Rakenteellisen sosiaalityön raportointi Pohteella (Kestävän kasvun ohjelma RRP2)

Rakenteellisen sosiaalityön kehittämishankkeessa luotiin yhteinen tilannekuva Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen rakenteellisen sosiaalityön käytäntöjen kehittämisen tarpeesta ja laadittiin hyvinvointialueen toteutussuunnitelma.

Oivalla ja ymmärrä

Toimintaympäristö

Sosiaalihuollon tietopohjan rakentaminen on keskeinen kansallinen ja hyvinvointialueiden tehtävä seuraavien vuosien aikana. Rakenteellisen sosiaalityön hyvinvointialuekohtainen lakisääteinen tehtävä on yhä tärkeämpi tavoittaa, jotta sosiaalihuollon tietopohja ja tiedolla johtaminen mahdollistetaan. Sosiaalityön ja sosiaalihuollon tieto on keskeisessä roolissa yhteiskunnallisen ja taloudellisen tilanteen vuoksi. Sosiaalihuollon asiakkaiden tiedon tavoittaminen ja myös kansallinen seurantarekisteri tulevat tarpeellisiksi johtamisen ja päätöksenteon tuen välineiksi.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Rakenteellisen sosiaalityön kehittämisen alkutilanteessa nähtiin tärkeäksi selvittää pilotin omaisesti sosiaalityön tietotarpeita Oulun kaupungin alueen asunnottomuudesta. Pilotoimme työpajan ja laadimme alueellista toteutussuunnitelmaa varten tarpeellisia rakenteellisen sosiaalityön rakenteita. Totesimme vuonna 2024 työpajoissa monitoimijaisella kokoonpanolla, että rakenteellinen sosiaalityö tarvitsee tuekseen hyvinvointialueen oman työryhmän, jota olisi hyvä laajentaa myöhemmin monitoimijaisella, hallinnon sektorit ylittävällä verkostolla.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Sosiaalihuollon asiakkaiden ja asukkaiden tieto ei tule avatuksi nykyisessä järjestelmässä. Rakenteellisen sosiaalityön keskeinen tavoite on saavuttaa asiakkaiden ja asukkaiden tietoa. Alkutilanteessa pilotoitavana ollut asunnottomuuden tietotarpeet kokosi alueen toimijoita ja tulimme siihen näkemykseen työpajoissa, että erityisen haavoittuvassa asemassa olevien asunnottomien, päihde- ja mielenterveyshaasteista kärsivien näkemykset tulisi olla rakenteellisen sosiaalityön keskiössä. Asiakasryhmää on haasteellista tavoittaa ja pohdimme, voisiko olla monitoimijainen verkosto, jonka kautta saavutetaan ruohonjuuritason tietoa. Tulevaisuudessa asiakastietojärjestelmien kautta avautuu paremmin asiakastieto, mutta hankkeen alussa jo totesimme kansallisesti, että erityisen haavoittuvien ihmisten tietoa ei niin helposti saavuteta edes palvelujärjestelmän taholta. Hyvinvointialueella tarvitaan siis sosiaalista raportointia, joka tukee esimerkiksi asiakkaiden tiedon hyödyntämistä palvelujärjestelmän kehittämisessä sekä hyvinvoinnin edistämisen toteuttamaa asukastyötä.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Monitoimijainen kehittäjäryhmä koostui järjestöjen, yhdistysten, Oulun kaupungin, sosiaalialan osaamiskeskuksen ja hyvinvointialueen eri toimijoista.

Hankkeen projektiryhmä puolestaan koostui hyvinvointialueen sosiaalityön palveluista, tiedolla johtamisen asiantuntijasta, asunnottomuus ja mielenterveystyötä tekevistä työntekijöistä, hyvinvoinnin edistämisen sekä sosiaalityön tutkijasta.

Tavoiteltu muutos

Tilannekuva hyvinvointialueen rakenteellisen sosiaalityön tietotyön tarpeesta ja alueellisen toteutussuunnitelman laatiminen.

Muutoksen mittaaminen

Projektiryhmän toiminnasta monitoimijaiseen työhön, joka toteutui erittäin hyvin. Projektin aikana saatiin koottua rakenteellisen sosiaalityön työryhmäkokoonpano, joka jatkuu hyvinvointialueen rakenteellista sosiaalityötä koordinoivana ryhmänä.

Toteutussuunnitelma

Sosiaalisen raportoinnin kehittäminen vaatii osaamista, sosiaalihuollon työntekijöiden sitoutumista ja rakenteellisen sosiaalityön johtajuutta toimialueilla. Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma on hyväksytty professiojohdossa. Konkreettinen sosiaalisen raportoinnin suunnitelma valmistuu alkuvuodesta 2026 ja sosiaalisen raportin tuottamista lähdetään pilotoimaan vuoden 2026 aikana.

Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma

toteuttamissuunnitelma_rake_pohde.pdf (696.17 KB)

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Työpajoissa pyrittiin lähestymään asunnottomuuden sosiaalista ongelmaa tarkemmin, ja todettiin sen heti alkuun liittyvän kiinteästi muihin sosiaalisiin ilmiöihin, mielenterveyteen, päihteiden käyttöön, taloudellisiin vaikeuksiin. Asiakkaiden näkökulmaa tavoitettiin sekä asiakastyötä tekevien sosiaalityön ammattilaisten että järjestötoimijoiden kanssa yhteistyössä hankkeen aikana.

Kuvittele ja kokeile

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Muiden hyvinvointialueiden sosiaalisen raportoinnin prosessien hyödyntäminen hyvinvointialueella.

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Rakenteellisen sosiaalityön toteutusta koskeva ensimmäinen suunnitelma, jossa kuvataan mitä ja miten rakenteellisen sosiaalityön tietotyötä tehdään hyvinvointialueella ja miten se liittyy lakisääteiseen velvoitteeseen ja sosiaalityön perustehtävään. Rakenteellisen sosiaalityön sosiaalisen raportoinnin mallintaminen ja sosiaalisen raportoinnin tuottaminen hyvinvointialueella.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Rakenteellisen sosiaalityön työryhmä koordinoi ja ohjaa sosiaalista raportointia. Palvelualueet ovat tiiviisti mukana rakenteellisen sosiaalityön toteuttamisessa ja rapotoinnissa. Rakenteellisen sosiaalityön osaamisen vahvistaminen ja sen kytkeminen hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämistyöhön.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Sosiaalisen raportoinnin toimintamalli vaatii resursseja ja osaamista sekä sosiaalihuollon palvelualueiden sitoutumista raportoinnin toteutumiseksi. Suunnitelmasta kannattaa laatia konkreettinen etenemisen kuvaus sekä pyrkiä sitouttamaan työntekijät mukaan.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Muutoksia ei ole vielä havaittavissa, koska sosiaalisen raportoinnin toimeenpano on keskeneräinen.