Rakenteellisen sosiaalityön käytännöt, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I3)
Rakenteellisen sosiaalityön käytännöt, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I3)
Tavoitteena on kehittää rakenteellisen sosiaalityön toteuttamisen käytäntöjä Kymenlaakson hyvinvointialueella ja laatia rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma, joka tukee käytäntöjen juurtumista alueelle.
Rakenteellinen sosiaalityö on hyvinvointialueiden lakisääteinen tehtävä ja siitä säädetään sosiaalihuoltolaissa (1301/2014, 7 §). Rakenteellisella sosiaalityöllä tuotetaan tietoa asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä. Lisäksi rakenteellisessa sosiaalityössä määritellään tavoitteelliset toimet ongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi. Tavoitteena on vähentää yhteiskunnallista eriarvoisuutta sekä tukea kansalaisten hyvinvointia hyödyntämällä sosiaalihuollon asiantuntijuutta ja tietoa muiden toimijoiden tiedon rinnalla johtamisessa, suunnittelussa, kehittämisessä ja päätöksenteossa.
Kymenlaakson hyvinvointialueen kunnissa väestö vähenee ja ikääntyy, mikä haastaa huoltosuhdetta. Lisäksi Kymenlaaksossa sosioekonomiset haasteet, kuten työttömyys ja pienituloisuus ovat yleisiä. Myös sairastavuus Kymenlaaksossa on maan keskiarvoa suurempaa. Erityisesti alueella korostuvat mielenterveysongelmat, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä syöpäsairaudet. Palvelutarve etenkin raskaissa palveluissa alueella on suurta. Väestön ikääntyminen ja sosioekonomiset haasteet yhdessä kuormittavat Kymenlaakson sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Alueen asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämiseksi tarvitaankin entistä vahvempaa sosiaalihuollon asiantuntijuuden hyödyntämistä niin alueellisesti kuin kansallisestikin.
Kymenlaakson hyvinvointialueella rakenteellisen sosiaalityön toteuttamiselle ei aiemmin ole ollut yhteisesti sovittuja rakenteita ja siksi työ on ollut pistemäistä.
Sosiaalipalveluissa ei aiemmin ole ollut selkeitä rakenteita rakenteellisen sosiaalityön toteuttamiselle ja henkilöstön aiheeseen liittyvä osaaminen on ollut vaihtelevaa. Rakenteellisen sosiaalityön kehittäminen nähtiin kuitenkin niin sosiaalipalveluiden johdon kuin henkilöstökin näkökulmasta tärkeänä asiana.
Kehittämistyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä sosiaalihuollon ammattilaisten ja sosiaalipalvelujen johdon kanssa. Rakenteellisen sosiaalityön kehittäminen painottuu erityisesti sosiaalipalveluiden työkäytäntöihin ja rakenteisiin.