| Innokylä

Toimintaympäristö

Rakenteellinen sosiaalityö on yhteiskunnallista vaikuttamis- ja muutostyötä, jonka tehtävänä on tehdä näkyväksi ja muuttaa rakenteita, jotka tuottavat tai ylläpitävät sosiaalisia ongelmia.

Rakenteellinen sosiaalityö on yksilötyön rinnalla yksi sosiaalityön toimintaorientaatioista. Sen kantava ajatus on, että sosiaalisiin ongelmiin ja ilmiöihin voidaan vastata paitsi tukemalla yksilöitä, myös vaikuttamalla yhteisöihin ja yhteiskuntaan. Kestävän kasvun Varsinais-Suomi-hankkeen Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittäminen -projektissa (2023–2025) olemme olleet kiinnostuneita siitä, mistä, miten ja milloin saamme tietoa näistä ilmiöistä, sosiaalihuollon asiakkaiden tarpeista ja tarpeiden yhteiskunnallisista yhteyksistä, ja miten tuota tietoa voitaisiin hyödyntää paremmin johtamisessa ja päätöksenteossa. Rakenteellisessa sosiaalityössä mielenkiintomme kohdistuu sekä tiedon tuottamiseen että erilaisiin vaikuttamisen keinoihin, joilla voidaan aikaansaada myönteistä muutosta.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Hyvinvointialueille siirryttäessä rakenteellisen sosiaalityön käytännöt olivat kunnissa hajanaisia ja vaihtelevia. Vaikka rakenteellinen sosiaalityö on sosiaalihuoltolain (1301/2014) 7 §:n mukainen lakisääteinen tehtävä, sen toteutus ja tiedontuotanto eivät ole olleet yhtenäisiä. Tämä on vaikeuttanut sosiaalihuollon kehittämistä, tietoon perustuvaa päätöksentekoa sekä kansallista vertailua. Tarvittiin alueellista uudelleenmäärittelyä ja yhteisiä toimintatapoja, jotta rakenteellisen sosiaalityön tieto voitaisiin systemaattisesti hyödyntää hyvinvointialueen kehittämisessä ja johtamisessa.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Rakenteellisen sosiaalityön kautta tehdään näkyväksi sosiaalihuollon asiakkaiden ongelmia, tarpeita ja vahvuuksia sekä yksilöiden ja yhteisöjen tilanteisiin vaikuttavia yhteiskunnallisia ja rakenteellisia epäkohtia, ja pyritään muuttamaan syrjäytymistä synnyttäviä ja ylläpitäviä rakenteita.

Rakenteellisen sosiaalityön tarve nousee yhteiskunnallisten ongelmien tulevaisuuden haasteista ja palvelujärjestelmän muutoksista, joiden vuoksi on tärkeää tunnistaa sosiaalisten ongelmien rakenteellisia syitä ja pyrkiä vaikuttamaan niihin.

Sosiaalihuoltolain 1301/2014 7 §:ssä rakenteellinen sosiaalityö on määritelty hyvinvointialueiden lakisääteiseksi tehtäväksi ja osaksi hyvinvoinnin edistämistä. Lakisääteisiä tehtäviä ovat:

Tiedon tuottaminen (mm. asiakkaiden tarpeet ja tilanteet sekä näiden yhteiskunnalliset yhteydet, palvelujen vaikuttavuus)
Tavoitteellinen toiminta ja toimenpide-ehdotukset, joilla vaikutetaan yhteisöjen toimintaympäristöihin
Sosiaalityön asiantuntijuuden tuominen osaksi muiden toimialojen suunnittelua.

Tavoiteltu muutos

Sosiaalisen näkökulman ja asiantuntijuuden vahvistaminen hyvinvointialueen tutkimus-, koulutus-, kehittämis- ja innovaatiorakenteessa on todettu keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Rakenteellisen sosiaalityön keinoin on mahdollista tukea rakenteellista siirtymää kohti kestävää ja hyvinvointia edistävää palvelujärjestelmää ja varmistaa, että sosiaalihuollon ääni kuuluu osana hyvinvointialueen johtamista ja päätöksentekoa.

Kuvittele ja kokeile

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Rakenteellista sosiaalityötä on kehitetty Varsinais-Suomen hyvinvointialueella edeltävästi Tulevaisuuden sote-keskus-hankkeessa vuosina 2021–2023 (Innokylä).
Rakenteellista sosiaalityötä on lisäksi kehitetty kansallisesti hyvinvointialueiden ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä kansallisessa Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittäminen -projektissa osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. THL:n ja Rakenteellisen sosiaalityön kansallisen verkoston yhteiskehittämisen tuloksena valmistui alueellisen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelman mallipohja ja kuvaus kansallisesta rakenteellisen sosiaalityön tietotuotannon mallista. Yhteiset tuotokset ja materiaalit löytyvät kansallisen projektin Innokylä-sivulta.

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Toimintamalli tukee hyvinvointialueita sosiaalihuoltolain (1301/2014) 7 §:n mukaisten rakenteellisen sosiaalityön velvoitteiden toteuttamisessa. Mallin avulla yhtenäistetään rakenteellisen sosiaalityön raportointia ja tiedontuotantoa sosiaalihuollon tietoon perustuvan kehittämisen tueksi.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma toimii työvälineenä, joka ohjaa tiedon tuottamista ja hyödyntämistä sosiaalihuollon kehittämisessä ja tietojohtamisessa. Toteutussuunnitelmalla pyritään varmistamaan rakenteellisen sosiaalityön kokonaisuuden hallinta, rakenteellisen sosiaalityön tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä ja tietojohtamisessa sekä rakenteellisen sosiaalityön työkäytäntöjen edistäminen.

Kansallinen rakenteellisen sosiaalityön tietotuotanto toimii tulevaisuudessa yhtenä rakenteellisen sosiaalityön työvälineenä, joka vahvistaa rakenteellisen sosiaalityön asemaa sosiaalihuollon kehittämisessä ja vaikuttavuuden seurannassa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Rakenteellista sosiaalityötä on kehitetty Varsinais-Suomen hyvinvointialueella hankevetoisesti osana Tulevaisuuden sote-keskus- (2021–2023) ja Kestävän kasvun Varsinais-Suomi-hankkeita (2023–2025).

Rakenteelliselle sosiaalityölle ei ole hankekausien jälkeen osoitettu pysyvää kehittämis- tai asiantuntijaresurssia hyvinvointialueella, mikä on tunnistettu riski jatkokehittämisen ja alueellisessa toteutussuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumisen sekä uusien toimintamallien kehittämisen ja juurruttamisen kannalta.

Rakenteellisen sosiaalityön tekemiselle ja kehittämiselle on turvattava riittävät resurssit, rakenteet sekä monitoimijaiset yhteistyöverkostot ja käytännöt kaikille toiminnan tasoille, aina asiakas- ja tiimityöstä johtoon, poliittiseen päätöksentekoon ja valtakunnalliseen ohjaukseen asti.

Yhteenvetona voidaan todeta, että rakenteellisen sosiaalityön vahvistaminen edellyttää pitkäjänteistä, yhteistä kehittämistä. Keskeistä on luoda pysyviä rakenteita tiedon tuottamiseen, jakamiseen ja hyödyntämiseen sekä varmistaa siten, että sosiaalihuollon ääni kuuluu osana hyvinvointialueen johtamista ja päätöksentekoa.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma vuosille 2025–2029 ohjaa toimintaa Varsinais-Suomen hyvinvointialueella sosiaalihuoltolain 7 §:n mukaisesti. Suunnitelma määrittää rakenteet, roolit, vastuut sekä tiedon tuotannon ja hyödyntämisen periaatteet. Kyseessä on tavoitetila, jonka toteutuminen edellyttää jatkotyötä.

Toteutussuunnitelmaan on koottu tieto rakenteellisen sosiaalityön keskeisistä tietolähteistä Varsinais-Suomen hyvinvointialueella: asiakas- ja rekisteritieto, valvontatieto, asiakaskokemustieto ja ammattilaisten havaintotieto. Sosiaalisen raportoinnin kehittäminen ja tiedon hyödyntäminen ovat tärkeimpiä tulevan kehittämisen painopisteitä. Tavoitteena on hyödyntää systematisoitua ja analysoitua tietoa palvelujen suunnittelussa, resurssien kohdentamisessa, päätöksenteossa ja ilmiöiden ennakoinnissa.

Toteutussuunnitelman käyttöönoton ja siihen pohjautuvan jatkokehittämisen myötä alueella on mahdollista parantaa tiedon hyödynnettävyyttä, mikä vahvistaa tietoon perustuvaa johtamista ja päätöksentekoa sekä varmistaa sosiaalihuollon äänen kuulumisen strategisessa päätöksenteossa ja ohjauksessa. Systemaattinen tiedonkeruu ja raportointi tukevat vaikuttavuuden arviointia ja jatkuvaa kehittämistä, mikä vahvistaa alueen valmiuksia vastata asukkaiden ja asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin.

Kansallisen tietotuotannon mallin toimeenpano on liitetty osaksi hyvinvointialueen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelmaa. Alueelliseen toteutussuunnitelmaan on kirjattu rakenteellisen sosiaalityön kansallisen tietotuotannon jatkovalmistelun ja raportointipalvelun kehittymisen seuranta.

Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittäminen Varsinais-Suomen hyvinvointialueella (RRP: P4, I3, TP2)

Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittäminen Varsinais-Suomen hyvinvointialueella (RRP: P4, I3, TP2)