiseen.

Kokonaisuutena toimintaympäristö ohjaa kohti vaikuttavuusperusteista johtamista, jossa päätöksenteko perustuu luotettavaan ja ajantasaiseen tietoon hoidon laadusta, kustannuksista ja potilaiden elämänlaadusta. Tyypin 1 diabeteksen hoidon kehittäminen vaatii vahvaa verkostoyhteistyötä, dataintegraatioiden toteuttamista sekä johdon ja ammattilaisten sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

TOIMINTAMALLI TÄYDENTYY VIELÄ, HANKE ON KÄYNNISSÄ

Pilotissa on kehitetty Tyypin 1 diabeteksen hoitoon vaikuttavuusraportti, jonka avulla voidaan parantaa tyypin 1 diabetespotilaiden hoidon laatua ja kustannusvaikuttavuutta.

Vaikuttavuusperusteisen johtamisen kehittäminen aloitettiin määrittelemällä vaikuttavuusperusteisen johtamisen nykytila, tarpeet ja tavoitteet. Kehitystyötä on tehty yhdessä endokrinologian ylilääkäri Saara Metson kanssa. Seuraavaksi määriteltiin vaikuttavuusperusteisen johtamisen tietopohja, osa-alueina: toiminta, talous, henkilöstä ja laatu/vaikuttavuus. Työtä ohjasi tarve vahvistaa vaikuttavuusperustaista johtamista ja tuottaa ajantasaista, luotettavaa tietoa hoidon laadusta ammattilaisille.

Vaikuttavuusraportin tietopohja rakentui neljän keskeisen näkökulman varaan: toiminta, talous, henkilöstö sekä laatu ja vaikuttavuus. Näiden pohjalta määriteltiin mittaristo, johon sisältyvät asiakaskokemus (NPS), työntekijäkokemus (eNPS), elämänlaatu (15D), kliininen mittari (TIR) sekä kustannustiedot. Eri lähteistä koottu visualisoitu selkeä tieto tukee päätöksentekoa, ohjaa vaikuttavuusperustaisten hoitoprosessien johtamista ja tukee suunnittelua sekä resurssien kohdentamista näyttöön perustuen. Tietopohjan määrittelyn jälkeen kehitettiin vaikuttavuusraportti Tableau raportointialustalle.

Pilotissa on luotu uusia käytäntöjä tiedon keräämiseen ja analysointiin:

Datan yhdistäminen: Hankkeessa yhdistettiin ensimmäistä kertaa vastaanotolla Endo-järjestelmään kerätty tieto potilaan arjessa itse tuottamaan Libreview’n glukoosidataan. Hankkeessa tehdyn työn tuloksena Libreview:n data on saatu tietoaltaaseen analysoitavaksi. Tämä lisää datan määrää ja ajantasaisuutta. Tämä integraatio tarjoaa kattavan näkymän verensokeritasoihin päivittäin, mikä on merkittävä parannus verrattuna aiempaan malliin, jossa seuranta perustui vastaanottokäynteihin.
SPC-menetelmä (Statistical Process Control): Toinen ensimmäinen kokeilu Pirkanmaan hyvinvointialueella toteutettiin testaamalla SPC käyttöä hoitoprosessien laadun seurannassa ja hallinnassa. Menetelmä tuottaa tietoa siitä, milloin datan muutokset eivät enää ole satunnaisvaihtelua, vaan vaativat toimenpiteitä. SPC luokittelee vaihtelun odotettuun ja epätavalliseen. Raportit sisältävät keskiarvon, keskihajonnan ja vaihteluvälit, ja poikkeamat merkitään selkeästi (“Out of control” -pisteet). Visualisointi tarjoaa informatiivisen työkalun päätöksenteon tueksi, näyttäen trendit, suunnanmuutokset ja onnistumiset.

Ammattilaiset hyödyntävät vaikuttavuusdataa hoitoprosessien optimoinnissa. Tämä tukee myös ennakoivaa ohjausta ja varhaista puuttumista tilanteisiin, joissa hoitotavoitteet eivät toteudu. SPC:n käyttöönotto verensokeridatan analysoinnissa, tuo merkittävän lisän vaikuttavuusperusteiseen ohjaukseen. SPC:n avulla voidaan erottaa satunnaisesta vaihtelusta johtuvat muutokset todellisista prosessimuutoksista. Tämä tarkoittaa, että hoitointerventioiden vaikutusta voidaan arvioida luotettavasti. SPC mahdollistaa nopean reagoinnin tilanteisiin, joissa arvot ylittävät kontrollirajat ja viittaavat poikkeavaan syyhyn. Näin hoitoprosessia voidaan korjata ajoissa ja varmistaa, että potilaan hoitopolku etenee kohti tavoitteita sekä pysyy turvallisena ja vaikuttavana.SPC-menetelmän pilotointi on nähty keskeisenä työkaluna vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden todentamisessa, ja sen laajentamista muihin mittareihin ja raportteihin suunnitellaan. Tämä menetelmä yhdistää vaikuttavuuden arvioinnin ja operatiivisen ohjauksen, mikä tukee sekä kliinistä päätöksentekoa että strategista johtamista

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Vaikuttavuusperusteisen toimintamallin juurruttaminen edellyttää suunnitelmallista prosessia, jossa yhdistyvät tekniset ratkaisut, osaamisen kehittäminen ja organisaation sitoutuminen. Ensimmäisessä vaiheessa varmistetaan dataintegraatiot ja raportointialustan toimivuus, jotta hoidon vaikuttavuustiedot (esim. glukoositasapaino, elämänlaatu, kustannukset) ovat saatavilla yhtenäisessä muodossa. Tämän jälkeen toteutetaan henkilöstön koulutus vaikuttavuusraportin käytöstä ja SPC-menetelmän hyödyntämisestä hoitoprosessien seurannassa. Viestintä ja potilaiden informointi ovat keskeisiä luvitusprosessin onnistumiseksi, jotta arjessa syntyvää dataa voidaan hyödyntää.

Käyttöönotto vaatii resursseja: aikaa dataintegraatioiden ja raportoinnin rakentamiseen, henkilöstöä (kehittäjät, kliiniset asiantuntijat, viestintä), rahoitusta teknisiin ratkaisuihin ja koulutukseen sekä osaamista tiedolla johtamisesta ja vaikuttavuusperusteisesta ohjauksesta. Prosessi etenee vaiheittain:

Tekninen toteutus – tietopohjan määrittely, dataintegraatiot, raportin rakentaminen.
Koulutus ja viestintä – ammattilaisten perehdytys, potilaiden luvitusprosessin tukeminen.
Pilotointi ja arviointi – raportin käyttö kliinisessä päätöksenteossa, SPC-menetelmän testaus.
Laajentaminen ja vakiinnuttaminen – toimintamallin skaalaus perusterveydenhuoltoon ja muihin sairausryhmiin, jatkuva seuranta ja kehittäminen.

Juurruttaminen onnistuu, kun johto ja avainhenkilöt sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin, vaikuttavuustiedon käyttö integroidaan osaksi arjen päätöksentekoa ja toimintamallin hyödyt (parempi hoitotulos, kustannusvaikuttavuus) tehdään näkyviksi.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Vaikuttavuuden osalta lopulliset tulokset varmistuvat ajan kuluessa kun raporttia hyödynnetään hoitoprosessissa ja päätöksenteossa, mutta pilotin vaikutukset toimintaympäristöön ja organisaation kyvykkyyteen ovat jo nähtävissä. Pilotti on edistänyt toimijoiden keskinäistä yhteistyötä ja lisännyt tietoisuutta palvelujen vaikuttavuudesta, kustannuksista ja vaikuttavuusperusteisesta ohjauksesta hyvinvointialueella. Kehittämistyö on tuonut yhteen eri osaajia ja vahvistanut alueen sisäistä osaamista tiedolla johtamisessa.

Merkittävä muutos on ollut siirtyminen perinteisestä käyntipohjaisesta seurannasta kohti jatkuvaa ja kokonaisvaltaista vaikuttavuustiedon hyödyntämistä. Tämä on luonut uusia käytäntöjä, kuten potilaan itsemittaaman glukoosidatan integroinnin tietoaltaaseen ja SPC-menetelmän käyttöönoton hoitoprosessien laadun seurantaan. Kokonaisuutena pilotti on luonut perustan vaikuttavuusperusteisen johtamisen vakiinnuttamiselle ja osoittanut, että teknologian ja datan hyödyntäminen voi muuttaa hoitokäytäntöjä merkittävästi. Uusi tietopohja mahdollistaa hoidon vaikuttavuuden arvioinnin reaaliaikaisesti ja tukee päätöksentekoa niin kliinisellä tasolla (esim. yksilölliset laitevalinnat) kuin strategisella tasolla (esim. resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen). Vaikuttavuusraportti tuottaa tietoa palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen.

Tiedon hyödyntäminen konkretisoituu potilaiden saadessa heidän tarvitsemansa parhaat laitteet glukoosin seurantaa. Hankkeessa tuotetun tiedon avulla voidaan arvioida laitteiden tuottamaa lisäarvoa ja perustella vaikuttavuuden näkökulmasta kalliimpien, mutta paremmin tuloksia tuottavien laitteiden käyttöönottoa. Näin edistetään hoidon laatua ja kustannusvaikuttavuutta sekä tuetaan päätöksentekoa näyttöön perustuvalla tiedolla.