Toimintakykyä tukevan teknologian hyödyntäminen kuntoutusyksiköissä, Pohjois-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I4)

Toimintakykyä tukevan teknologian hyödyntäminen kuntoutusyksiköissä, Pohjois-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I4)

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella  POP-Digi-Hoitototakuu 2 -hankkeessa (RRP2, Pilari 4, Investointi 4) pilotoitiin toimintakykyä tukevaa teknologiaa (kosketusnäytölliset teknologiaratkaisut) viidessä kuntoutusyksikössä. 

Toimintaympäristö

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella (Pohde) asuu muuta maata enemmän yli 75-vuotiaita, jotka tarvitsevat joko asumisen palveluita tai kotiin annettavia palveluja.  Ikärakenteen nopea muutos vaikuttaa sekä palvelutarpeisiin että henkilöstön saatavuuteen. Pohteella tuetaan sitä, että iäkkäät pystyisivät asumaan ja elämään kotona mahdollisimman toimintakykyisinä ja että heillä olisi keinoja ylläpitää mahdollisimman itsenäisesti hyvinvointia, terveyttä ja mielekästä elämää. Turvallista kotona asumista ja arjessa pärjäämistä tuetaan ja toimintakykyä edistetään kuntouttavin keinoin.

Kansallisen ikäohjelman yhtenä keskeisenä vaikuttavuustavoitteena on hyödyntää teknologiaa ja digitalisaatiota osana palvelujärjestelmää iäkkäiden hyvinvoinnin lisäämiseksi (STM, 2020). Palvelutarpeen kasvaessa kotiin annettavien palveluiden tukemiseksi Pohteella pilotoidaan ja käyttöönotetaan teknologiaa hyödyntäviä ratkaisuja. 

POP-Digi-Hoitotakuu 2 -hankkeen (RRP2) työpaketissa ”Teknologian hyödyntäminen kotiin annettavissa palveluissa ja toimintakyvyn tukemisessa ja arvioinnissa” pilotoitiin teknologiaratkaisuja Pohteen kuntoutusyksiköissä ja kotikuntoutustiimeissä. Toimintakykyä tukevaa teknologiaa hyödynnettiin asiakkaan arviointi- ja kuntoutusjaksolla arvioinnissa ja toimintakyvyn tukemisessa yhdessä asiakasta osallistaen. Kosketusnäytöllisten teknologiaratkaisujen hyödyntäminen tuki kuntoutusyksiköiden ja kotikuntoutustiimien toimintamallia, Pohteen strategista kehittämistä sekä kansallisia linjauksia. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Toimintakyvyn tukeminen ja kuntoutumista edistävä hoitotyö ovat kiinteä osa asiakkaan kuntoutumista. Toimintakykyä tukevaa teknologiaa voidaan hyödyntää yksilöllisen hoidon, palveluiden tarpeen ja kuntoutuksen suunnittelussa sekä vaaratilanteiden ennakoinnissa.

 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Ennen pilotin käynnistymistä nimettiin teknologiavastaavat eli yksiköiden vastuuhenkilöt. Lähihoitaja/sairaanhoitaja/geronomi-fysioterapeutti/toimintaterapeutti vastinparit alueellisesti ja yksikkökohtaisesti. Teknologiavastaavat kokoontuivat projektisuunnittelijan johdolla säännöllisesti Teams -tapaamisten muodossa. 

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena oli, että teknologiaa hyödynnetään asiakkaan arviointi- ja kuntoutusjaksolla arvioinnissa ja toimintakyvyn tukemisessa.​ Systematisoidaan ammattilaisten toimintakyvyn arviointia ja toimintakykytiedon hyödyntämistä hoidon ja kuntoutuksen suunnittelussa. Henkilöstön ja esihenkilöiden muutoskyvykkyyden ja teknologiaprosessin ymmärryksen lisääminen. Toimintakyvyn arviointi monipuolistuu ja ydinosaamisen rinnalle rakentuu teknologisia ratkaisu ja uusia toimintakyvyn tukemisen keinoja. 

Muutoksen mittaaminen

Asiakaspalautteen kerääminen. Käyttökokemus-kyselyt ammattilaisille ja esihenkilöille. Seurantalomakkeen täyttäminen, jolla kerättiin tietoja teknologian käyttöasteesta ja toimintakyvyn tukemisen sisällöistä. 

Toteutussuunnitelma

Käyttöönottokoulutus ennen pilotin aloittamista. Mahdollisuus katsoa myös Teams-tallenne käyttökoulutuksesta varsinaisen koulutuksen jälkeen. Säännöllinen asiakkaan ohjaus ja käytön opastus sekä informoiminen mahdollisista toimintakyvyn muutoksista. Henkilökunnan ja ammattilaisten käytön tuki ja jatkuva innostaminen teknologian hyödyntämiseen. Vastuuyksikköpäälliköiden ja esihenkilöiden informoiminen. Vastuuhenkilöiden ja teknologiavastaavien Teams-tapaamiset. U-tunnit ammattilaisille oppimisen ja porrastetun käyttöönoton sekä prosessin ymmärtämisen mahdollistumiseksi. Säännöllinen yhteydenpito palveluntuottajaan. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Asiakkaat osallistuivat pilottikokeiluihin käyttämällä toimintakykyä tukevaa teknologiaa ammattilaisen ohjauksessa tai itsenäisesti. Heille perusteltiin tabletin käyttämisen hyötyjä ja kannustetaan sekä tuettiin tabletin omatoimisia kokeilukertoja osana itsenäistä harjoittelua. Asiakas osallistui tavoitteiden määrittelyyn ammattilaisen ohjauksessa osana toimintakyvyn ylläpitoa ja kuntoutumista. Teknologian käytön yhteydessä ja sen hyödyntämisessä pyrittiin myös siihen, että asiakkaan hoidosta ja kuntoutuksesta tuli yksilöllisempi ja asiakkaan ymmärrystä toimintakyvyn muutoksista lisättiin. 

Toimintakykyä tukevaa teknologiaa hyödyntämällä asiakkaan toimintakyvyn tukemisesta ja arvioinnista tuli monipuolisempaa. Teknologian avulla saatiin lisätietoa asiakkaasta ja sen avulla ammattilaisten objektiivinen arviointi ja kirjaaminen lisääntyi subjektiivisen arvion rinnalle. 

Ideointi

-Tablettien toiminnallisuuksien perehdyttäminen lähikäyntien muodossa pilottiyksiköissä

-Syvemmälle menevä perehdyttäminen edistyneimmille ja innokkaimmille käyttäjille

-Kokemattomille perustason perehdytys ja opastus käytännönläheisesti

Ratkaisun perusidea

Tavoitteena oli, että teknologiaa hyödynnetään asiakkaan arviointi- ja kuntoutusjaksolla arvioinnissa ja toimintakyvyn tukemisessa. Systematisoidaan ammattilaisten toimintakyvyn arviointia ja toimintakykytiedon hyödyntämistä hoidon ja kuntoutuksen suunnittelussa.  Lisäksi ammattilaisten teknologiakyvykkyyden lisääminen, toimintakykytiedon kerääminen ja soveltaminen teknologisen ratkaisun avulla, esihenkilöiden muutosjohtamisen tukeminen. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot
  • Teknologiavastaavien eli ammattilaisten vastinparien (hoitaja ja terapeutti) muodostaminen yksiköstä.
  • Ammattilaisten ja esihenkilöiden Teams-kanavan perustaminen, jossa jaettiin tietoa ja onnistumisia teknologian hyödyntämiseen liittyen.
  • Teams-kanavan omistajien/ylläpitäjien nimeäminen.
  • Esihenkilöiden nimeäminen.
  • Esihenkilö resursoi aikaa teknologisten ratkaisujen ylläpitoon yksiköissä (U-tunnit).
  • Teknologiataidot- ja valmiudet yksilötasolla. Kartoitus kehityskeskusteluissa.
  • Teknologisen ratkaisun pääkäyttäjien nimeäminen yksikkötasolla.
Vinkit toimintamallin soveltajille

Pilotin aikana kosketusnäytölliset teknologiaratkaisut hankittiin Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen omiksi ja toimintamalli jää pysyväksi käyttöön. Toimintamallia tulevat hyödyntämään kuntoutusyksiköissä ikäihmisten toimialueen hoitohenkilöstö sekä kuntoutuksen toimialueen terapeutit. Omaisten kanssa tehtävää yhteistyötä jatketaan ja heitä pyritään osallistamaan teknologian käyttöön asiakkaan kanssa ja tukemaan asiakasta sen käytössä. Toimintamallia hyödynnettäessä jatkossa tulee kiinnittää erityisesti huomiota eri ammattilaisten rooleihin, toiminnan juurruttamiseen sekä moniammatilliseen ja monipuoliseen teknologian avulla saadun sekä havaitun tiedon hyödyntämiseen osana asiakkaan palvelupolkua. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toimintakykyä tukevan teknologian pilottiin osallistui viisi kuntoutusyksikköä. Näistä kaksi yksiköistä osallistui helmikuusta joulukuuhun kestävään pilottiin puoliksi. Kosketusnäytölliset teknologiratkaisut (4 kpl) sisälsivät sovelluksia, joiden käytöllä voidaan tukea ja harjoittaa asiakkaan toimintakykyä, hienomotoriikkaa, sosiaalisia ja kognitiivisia taitoja. Asiakas voi harjoittaa muistiaan, rentoutua, stimuloida aistejaan sekä luoda omia taide- ja äänimaailmojaan. Teknologiaa voidaan käyttää yksin, parin kanssa tai ryhmässä. Pilotin aikana tehtiin yhteistyötä yksiköiden/tiimien teknologiavastaavien ja esihenkilöiden sekä muiden sidosryhmien kanssa. Toimintamallissa huomioitiin moniammatillinen ja kuntouttavan hoitotyön näkökulma, sekä omaisyhteistyön parantaminen kuntoutumisen tukemiseksi. Oulun ammattikorkeakoulun YAMK (Hyvinvoinnin digitaaliset ratkaisut) opiskelijat osallistuivat toimintamallin ja vaikutustenarvioinnin näkökulmasta suunnitteluun. 

Yksiköissä täytettiin seurantalomakkeita, joiden pohjalta laskettiin teknologian käyttömäärät ja -ajat. Pilotin aikana kokonaisuudessaan kosketusnäytöllisiä teknologiaratkaisuja käytettiin yhteensä 228 kertaa ja 191 h ajan. Käyttökerran lopuksi käyttökokemukseen vastanneista asiakkaista 55% koki käytön positiiviseksi kokemukseksi. 72% asiakkaista tarvitsi ammattilaisen ohjausta teknologian käytössä. Syksyllä toteutetun ammattilaisten kyselyn (n=11) mukaan päivittäin teknologiaan hyödynsi työssään 9%, viikoittain 55% ja satunnaisesti 36%. Vastaajista 45% hyödynsi teknologiaa asiakkaan hoidon ja kuntoutuksen suunnittelussa. Asiakkaan toimintakyvyn arviointiin teknologiaa kertoi hyödyntävänsä 23%, aktiivisuuden ja kuntoutumisen seurantaan 31% ja motivointiin, ohjaukseen 35% ja muuhun 12%.