| Innokylä

Toimintaympäristö

Yhteiskunnalliset kriisit, kuten sodat ja vakavat väkivaltatilanteet, ovat lisänneet tarvetta kulttuurisesti sensitiiviselle psykososiaaliselle tuelle. TRT-menetelmän kotipesän kehittämiseen vaikuttavat yhteiskunnalliset tarpeet vahvistaa lasten ja nuorten mielenterveyttä kriisien ja traumojen jälkeen. Menetelmän kehittämistä ohjaavat myös kansalliset strategiat ja lainsäädäntö, jotka korostavat varhaisen tuen, ennaltaehkäisyn ja psykososiaalisen tuen merkitystä osana lasten ja nuorten hyvinvointia. Näissä yhteyksissä korostuu vaikuttavien, näyttöön perustuvien menetelmien käyttö, joiden avulla voidaan tukea lasten ja nuorten toipumista sekä vahvistaa resilienssiä. Koulutuksen ja alan ammattilaisten osaamisen vahvistaminen on myös keskeinen osa yhteiskunnallista kestävyyttä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaiset sekä heidän organisaationsa. Asiakasymmärrystä on kerätty koulutuspalautteista, kyselyistä, verkostotapaamisista ja haastatteluista. Välillisenä kohderyhmänä ovat sodan, luonnonkatastrofin tai yksin maahantulon aikana traumalle altistuneet lapset ja nuoret, jotka ovat osallistuneet TRT-ryhmiin.

Koulutuksen käyneiden ammattilaisten näkemyksiä kuultiin erilaisissa verkostotapaamisissa ja heillä oli mahdollisuus osallistua kehittämiseen mm. Teams-tukiverkoston kautta ja palautekanavien avulla. Lisäksi perustettiin TRT-järjestöverkosto, joka mahdollisti tiedonvaihdon ja yhteisen kehittämisen TRT:tä käyttävien organisaatioiden välillä (MLL Uudenmaan piiri, Folkhälsan, Sos-Lapsikylä ry., Helsingin Diakonissalaitos, Suomen Punainen Risti ja Itla).

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Kotipesä toimii psykososiaalisen menetelmän, tässä tapauksessa TRT-menetelmän, kansallisena tukirakenteena. Se tarjoaa koulutuksia, menetelmätukea, materiaaleja ja verkostoja, jotka tukevat menetelmän laadukasta käyttöä ja juurtumista eri organisaatioihin. Kotipesä myös seuraa menetelmän vaikuttavuutta ja kehittää sitä yhteistyössä TRT-taustaorganisaatio Children and War Foundation, asiantuntijoiden ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa.

Hankkeen aikana pilotoitiin mallia, jossa kaksi organisaatiota jakavat menetelmän kotipesä- tehtävät. Pilotissa toinen organisaatio, Suomen Punaisen Ristin Nuorten turvatalot, vastasi TRT-ryhmänohjaajakoulutuksien uudistamisesta ja toteutuksesta, sekä koulutetuille ohjaajille suunnatusta käyttöönoton tuesta. Toinen organisaatio, Itla, vastasi koulutetuille ohjaajille tarjotusta osaamisen lisätuesta, menetelmän vaikuttavuuden ja laadun seuraamisesta sekä verkostoyhteistyön koordinoinnista. Lisätuki sisälsi syventäviä koulutuksia sekä mahdollisti työnohjauksen ensimmäisen TRT-ryhmä toteutuksen tueksi.

Yhteistyössä kehitettiin ja tuotettiin materiaaleja ja seurantavälineitä. Hankeaikana toteutettiin myös menetelmän suunnitelmallinen muokkaus eli adaptointi uuteen käyttötarkoitukseen eli vakaviin kouluväkivaltatilanteisiin TRT-menetelmä muokattiin kouluväkivaltatilanteiden aiheuttamien jälkioireiden ennaltaehkäisemiseksi.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Kotipesämalli edellyttää vahvan TRT-menetelmäosaamisen, traumainformoidun työotteen ymmärryksen, sekä osaamista psykososiaalisten menetelmien soveltuvuudesta, vaikuttavuudesta ja menetelmän fideliteetin ylläpitämisestä. Kouluttamiseen vaadittavien resurssien lisäksi tarvitaan resurssit menetelmän juurruttamiseen, osaamisen ylläpitämiseen ja lisäkoulutuksiin, materiaalien ylläpitämiseen ja tuottamiseen sekä verkostoyhteistyöhön. Lisäksi tarvitaan menetelmän kotipesäorganisaation ja TRT-omistajasäätiön tuki sekä ohjeet.

Kotipesän keskeiset tehtävät:

Kolmipäiväinen peruskoulutus (1–2 kertaa/kk) ml. palautejärjestelmä
Kertauskoulutukset ja tukitapaamiset (2–4 kertaa/vuosi) ml. palautejärjestelmä
Konsultaatio- ja mentorituki
Yhteistyö menetelmän kansainvälisen kotipesän kanssa
Materiaalien tuotanto, päivitys ja jakaminen
Verkostojen koordinointi ja viestintä menetelmästä, koulutetuille ohjaajille, menetelmää käyttäville organisaatioille, kuten hyvinvointialueet
Implementoinnin tuki: seurantajärjestelmä, valmiuden arviointi, johdon tuki
Tarvittaessa menetelmän suunnitelmallinen muokkaus eli adaptointi uuteen käyttötarkoitukseen. [linkki adaptointisivulle].
Resurssitarpeet: kouluttajat, koordinaatio, viestintä, digialusta tai muu yhteydenpidon mahdollistava rakenne

Vinkit toimintamallin soveltajille

Menetelmän kotipesätehtävien jakaminen organisaatioiden kesken lisää käytettävissä olevia resursseja ja tukee juurtumista.
Jaettu kotipesätoiminta syventää ymmärrystä psykososiaalisen menetelmän käyttöympäristöstä ja lisää moniammatillista asiantuntijuutta ja yhteistyötä
Organisaatioiden välinen yhteistyö vaatii rakenteita ja avointa dialogia
Hyödynnä olemassa olevia verkostoja ja materiaaleja
Vältä irrallista koulutusta ilman jatkotukea – jatkuvuus ja käyttöönotontuki on tärkeää

Tue johdon sitoutumista menetelmän käyttöönottoon alusta alkaen
Kerro, mitä interventioprosessi vaatii käytännössä (esim. tilat, aika, ryhmän kokoaminen jne.).
Tue varaamaan riittävästi aikaa ja resursseja koulutukseen osallistumisen lisäksi menetelmän käyttöönottoon. Organisaatiossa tulisi olla aina enemmän kuin yksi koulutettu TRT- ohjaaja.

Viesti selkeästi, kenelle menetelmä on tarkoitettu ja missä tilanteissa.
TRT- menetelmä soveltuu erityisesti sotatrauman kokeneille, josta vaikuttavuusnäyttöä. Menetelmästä on tehty adaptaatio vakavan kouluväkivallan jälkitukeen. Muiden kohderyhmien osalta vaatii kontekstin huomioimista, säilyttäen menetelmän ydin ja uskollisuus manuaalille.
Ryhmän aloitukseen ja kokoamiseen sekä jatkotukeen ohjaamisen prosessit tulisi sopia valmiiksi ja kuvata mahdollisuuksien mukaan.
Käytettäessä tulkkeja, pyri varmistamaan sama tulkki koko ryhmän ajaksi. Menetelmän periaatteet tulee käydä läpi ennen ryhmän aloittamista. Huomioi tulkin mahdolliset omat traumakokemukset ja niiden vaikutus tulkkaukseen.
TRT-ryhmien vaikuttavuus näyttäisi lisääntyvän ohjaajien kokemuksen myötä. Koulutetuille ohjaajille tulisi tarjota mahdollisuus toteuttaa TRT-ryhmiä säännöllisesti ja ylläpitää osaamista.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Hankeaikana järjestettiin 27 koulutusta ja koulutettiin 616 ammattilaista. Koulutuksiin osallistui sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten lisäksi kasvatus- ja kirkonalan ammattilaisia, joilla oli vähintään opisto- tai ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto. Lisäksi yksi koulutus toteutettiin tulkkivälitteisesti ukrainan kielellä ammattilaisille, jotka olivat tulleet Suomeen sodan alettua.

TRT- ryhmänohjaaja koulutukseen osallistuneille tehtiin kysely ennen ja jälkeen koulutuksen. Tässä raportissa on huomioitu marraskuun 2025 loppuun mennessä kerätyt aineistot. Ennen koulutuksen alkua kyselyyn vastasi 297 osallistujaa ja koulutuksen jälkeen – kyselyyn 315 osallistujaa. TRT-menetelmäkoulutuksen käyneiltä kysyttiin heidän tietotasoaan psyykkisestä traumasta ja miten se voi näkyä lasten ja nuorten elämässä. Ennen koulutusta vastausten keskiarvo oli 3,69 ja koulutuksen jälkeen keskiarvo oli 4,63 (asteikko 1–5). Tämän voidaan ajatella osoittavan, että koulutus on vahvistanut osallistujien tietotasoa lasten ja nuorten traumasta ja niiden vaikutuksesta. Osallistujat raportoivat myös erillisellä kysymyksellä, että heidän traumaosaamisensa oli vahvistunut koulutuksen aikana. Keskiarvo 4,56 (asteikolla 1–5) osoittaa, että koulutus on vastannut erittäin hyvin tavoitteiseensa.

Koulutuspalautteet osoittavat, että TRT-menetelmäkoulutus on onnistunut antamaan osallistujille vahvat valmiudet TRT-intervention toteuttamiseen. Sain koulutuksessa valmiudet TRT-intervention toteuttamiselle (N =315) Keskiarvo 4,44 (asteikolla 1–5) osoittaa, että TRT-ohjaajakoulutus antaa hyvät tai erinomaiset valmiudet TRT-intervention toteuttamiseen.

Kotipesätoiminta on ollut keskeinen tekijä TRT-menetelmän onnistuneessa käyttöönotossa. Menetelmä on levinnyt eri puolille Suomea, ja kotipesä on vahvistanut osaamista, lisännyt motivaatiota ja luonut verkostoja.

Säännöllinen tuki lisäsi ohjaajien motivaatiota menetelmän käyttöönotossa ja tukitapaamiset ovat vahvistaneet menetelmän käyttöönottoa erityisesti vertaistuen, kokemusten jakamisen ja käytännön vinkkien kautta. Ne myös toivat esille jatkokehittämistarpeita, kuten tarpeen jatkaa TRT-osaajien keskinäisen verkostoitumisen ja alueellisen yhteistyön koordinointia.

Havaintona nousi esiin mm. tarve tiedon lisäämiselle hyvinvointialueilla menetelmästä ja alueella toimivista osaajista, organisaatioiden johdon sitouttamiseen ja menetelmän juurruttaminen osaksi alueen rakenteita. Ohjaajille toteutetussa kyselyssä todettiin, että TRT-menetelmän käyttöönottoa tukivat esimerkiksi riittävät aika resurssit, useampi koulutettu saman organisaation sisällä ja mahdollisuus jakaa osaamista ja kokemuksia kollegan kanssa.

Teaching Recovery Techniques (TRT) -menetelmän kotipesä – tuki, koulutus ja kehittäminen

Teaching Recovery Techniques (TRT) -menetelmän kotipesä – tuki, koulutus ja kehittäminen