| Innokylä

Toimintaympäristö

Mielenterveyden häiriöt ovat lisääntyneet viime vuosina eikä nykyinen hoitojärjestelmä pysty vastaamaan kysynnän tarpeeseen. Erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveyden ongelmat ovat kasvaneet. Nykykäsityksen mukaan vaikuttaviin psykososiaalisiin hoitoihin tulisi päästä mahdollisimman nopeasti ongelmien ilmetessä. Keskeistä olisi nopeuttaa psykososiaalisten menetelmien saatavuutta ja vaikuttavuutta siirtämällä painopistettä erikoissairaanhoidosta perustason palveluihin

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Vuosina 2021–2023 mielenterveysstrategian toimeenpanon painopiste on ollut psykososiaalisten menetelmien lisäämisessä. Toimintamalli tähtää siihen, että jokaisella sote-ammattilaisella olisi työkaluja lyhytkestoisiin ja digituettuihin psykososiaalisiin menetelmiin mielenterveyden tukemiseksi. Näin varmistetaan, että ihmiset saavat nopeasti tukea ongelmiinsa riippumatta siitä, mistä hän hakee apua. Toimintamallia alettiin koordinoimaan Tulevaisuuden sote-keskus ohjelman avulla kaikissa Satakunnan hyvinvointialueen kunnissa ja kaikille ikäryhmille. Menetelmien koulutuksia ja jalkauttamista jatketaan 2024 - 2025 Kestävän kasvun Satakunta 2 -hankkeessa.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Yhä suurempaan määrään lievempiä mielenterveysongelmia tulisi saada apua perustason palveluissa; kouluissa, terveysasemilla, päiväkodeissa myös esim. erityisvastaanotoilla, sosiaalipalveluissa tms. Tämä edellyttää ongelman huomaamista ja siihen puuttumista varhaisessa vaiheessa. Terapiat etulinjaan -toimintamalli tuo menetelmiä ja hoitointerventioita perustason ammattilaisille, jotta mielenterveyden ongelmat havaittaisiin jo varhaisessa vaiheessa. Toimintamalli tarjoaa menetelmäkoulutuksia myös erityistasolle.

Tuottamalla digitaalisia hoitointerventioita ja hoidon tarpeen arviointia kaikille ikäluokille pystytään tavoittamaan nopeammin lievemmin oireilevat kansalaiset. Kun apua tarjotaan riittävän ajoissa oikealla hoitoportaalla, kuormitus ylemmillä hoitoportailla vähenee ja pidempiä hoitoja pystytään tarjoamaan niitä tarvitseville. Digitaaliset palvelut helpottavat resurssien käyttöä ja säästävät aikaa.

Perustason ammattilaiset tarvitsevat mielenterveystyön osaamista, joka helpottaa oireiden tunnistamista jo varhaisessa vaiheessa. Perustasolla tarvitaan myös tukea vaikuttavien hoitojen käyttöönotossa. Tarvitsemme toimintamallin, jossa perustason ammattilaiset pystyvät vastaamaan väestön tarpeisiin kulloinkin oikeanlaisella hoitointerventiolla oikealla tasolla. Hoitoonohjaus tarvitsee myös strukturoitua mallia siitä, miten toimitaan koko hyvinvointialueella sekä kansallisesti.

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on parantaa perustason mielenterveyspalveluiden saatavuutta ja prosesseja yhteistyössä hyvinvointialueiden ja yliopistosairaaloiden kanssa. Tavoitteena on, että kansalaiset saavat apua mielenterveysongelmiinsa varhaisessa vaiheessa. Perustason mielenterveyspalveluissa hoitoon pääse nopeammin ja kansalaiset saavat oikea-aikaista ja -tasoista hoitoa/tukea/apua, jolloin erikoissairaanhoidon lähetteet vähenevät. Tavoitteena on, että ammattilaisilla on käytössään työkaluja ja menetelmiä asiakkaan mielenterveyden tukemiseen siellä, missä asiakas hakeutuu avun piiriin. Tavoitteen saavuttamiseksi perustason ammattilaisia koulutetaan ja tuetaan näyttöön perustuvien psykososiaalisten menetelmien käyttöönotossa.

Hankkeen aikana on pätevöitynyt eri koulutuksiin seuraavasti ammattilaisia perustasolta sekä erikoissairaanhoidosta:

Lasten ja nuorten ahdistuksen kognitiivinen lyhytinterventio = ALI, 78 pätevöitynyt, 10 koulutuksessa
Interpersoonallinen ohjanta (IPC-N), 20 pätevöitynyt, 6 koulutuksessa
Interpersoonallinen terapia (IPT-N), 23 pätevöitynyt, 2 koulutuksessa
Cool Kids / Chilled, 14 pätevöitynyt, 7 koulutuksessa
Cool Kids autismi, 1 koulutuksessa
Kognitiivinen lyhytterapia nuorille erikoissairaanhoito (KLT-N ESH) 14 on pätevöitynyt, 3 koulutuksessa
Kognitiivinen lyhytterapia nuorten miepä-palvelut (KLT-n) 11 on pätevöitynyt, 10 koulutuksessa
Kognitiivinen lyhytterapia lapsille lasten miepä-palvelut (KLT-L), 1 pätevöitynyt, 6 koulutuksessa
Pienten lasten ohjattu omahoito (POOH), 9 pätevöitynyt
Lasten ohjattu omahoito (LOOH) 6 pätevöitynyt
Nuorten ohjattu omahoito (NOOH) 16 pätevöitynyt
Interventionavigaattori eli Nuorten navi, 79 pätevöitynyt
Lasten navi 13 pätevöitynyt
Tunnekeskeinen pari-interventio, 13 pätevöitynyt

Toimintamallin koulutuksiin on osallistunut noin 250 lasten-, nuorten- ja perheiden kanssa työskentelevää ammattilaista, joista muutamat ovat osallistuneet useaan koulutukseen. Kaikkiaan Kestävän kasvun 2 -hankkeen aikana koulutusten päätyttyä saadaan 342 menetelmiin pätevöitymistä. Toimintamallin eri koulutuksiin, menetelmäohjauksiin, taitopajoihin ja mentorointeihin on kaikkiaan tullut noin 2100 osallistumiskertaa. Tiedonkeruuseen ja koulutuspäiväkirjojen palautuksiin on ilmoitettu noin 1400 tehtyä interventiota mm. Nuorten navin on täyttänyt marraskuun loppuun mennessä 587 nuorta ja 181 vanhempaa / huoltajaa. Tehtyjen interventioiden todellisen lukumäärän arvioidaan olevan yli 1500, koska kaikkia interventioita ei ole merkitty kyselyihin, tiedonkeruu on osoittautunut tässä haastavaksi. Joulukuussa 2025 tiedonkeruu vaihtuu Excel-taulukoista Forms-kyselyihin ja jo kerätty data siirretään Power Bi:hin.

Perustasolla kaikista tehdyistä interventioista n. 55 % oli asiakkaalle riittäviä, erikoissairaanhoitoon ohjautui noin 11 % ja lopuilla käynnit jatkuivat perustasolla, joko oppilashuollossa tai miepä-palveluissa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa interventio tehtiin, sitä korkeampi oli intervention riittävyys. Myös interventiokohtaisia eroja oli jonkin verran.

Erikoissairaanhoidossa tehdyistä Kognitiivisen lyhytterapian interventioista vain vajaa 8 % oli potilaalle riittäviä, noin 13 % siirtyi perustasolle jatkohoitoon ja lopuilla hoito jatkui erikoissairaanhoidossa. Tämä selittynee sillä, että interventiota käytetään osana kokonaishoitoa. Huomioitavaa on myös se, että muissa erikoissairaanhoidoissa tehtävissä interventioissa, kuten IPT-N ja Cool Kids hoidot jatkuivat lähes pääsääntöisesti erikoissairaanhoidossa.

Muutoksen mittaaminen

Tietoa kerätään sekä asiakkailta että ammattilaisilta menetelmien hyödyistä, käytettävyydestä ja kokemuksista.

Asiakkaiden vointia seurataan eri menetelmissä mm. seuraavilla oirekyselyillä

Nuoret:

Masennus: PHQ-9, yleistynyt ahdistuneisuus: CAD-7, sosiaalisten tilanteiden pelko: SPIN-FIN, paniikki: PDSS-SR, unettomuus: ISI, riippuvuudet: riippuvuuden kohteen mukaan määräytyvä mittari

Lapset:

Masennus, yleinen ahdistus, eroahdistus, sosiaalisten tilanteiden pelko, paniikki, pakko-oireet ja haastava käytös: lapsen RCADS-47 skaalat, joissain menetelmissä käytetään myös vanhempien RCADS-mittaria

Excel tiedonkeruu:

Menetelmien käyttöasteita ja niistä saatavia hyötyjä kerätään menetelmäkohtaisten Excel-tiedonkeruutaulukoiden avulla., näistä saadaan tietoa mm. asiakkaan saamasta hyödystä oiremittareiden avulla, jatkohoito, perhekeskusalue, miepä-palvelut, oppilashuolto jne. Joulukuussa 2025 tiedonkeruu siirtyy Excelistä Formsiin.

Menetelmien käyttöönottoa tuetaan menetelmäohjausten, mentoroinnin, taitopajojen ja käyttöönoton tukitapaamisten avulla koulutuksen ja käyttöönoton aikana. Koulutusten ja käyttöönottojen jälkeen menetelmien käyttöä tuetaan mentorointien, taitopajojen, tukitapaamisten, kertauskoulutusten sekä kansallisten webinaarien avulla.

Raportoidaan menetelmien vaikuttavuudesta ja käyttöönotosta esihenkilöille ja työntekijöille. Tilastoa kerätään myös kansallisesti mm. interventionavigaattori.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä on satakuntalaiset lapset, nuoret ja perheet, jotka tarvitsevat apua mielenterveyden haasteisiin. Asiakasymmärrystä on kerrytetty asiakaspalautteiden sekä interventioissa käytettävien vaikuttavuusmittareiden avulla.

Kuvittele ja kokeile

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Satakunnassa on otettu laajasti käyttöön Terapiat etulinjaan -toimintamallin tarjoamia konkreettisia menetelmiä mielenterveyskriisin selättämiseen lasten ja nuorten osalta.

Terapiat etulinjaan -toimintamallin keskiössä ovat

Psykososiaalisten hoitomenetelmien porrastaminen oikealle portaalle
Ammattilaisten työtä tukevat digitaaliset ratkaisut
Yhteiskehittäminen, YTA-alue, kansallisesti

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Terapiat etulinjaan -toimintamalli tarjoaa konkreettisia ratkaisuja mielenterveyskriisin selättämiseen sekä systemaattisen tavan kehittää psykososiaalisten hoitojen prosessia. Sen keskeiset osa-alueet ovat palvelujen porrastaminen, digitaaliset ratkaisut sekä yhteiskehittäminen.

Terapiat etulinjaan -toimintamallin kautta koulutettavia menetelmiä lasten- nuorten ja perheiden osalta Satakunnan hyvinvointialueella ovat:

Pienet lapset ja vanhemmat:

Lasten neuvolat: Pienten lasten ohjattu omahoito

Lapset ja vanhemmat:

Alakoulut: Lasten ohjattu omahoito, lasten ja nuorten ahdistuksen kognitiivinen lyhytinterventio (ALI), Interpersonaalinen ohjanta IPC-N 5- ja 6-luokkalaiset oppilaat sekä lasten kognitiivinen lyhytterapia (KLT-L) sekä lasten navigaattori

Lasten miepä-palvelut: Lasten kognitiivinen lyhytterapia KLT-L, Cool Kids sekä lasten navigaattori

Lasten psykiatria: Cool Kids, Cool Kids autismi

Nuoret:

Yläkoulu: Interventionavigaattori, lasten ja nuorten ahdistuksen kognitiivinen lyhytinterventio (ALI), interpersonaalinen ohjanta (IPC-N) (nuorten) ohjattu omahoito

II-asteen oppilaitokset: interventionavigaattori, lasten- ja nuorten ahdistuksen kognitiivinen lyhytinterventio (ALI), interpersonaalinen ohjanta IPC-N, (nuorten) ohjattu omahoito, nuorten kognitiivinen lyhytterapia KLT-N perustaso II-aste kuraattorit

Nuorten miepä-palvelut: Interventionavigaattori, interpersoonallinen terapia IPT-N, Cool Kids/Chilled, nuorten kognitiivinen lyhytterapia KLT-N perustaso

Nuorisopsykiatria: Cool Kids/Chilled, interpersoonallinen lyhytterapia IPT-N, nuorten kognitiivinen lyhytterapia KLT-N ESH

Psykologipalvelut kaikki kouluasteet: Interpersoonallinen terapia IPT-N, nuorten kognitiivinen lyhytterapia KLT-N perustaso, interpersoonallinen ohjanta IPC-N, lasten ja nuorten ahdistuksen kognitiivinen lyhytinterventio (ALI), interventionavigaattori sekä ohjatut omahoidot

Lapset, nuoret ja perheet:

Kasvatus- ja perheneuvonta: Cool Kids/Chilled, tunnekeskeinen pari-interventio

Riittävä valikoima hoitomenetelmiä lieviin ja keskivaikeisiin mielenterveyden oireisiin vähentää pitkien ja intensiivisen hoitojen tarvetta myöhemmin.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Juurtuminen vaatii:

Johdon ja esihenkilöiden sitoutumista ja heidän tukeaan ammattilaisille

Ammattilaisille mahdollisuutta kouluttautua työaikana koulutuksen eri osa-alueisiin
Ammattilaisten sitoutumista menetelmäkoulutuksiin ja siihen varattavaan aikaan
Esihenkilöiden tulee mahdollistaa riittävä välineistö koulutuksiin mm. toimiva kamera ja mikrofoni tietokoneeseen sekä rauhallinen työympäristö ja riittävästi aikaa

Juurtumista tukee

Esihenkilöiden tulee seurata Excel-tiedonkeruutaulukoista menetelmien käyttöä sekä niistä saatava hyötyä ja marraskuusta 2025 alkaen Formsin kautta laadittua Power Bi tulosten taulukointia
Ammattilaisilta sekä asiakkailta tulee kerätä tietoa menetelmien käytettävyydestä ja vaikuttavuudesta, joista raportoidaan ammattilaisille sekä esihenkilöille/johdolle
Implementaatiokyselyjen tekeminen ammattilaisille eri menetelmistä ja niiden käytöstä
Järjestetään koulutuksiin liittyviä menetelmäohjauksia, mentorointeja, taitopajoja ja tukitapaamisia koulutusten aikana sekä mentoritapaamisia, taitopajoja ja tarvittavia tukitapaamisia koulutusten jälkeen
Järjestetään säännöllisesti / tarpeen mukaan kertauskoulutusta eri menetelmistä
Mahdollistetaan ammattilaisille kansallisiin webinaareihin osallistuminen eri menetelmien osalta
Varmistetaan ja koordinoidaan laadukas koulutustoiminta systemaattisesti ja kohdennetusti

Prosessi etenee Terapiat etulinjaan -toimintamallin mukaisesti.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Terapiat etulinjaan -toimintamalli on sovellettavissa eri kohde- ja ikäryhmille. Onnistunut soveltaminen vaatii johdon linjaukset ja lähijohdon tuen. Työkalujen ja menetelmien käyttöönotot vaatii systemaattista suunnittelua ja riittävästi aikaa kouluttautumiseen sekä riittävästi tukea ja ammattilaisten osallistamista aikataulusuunnitteluun. Tarvitaan myös tiedolla johtamista ja vaikuttavuuden seurantaa. Ammattilaisten on oltava motivoitunutta uuden menetelmän käyttöönottoon ja siihen kouluttautumiseen.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Menetelmistä ja niiden käyttöönotosta kerätään tietoa koulutusten aikana sekä käyttöönottojen jälkeen Excel-tiedonkeruutaulukoihin aina tehdyn intervention jälkeen. Jokaiselle menetelmälle on laadittu oma tiedonkeruutaulukkonsa. Joulukuussa 2025 tiedonkeruu siirtyy Excelistä Formsiin ja kaikki tallennetut interventiot siirretään Exceleistä Power Bi:hin.

Interventionavigaattorin käytöstä on saatu positiivisia tuloksia, ammattilaiset ovat kokeneet sen helpottaneen hoidon tarpeen arviota ja kerätty tieto on hyödyntänyt mahdolliseen jatkohoitoon lähetettäessä. Palautetta tästä on saatu lääkäreiltä ja psykologeilta. Tuloksia interventionavigaattorin käytöstä kerätään myös kansallisesti, josta saadaan hyvinvointikohtaista tietoa.

Kaikista menetelmistä on saatu positiivista palautetta niiden käytettävyydestä ja hyödyistä niin ammattilaisilta kun asiakkailta.

Menetelmät auttavat terapiatakuun toteuttamisessa.

Koulutuksia on järjestetty lastenneuvoloissa, ala- ja yläkoulujen sekä II-asteen oppilashuollossa, lasten- ja nuorten miepä-palveluissa, kasvatus- ja perheneuvonnassa sekä lasten- ja nuorisopsykiatrialla koko hyvinvointialueella. Koulutukseen on osallistunut lähes 200 ammattilaista.

Terapiat Etulinjaan toimintamalli / lapset ja nuoret, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Terapiat Etulinjaan toimintamalli / lapset ja nuoret, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)