Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Ravitsemusterveyden edistämisen monialainen toimintamalli, Kainuun hyvinvointialue (RRP, P4, I2)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Toimintamalli, jossa yhdessä kuntien ja 3.sektorin kanssa laaditaan ravitsemusterveyden edistämisen suunnitelma, lisätään työkaluja ravitsemusterveyden edistämiseen, vahvistetaan järjestöyhteistyötä ja lisätään ymmärrystä ravitsemusterveydestä

Toimintaympäristö

Kainuun kuntien hyvinvointisuunnitelmissa ravitsemusterveyden edistämisen tavoitteet, toimenpiteet ja seurantaan käytetyt mittarit eivät ole yhdenmukaisia. Lisäksi ne ovat monilta osin puutteellisia minkä vuoksi toiminnan suunnittelu ja vaikuttavuuden arvioiminen on haastavaa. 

Ravitsemusta osana kuntien hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen työtä on tutkittu valtakunnallisesti vuonna 2022. Tutkimuksessa huomattiin, että Kainuun kunnissa oli kehitettävää ikäryhmittäisten tavoitteiden ja toimenpiteiden ravitsemusterveyttä edistävien ravitsemustottumusten lisäämiseksi.  

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toimintamallin ammattilaiskohderyhmänä ovat Kainuun kunnat ja hyvinvointialue sekä ravitsemusterveyden edistämiseen osallistuvat 3. sektorin toimijat. Asiakasymmärrystä on kerrytetty ravitsemusterveyden edistämisen työryhmissä sekä kyselyillä alueen asukkaiden hyvää ravitsemusta tukevista toimenpiteistä.

Toimintamallin asiakaskohderyhmänä ovat hyvinvointialueen kaiken ikäiset asukkaat. Asiakasymmärrystä on kerrytetty kuntien hyvinvointikyselyn sekä tutkimustiedon kautta.

Ratkaisun perusidea

Ravitsemusterveyden edistämisen monialaisen toimintamallin avulla luodaan Kainuuseen yhtenäiset käytännöt ravitsemusterveyden edistämiseen. Toimintamalli kuvaa yhteiskehittäen kuntien ja kolmannen sektorin kanssa laadittavan alueellisen ravitsemusterveyden edistämisen suunnitelman työstöprosessin. 

Alueelle luotiin maakunnallinen ravitsemusterveyden edistämisen koordinaatiotyöryhmä alueen ravitsemusterveyden edistämisen suunnittelua ja arviointia varten. Koordinaatiotyöryhmän lisäksi perustettiin alatyöryhmät, jotka käsittelevät ravitsemusterveyden edistämistä eri ikäryhmittäin (lapset ja nuoret, työikäiset, ikäihmiset).   

Työryhmien tehtävänä on laatia Kainuun alueelle ravitsemusterveyden edistämisen suunnitelma. Koordinaatiotyöryhmä valitsee ravitsemusterveyden edistämisen suunnitelmaan valtuustokausittaiset päätavoitteet eri ikäryhmille. Ikäryhmäkohtaiset työryhmät täydentävät päätavoitteita niitä tukevilla alatavoitteilla, konkreettisilla toimenpiteillä ja mittareilla. Kaikki työryhmät osallistuvat myös ravitsemusterveyden edistämisen suunnitelman toimeenpanoon, seurantaan ja arviointiin. 

Ravitsemusterveyden edistämisen suunnitelma on osa laajempaa hyvinvointikertomus- ja -suunnitelmatyötä. Sen tarkoituksena on tukea ravitsemukseen liittyvien terveyserojen kaventamista ja edistää väestön hyvinvointia. Suunnitelma liitetään osaksi hyvinvointialueiden ja kuntien hyvinvointisuunnitelmia, jolloin se toimii konkreettisena työkaluna ravitsemukseen liittyvien tavoitteiden toteuttamisessa.  

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Ravitsemusterveyden edistämisen työryhmät on muodostettu, ja niiden toiminta on käynnistetty suunnitelmallisesti. Jäsenet on valittu eri organisaatioista, ja heitä on pyritty sitouttamaan yhteiseen työskentelyyn ravitsemusterveyden edistämisen tavoitteiden saavuttamiseksi. Työryhmien tueksi on luotu yhteinen digitaalinen työskentelyalusta, joka mahdollistaa tiedonjaon, materiaalien jakamisen ja ajantasaisen viestinnän. Työryhmien kokoonpanoihin on tehty pieniä muutoksia ja niitä voidaan jatkossakin tarvittaessa päivittää joustavasti vastaamaan muuttuvia tarpeita ja tilanteita. Näin työryhmien asiantuntemus ja toiminta pysyvät tarkoituksenmukaisina, mikä edistää myös työn jatkuvuutta. 

Ravitsemusterveyden edistäminen on vakiinnutettu osaksi alueellisen Hyte-verkoston jatkuvaa työskentelyä. Verkoston muodostavat Kainuun hyvinvointialueen ja kuntien hyte-koordinaattorit. Ravitsemusterapeutin aktiivinen osallistuminen työryhmään varmistaa, että aihe pysyy esillä ja kuntien välinen yhteistyö ravitsemuksen edistämisessä jatkuu suunnitelmallisesti. 

Ravitsemusterveyden edistämisen suunnitelma integroidaan osaksi kuntien ja hyvinvointialueen virallisia hyvinvointisuunnitelmia, mikä varmistaa sen jalkauttamisen osaksi alueellista hyvinvointityötä. Toimenpiteiden edistäminen vaatii aikaa, resursseja ja tiivistä yhteistyötä eri toimijatahojen välillä. Työryhmät muodostavat toimivan rakenteen, joissa suunnitelmaa viedään käytäntöön ja kehitetään edelleen. 

Ravitsemusterapeutin työpanosta on kohdennettu ravitsemusterveyden edistämiseen, ja hän toimii jatkossa koordinoivassa roolissa tukien työryhmien toimintaa ja moniammatillista yhteistyötä. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamalli on yleisesti sovellettavissa eri alueille ja organisaatioihin. Kainuun mallissa huomioitiin kaikki ikäryhmät, mutta soveltajat voivat rajata kohderyhmää omien tarpeidensa mukaan.  

Mallin onnistunut käyttöönotto edellyttää vahvaa ja moniammatillista sitoutumista sekä hyvinvointialueelta että kunnista. Keskeistä on yhteinen tahtotila edistää asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia ravitsemuksen keinoin. On tärkeää, että ravitsemusterveyden edistämisen tavoitteet kytkeytyvät näkyvästi alueellisiin asiakirjoihin, kuten hyvinvointisuunnitelmiin, jotta työtä voidaan johtaa systemaattisesti ja sen rooli osana laajempaa hyte-työtä tunnistetaan. 

Toimintamallin soveltaminen vaatii selkeän suunnitelman, riittävät resurssit ja jatkuvaa arviointia. Johdon tuki, monialainen yhteistyö ja aktiivinen viestintä ovat keskeisiä onnistumisen edellytyksiä. Työryhmien jäseniltä edellytetään sitoutumista ja aktiivista osallistumista, mikä on hyvä huomioida jo ryhmää muodostettaessa. Viestintä kannattaa suunnitella huolellisesti jo alkuvaiheessa, jotta tieto suunnitelmasta leviää sekä työryhmien sisällä että laajemmin eri verkostoihin. 

Jatkuvuuden varmistaminen on tärkeää jo toimintamallia suunniteltaessa. Mallin vakiinnuttaminen käytännön toimintaan edellyttää pitkäjänteistä ylläpitoa ja seurantaa. Ravitsemusterveyden edistämisen suunnitelmatyön jatkuvuuden turvaamiseksi on suositeltavaa varata työaikaresursseja työryhmien jatkuvaan koordinointiin jo alkuvaiheessa. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Hankkeen aikana Kainuun alueelle on laadittu ravitsemusterveyden edistämisen suunnitelma osaksi hyvinvointialueen ja kuntien hyvinvointisuunnitelmatyötä. Suunnitelma tukee alueellisten käytäntöjen yhtenäistämistä ja tarjoaa rakenteen ravitsemusterveyden edistämisen systemaattiselle kehittämiselle. 

Toimintamalli on edistänyt ravitsemusterveyden kehittämistyötä sekä kunnallisella että hyvinvointialueen tasolla. Ravitsemusterveyden edistäminen on vakiintunut osaksi terveyden edistämisen rakenteita, ja sen kokonaisvaltainen merkitys on tullut laajemmin tunnistetuksi eri toimijatahoilla. 

Alueelle on perustettu ravitsemusterveyden edistämisen työryhmiä, jotka muodostavat moniammatillisia verkostoja. Nämä ryhmät tukevat vuoropuhelua eri toimijoiden välillä ja edistävät yhteistyötä myös hankkeen päättymisen jälkeen. 

Kainuuseen on luotu pysyvä prosessi, jonka avulla ravitsemusterveyden edistämisen suunnitelmatyötä voidaan ylläpitää ja päivittää jatkossa. Tämä tukee jatkuvaa kehittämistä ja varmistaa, että ravitsemusterveyden edistäminen pysyy osana alueellista hyvinvointityötä.