Ryhmämuotoisen tuen ja hoidon osaaja- ja materiaalipankki, Pirkanmaan HVA (RRP2, P4, I1)

Ryhmämuotoisen tuen ja hoidon osaaja- ja materiaalipankki, Pirkanmaan HVA (RRP2, P4, I1)

Hyvinvointialueen lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyön menetelmäosaajat kootaan yhteiselle keskustelualustalle verkostoitumisen ja avoimien materiaalien jakamisen mahdollistamiseksi.

Toimintaympäristö

Pirkanmaalla lasten- ja nuorisopsykiatrisissa sekä mielenterveys- ja päihdepalveluissa on ollut merkittäviä hoitoon pääsyn ongelmia. Tilanne on kehittynyt pitkällä aikavälillä ja on osittain myös kansallinen ongelma. Taustalla on erityisesti nuorten mielenterveysoireiden lisääntyminen ja palvelutarpeen kasvu. Lisäksi Pirkanmaan hyvinvointialueelle siirtyneiden organisaatioiden resursseissa ja organisoitumistavoissa on ollut merkittäviä eroja. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Osana Next Generation EU:n rahoittamaa RRP2 - Suomen kestävän kasvun kehityksen hanketta (P4, I1) Pirkanmaan hyvinvointialueella toteutettiin laaja lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden selvitystyö ja kehittämisohjelma. Kehittämisohjelman päätavoitteena on tarjota oikea-aikaiset ja asiakkaiden tarpeisiin vastaavat palvelut sujuvassa lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmässä. 

Pirkanmaan RRP-hankkeen toimenpiteillä tavoitellaan kokonaisuudessaan koko alueen sosiaali- ja terveyspalveluiden saavutettavuuden parantamista, hoidontarpeen arvioinnin ja hoitoon pääsyn nopeuttamista sekä kustannusten nousun hillintää.

Hyvinvointialueen tuottamat ryhmämuotoiset tuki- ja hoitomuodot olivat pirstaleisia, niiden organisointi oli lähialuekohtaista ja hyvinvointialueen työntekijät eivät tunteneet toisia menetelmäosaajia.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Ryhmämuotoista tukea ja hoitoa pitää olla saatavilla alueellisesti kattavasti ja sen järjestämisen pitää olla kustannustehokasta. Tuen ja hoidon järjestäminen pitää toteutua vastuualueiden yhteistyönä.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Toimintamallia oli kehittämässä monialainen työryhmä osana Lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisohjelmaa 2024–2026 (RRP2, P4, I1). Työryhmässä olivat toimija Opiskeluhuollosta, Tays lastenpsykiatrialta, Tays Nuorisopsykiatrialta, Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluista ja Kasvatus- ja perheneuvolasta. 

Tavoiteltu muutos

Laadukkaan ryhmämuotoisen tuen saatavuus vähentää yksilöllisen tuen tarvetta ja purkaa hoitojonoja.

Muutoksen mittaaminen

Muutosta mitataan seuraamalla odotusaikaa tuen tai hoidon alkamiseen Tays lasten- ja nuorisopsykiatrialla, lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa, kasvatus- ja perheneuvonnassa sekä opiskeluhuollon ja neuvolan psykologipalveluissa. Tavoiteltu muutos on hoitotakuun toteutuminen.

Toteutussuunnitelma

Toimintamallin käyttöönottamiseksi pitää kartoittaa omassa toimintaympäristössa käytössä olevat ryhmämenetelmät ja niiden osaajat. Pirkanmaan hyvinvointialueen lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmässä tämä toteutettiin sähköisellä kyselyllä, jonka vastuualuejohtajat välittivät omien vastuualueidensa työntekijöille.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toimintamallin kohderyhmänä on hyvinvointialueen lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmän työntekijät, jotka ohjaavat ryhmämuotoisia tuki- tai hoitomuotoja, tai ovat asiasta kiinnostuneita. Työntekijöiden osaamista ja halukkuutta osallistua ryhmämuotoisten tukimuotojen ja verkostointialustan käyttöön kartoitettiin sähköisellä kyselyllä.

Ratkaisun perusidea

Toimintamallissa mahdollistetaan hyvinvointialueen ryhmämenetelmäosaajien verkostoituminen ja materiaalien jakaminen Teams-alustalla. Toimintamalli tuo henkilöstölle ja johdolle näkyväksi menetelmäosaajien lukumäärän ja yhteystiedot. Alustalle tallennetaan julkisesti jaettavaa ryhmien ohjaukseen liittyvää materiaalia ja mainoksia lisensoitujen menetelmien toteutustavoista hyvinvointialueen alueella. Alusta yhdistää osaajat koko palvelujärjestelmästä eri palveluista ja hoidonportailta.

Alusta rakentuu kolmelle kanavalle: yleinen, materiaalipankki ja osaajapankki.

Yleinen

Yleinen-kanavaa käytetään henkilöstön tiedottamiseen ja yleisten ohjeiden välittämiseen.

Materiaalipankki

Materiaalipankki-kanavalla henkilöstö voi keskustella käytössä olevista ja kehitettävistä materiaaleista, tallentaa käyttämänsä materiaalit keskitettyyn tallennustilaan sekä jakaa omia materiaalejaan muille työntekijöille.

Osaajapankki

Osaajapankki-kanavalla henkilöstö voi tuoda esiin oman osaamisensa ja tavoitettavuutensa ryhmien vetämiseen taulukkomuodossa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Osaaja- ja materiaalipankin sujuvan toiminnan varmistamiseksi on oleellista, että työntekijöillä on käytettävissään yhteinen alusta keskustelulle ja materiaalien jakamiselle. Alustan käyttöön on kirjattava tarkat ohjeet, jotta vältetään alustan tarkoitukseen sopimaton käyttö.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin käyttöönottoa varten on hyvä muodostaa suunnittelutyöryhmä, joka varmistaa alustan toimivuuden ja käytännön järjestelyt.

Lisätietoa antavat vastuualuejohtaja Marja Nurmi-Vuorinen ja ylihoitaja Riitta Vento, etunimi.sukunimi@pirha.fi.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Menetelmä- ja osaajapankki on otettu käyttöön syksyllä 2025 ja sen käyttöönoton hyötyjä ei ole vielä arvioitu.