Rakenteellisen sosiaalityön käytännöt, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I3)

Rakenteellisen sosiaalityön käytännöt, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I3)

Tavoitteena on kehittää rakenteellisen sosiaalityön toteuttamisen käytäntöjä Kymenlaakson hyvinvointialueella ja laatia rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma, joka tukee käytäntöjen juurtumista alueelle. 

Toimintaympäristö

Rakenteellinen sosiaalityö on hyvinvointialueiden lakisääteinen tehtävä ja siitä säädetään sosiaalihuoltolaissa (1301/2014, 7 §). Rakenteellisella sosiaalityöllä tuotetaan tietoa asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä. Lisäksi rakenteellisessa sosiaalityössä määritellään tavoitteelliset toimet ongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi. Tavoitteena on vähentää yhteiskunnallista eriarvoisuutta sekä tukea kansalaisten hyvinvointia hyödyntämällä sosiaalihuollon asiantuntijuutta ja tietoa muiden toimijoiden tiedon rinnalla johtamisessa, suunnittelussa, kehittämisessä ja päätöksenteossa.

Kymenlaakson hyvinvointialueen kunnissa väestö vähenee ja ikääntyy, mikä haastaa huoltosuhdetta. Lisäksi Kymenlaaksossa sosioekonomiset haasteet, kuten työttömyys ja pienituloisuus ovat yleisiä. Myös sairastavuus Kymenlaaksossa on maan keskiarvoa suurempaa. Erityisesti alueella korostuvat mielenterveysongelmat, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä syöpäsairaudet. Palvelutarve etenkin raskaissa palveluissa alueella on suurta. Väestön ikääntyminen ja sosioekonomiset haasteet yhdessä kuormittavat Kymenlaakson sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Alueen asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämiseksi tarvitaankin entistä vahvempaa sosiaalihuollon asiantuntijuuden hyödyntämistä niin alueellisesti kuin kansallisestikin. 

Kymenlaakson hyvinvointialueella rakenteellisen sosiaalityön toteuttamiselle ei aiemmin ole ollut yhteisesti sovittuja rakenteita ja siksi työ on ollut pistemäistä. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Sosiaalipalveluissa ei aiemmin ole ollut selkeitä rakenteita rakenteellisen sosiaalityön toteuttamiselle ja henkilöstön aiheeseen liittyvä osaaminen on ollut vaihtelevaa. Rakenteellisen sosiaalityön kehittäminen nähtiin kuitenkin niin sosiaalipalveluiden johdon kuin henkilöstökin näkökulmasta tärkeänä asiana. 

Kehittämistyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä sosiaalihuollon ammattilaisten ja sosiaalipalvelujen johdon kanssa. Rakenteellisen sosiaalityön kehittäminen painottuu erityisesti sosiaalipalveluiden työkäytäntöihin ja rakenteisiin. 

Ratkaisun perusidea

Kehittämistyön tavoitteena on luoda pysyvät rakenteet rakenteellisen sosiaalityön toteuttamiselle Kymenlaakson hyvinvointialueella. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa henkilöstön osaamista ja jatkokehittää käytössä olevaa lomakepohjaista sosiaalista raportointia. Tarkoituksena on myös vahvistaa sosiaalipalveluiden johdon sitoutumista rakenteellisen sosiaalityön käytäntöihin sekä siten edistää rakenteellisen sosiaalityön tiedon nykyistä vahvempaa hyödyntämistä tiedolla johtamisessa, palvelujen kehittämisessä ja vaikutusten arvioinnissa. 

Kehittämistyön aikana sovitut käytännöt kirjataan rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelmaan. Toteutussuunnitelma laaditaan hyödyntäen THL:n Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittäminen -projektissa laadittua Hyvinvointialueen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelman mallipohjaa. Toteutussuunnitelma työstetään yhdessä rakenteellisen sosiaalityön työryhmien ja muiden tarvittavien hyvinvointialueen toimijoiden kanssa.

Toteutussuunnitelmalla varmistetaan:

  • rakenteellisen sosiaalityön kokonaisuuden hallinta,
  • rakenteellisen sosiaalityö tiedon hyödyntäminen ja
  • rakenteellisen sosiaalityön käytäntöjen edistäminen. 

Toteutussuunnitelmassa korostuu erityisesti rakenteellisen sosiaalityön tiedon ja tiedon tuottamisen näkökulma. Suunnitelmassa kuvataan alueen rakenteellisen sosiaalityön tietotuotannon tapoja ja niihin liittyviä käytäntöjä, kuten lomakepohjaista sosiaalista raportointia, ilmiölähtöisiä sosiaalisia raportteja ja asiakastietojärjestelmästä saatavia raportteja. Suunnitelmassa kuvataan myös työryhmien ja muiden eri toimijoiden roolit rakenteellisen sosiaalityön toteuttamiselle. Lisäksi suunnitelmaan on kuvattu osaamisen vahvistamisen käytännöt ja rakenteellisen sosiaalityön viestintäsuunnitelma sekä toteutussuunnitelman päivittämisen käytännöt.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Rakenteellisen sosiaalityön toteuttamisen käytäntöjen juurtuminen edellyttää osaamisen vahvistamista rakenteellisesta sosiaalityöstä sekä jatkuvaa viestintää työn vaikutuksista. Lisäksi niin sosiaalityön ammattilaisten kuin johdonkin tulee olla sitoutuneita yhteisten käytäntöjen toteuttamiseen. Jotta ammattilaiset sitoutuvat esimerkiksi tiedon tuottamiseen, on johdon tasolla viestittävä tiedon hyödyntämisestä ja sen tuottamista toimenpiteistä. 

Toiminnan juurtuminen vaatii myös pitkäjänteisyyttä. Vaikuttamistyö ja rakenteiden sekä toiminnan muuttaminen voi viedä paljon aikaa ja siksi onkin syytä tarkastella työn tuloksia pitkällä aikavälillä. Lisäksi rakenteellisen sosiaalityön käytäntöjen toteutuminen edellyttää, että koordinointivastuussa oleva taho on nimetty ja käytännön toteutuksesta sovittu.  

Vinkit toimintamallin soveltajille
  • Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelman laatiminen on hyvä väline vahvistaa ja kehittää alueen rakenteellisen sosiaalityön käytäntöjä.
  • Suunnitelmaa on hyvä työstää osio kerrallaan tarvittavien toimijoiden kanssa.
  • Suunnitelman painopisteitä voidaan muuttaa rakenteellisen sosiaalityön toteuttamisen kehittyessä.
  • Sovittujen käytäntöjen toteutuminen myös jatkossa edellyttää, että rakenteellisesta sosiaalityön kokonaisuudesta vastaava taho ja rakenteellisen sosiaalityön käytäntöjen koordinoinnista vastaava henkilö on nimetty.
  • Myös organisaation johdolta tarvitaan vahvaa sitoutumista toiminnan ylläpitämiseen.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelmaan kuvatut käytännöt ja työryhmien kokoontumiset toteutuivat suunnitellusti. 

Kehittämistyön aikana lomakepohjaisten sosiaalisten raportointien määrä nousi aiempiin raportointikausiin verrattuna. Raportoinnit käsiteltiin rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelmassa kuvatulla tavalla. Lisäksi hankkeen aikana laadittiin suunnitellusti kaksi ilmiölähtöistä sosiaalista raporttia.

Tiedolla johtamisen prosessia rakenteellisen sosiaalityön tiedon hyödyntämiseksi tulee kuitenkin edelleen kehittää. Tavoitteena on luoda vahvemmat rakenteet informaation koostamiselle ja analysoinnille, jotta olemassa olevaa tietoa voidaan hyödyntää entistä paremmin ja systemaattisemmin tiedolla johtamisessa. Työhön tulee myös varata riittävät resurssit tiedon hyödyntämisen mahdollisuuksien parantamiseksi.