Toimivat tiimikäytänteet lastensuojelun avohuollossa

Toimivat tiimikäytänteet lastensuojelun avohuollossa

Toimintamallissa kehitettiin Keski-Suomen hyvinvointialueen lastensuojelun avohuollon Pohjoisen tiimin tiimikäytänteitä.  Tavoitteena oli tätä kautta selkeyttää tiimikäytänteitä ja saada kollegiaalinen tuki vahvemmaksi.

Toimintaympäristö

Talentian työolobarometrin mukaan puolet sosiaalialan ammattilaisista harkitsee työpaikan vaihtamista ja yksi kolmesta pohtii alanvaihtoa. Huolestuttavaa asiassa on se, että lähes kolmannes sosiaalialan korkeakoulutetuista kokee vaihtuvuuden yhdeksi suurimmista haasteista työssään. Sosiaalialan ammateissa työhyvinvoinnin puute on kasvava huolenaihe. Työtehtävien luonteen vuoksi sosiaalityöntekijöillä on kohonnut riski kokea työolosuhteisiin liittyvää psykologista ahdistusta. Lastensuojelutyö on äärimmäisen vaativaa asiantuntijatyötä, joka haastaa sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointia. Niin Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa on huomattu, että sosiaalialalla työn mielekkyyden kehittyminen on koettu viime vuosina kehittyneen huonompaan suuntaan ja henkilöstön vaikutusmahdollisuudet ovat vähentyneet. Tutkimuksista käy ilmi, että lastensuojelun sosiaalityöntekijät kokevat loppuun palamista  ja sekundaaritraumatisoitumista muita helpommin.

Henkilöstön hyvinvointi on yksi keskeisimmistä työn tuottavuuteen vaikuttavista tekijöistä. Sen ylläpitäminen ja edistäminen vaatii organisaatioilta uudenlaisia panostuksia, tukea ja yhteisöllisyyden vahvistamista työelämän vaatimusten yhä kasvaessa. Työhyvinvoinnin kannalta työyhteisön ja hyvän työilmapiirin merkitys on lastensuojelutyössä erityisen merkittävä. Toimiva työyhteisö ja tiimi parantavat ylipäätään työhyvinvointia ja mahdollistavat työn tekemisen laadukkaasti. Toimiva työyhteisö on laadukkaan työn ja työssä pysymisen edellytys. Työntekijöiden pysyvyys ja luottamussuhteen rakentuminen on lastensuojelun asiakkaankin näkökulmasta katsottuna ensiarvoisen tärkeää ja merkityksellistä. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Keski-Suomen hyvinvointialueelta lastensuojelun avohuollon pohjoinen tiimi lähti mukaan STM:n Vetoa ja pitoa valmennukseen löytääkseen veto- ja pitovoima tekijöitä työntekijöiden saatavuus ja vaihtuvuus haasteen vuoksi. Lastensuojelu on siirtynyt osaksi hyvinvointialueen toimintaan vuoden 2023 alusta. Vuoden 2024 alusta pohjoisen alueen kolme eri tiimiä päätettiin yhdistää yhdeksi tiimiksi saman esihenkilön alaisuuteen. Maantieteellisesti tiimi sijoittuu laajalle yhdeksän kunnan alueelle ja työntekijät ovat sijoittuneet 5-6 eri toimipisteeseen. Juurisyiksi veto- ja pitovoima haasteisiin löydettiin seuraavat tekijät: puuttuvat työn tuen rakenteet, puuttuvat terveet/tiimityön mahdollistavat työtilat, suuri asiakasmäärä, alueellisten erojen huomioimattomuus työn rakenteissa ja puuttuvat kehittymisen mahdollisuudet. Tiimissä todettiin monien asioiden olevan senkaltaisia, joihin työntekijöillä tai lähiesihenkilöllä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa. Niinpä tiimissä lähdettiin pohdittamaan, mihin asioihin sen sijaan voisimme vaikuttaa. Veto- ja pitovoimatekijöiden lisäämiseksi työskentelylle asetettiin seuraavia tavoitteita: työn hallinnan tunteen lisääminen, työhyvinvoinnin lisääminen, terveet tiimityön mahdollistavat työtilat, työparityön tarkoituksenmukaistaminen, rekrytointien onnistuminen sekä perehdytykseen panostaminen ja vastuun jakaminen siinä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Keski-Suomen hyvinvointialueen lastensuojelun avohuollon Pohjoisen tiimin vakituiset työntekijät osallistuivat STM valmennukseen, mutta asioiden kehittämiseen ja työstämiseen osallistui koko tiimi

Ratkaisun perusidea

Tiimissä on yhdessä kehitetty tiimikäytänteiden järkevöittämistä mahdollisimman toimiviksi. Niiden rytmiä ja sisältöä on muokattu sen mukaan jolla on koettu olevan enemmän vaikutusta työntekijöiden tueksi.

Viikkotiimeihin haettu tiimiä palveleva rytmi ja toteutustapa:

Viikkotiimi kerran viikossa klo 8:45-12, joka 2. kerta livenä, joka 2. kerta teamsissa. 

Lisäksi 6 viikon välein normitiimin sijaan koko päivän tiimi, jossa myös tiimiytymistä ja työhyvinvointia ylläpitävää asiaa. Tällöin käyty yhdessä koko porukalla lounaalla. Joulun alla koko päivän tiimissä vietetty pikkujoulut. 

Systeemiset tiimit joka 2. viikko livenä niillä viikoilla kun viikkotiimi teamsissa. Kokoonpano sovittu ennalta puoleksi vuodeksi. Joka 2. viikko perheterapeutin konsultaatio mahdollisuus.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Tiimikäytänteitä on rauhassa testattu ja tarvittaessa käytänteitä muutettu, mikäli on nähty tarpeelliseksi. Erityisiä resursseja ei vaadita vaan toimintamallin voi ottaa käyttöön omalla sitoutuneella tiimillä. Tiimikäytänteiden muuttaminen vaatii sitoutumista niiden kokeilussa ja joustavuutta mikäli niitä tarvitsee muuttaa.  

Vinkit toimintamallin soveltajille

Opit, mitä muiden kannattaa huomioida? Tärkeää on kaikkien tiimiläisten sitoutuminen ja halu muutokseen. Tärkeää on esihenkilön rooli muutoksen eteenpäin viejänä. Aluksi on tärkeää ottaa riittävästi aikaa tilanteen pohtimiseen; mitkä ovat haasteet, mistä ne johtuvat ja mitä me itse voimme tehdä tilanteen eteen? Juurruttaminen ei vie enää niin paljon aikaa, mutta asioita tulee ylläpitää riittävän tiiviisti. Kun toimintamalli saadaan osaksi arkea, se ei vaadi suuria ajallisia panostuksia. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

PDSA-lomakkeet- mitä saatu aikaan, mikä muuttui? Tiimikäytänteiden testaamisen jälkeen tehty Mentimeter kysely työntekijöille, joiden vastausten perusteella tiimikäytänteet vakiintuneet.  Tiimikäytänteet ovat selkiintyneet ja tukevat siten työn tekemistä ja jaksamista aiempaa paremmin. Työyhteisö tiivistynyt, jaksaminen parantunut - Tiimikäytänteiden kehittämisen myötä on opittu tuntemaan toinen toisemme paremmin, mikä helpottaa toiselta avun pyytämistä ja psyykkisen kuorman jakamista. Asiakasasioiden jakaminen on lisääntynyt, mikä on lisännyt tuen saamisen tunnetta. Tällöin myös työn hallittavuuden tunne on kasvanut.