Poikkeamiin puuttuminen ja niistä oppiminen (RRP, P4, I1)

Palvelupoikkeamien havainnointi, raportointi, puuttuminen ja niistä yhteisesti oppiminen Helsingissä ikääntyneiden kotiin vietävissä palveluissa.

Toimintaympäristö

Helsingin kotihoidossa on kuukausittain noin 6000 säännöllistä asiakasta ja lisäksi kuntouttavalla arviointijaksolla noin 500 asiakasta kuukausittain. Henkilöstöä on kotihoidossa noin 1800.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Helsingin sotepe-toimialan sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluissa on käyty keskustelua erilaisten palvelupoikkeamien esiintyvyydestä, mutta niitä ei ole järjestelmällisesti raportoitu, tilastoitu tai ratkottu moniammatillisesti ja palveluiden rajat ylittävässä yhteistyössä. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Tarpeena on ollut selvittää järjestelmällisesti kuinka paljon palvelupoikkeamia todellisuudessa esiintyy, mitkä ovat niitä riskikohtia, joissa ne syntyvät ja kuinka prosesseja voidaan kehittää niin, että poikkeamat saadaan laskettua matalimmalle mahdolliselle tasolle ja että ne eivät näy asiakkaille. Toimintamallin kohderyhmänä näin ollen on sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen ammattilaiset eri palveluissa sekä palveluiden loppukäyttäjät (ikääntyneet kuntalaiset, heidän läheisensä ja omaisensa).

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Toimialan HaiPro-asiantuntijoita haastattelemalla kerrytettiin ymmärrystä ja tietoa järjestelmään ilmoitetuista poikkeamista. Toimintamallia on pääosin kehitetty projektihenkilöstön voimin, mutta kotihoidon, arviointitoiminnan ja Helsingin sairaalan johto ja asiantuntijat ovat olleet mukana seuranta- ja kehitystyössä. Palvelukokonaisuudessa on ollut alusta asti yhteinen tahtotila löytää ratkaisuja kuvattuun ongelmaan.

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on vähentää poikkeamia, välttää päällekkäistä työtä ja minimoida asiakkaalle aiheutuvaa harmia ja/tai haittaa.

Muutoksen mittaaminen

Poikkeamia alettiin kerätä systemaattisesti yksinkertaisella ilmoitusmenettelyllä. Ilmoitukset kirjattiin ja osapuolia ohjattiin lähes välittömästi oikeaan toimintaan. Jos paljastui, ettei tilanteeseen ollut yksiselitteistä ohjetta, sellaisen laatiminen käynnistettiin. Muutosta mitattiin puolivuosittain raportoiden johdolle ilmoitettujen poikkeamien määrä ja muutos edellisiin mittauspisteisiin nähden. 

Toteutussuunnitelma

Samalla kun poikkeamailmoituksia kerättiin, ohjattiin poikkeamassa osallisena olleita oikean toimintaan, selkeytettiin ohjeita tai käynnistettiin työ uusien ohjeiden laatimiseksi, jos yksiselitteisiä ohjeita ei vielä ollut saatavilla.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmän iäkkäiden ja monisairaiden tai vammaisten kotiin vietäviä palveluita voidaan järjestää kotihoidon omana toimintana, ostopalveluna tai palvelusetelillä. Kotiin vietäviin palveluihin liittyy myös esimerkiksi asiakasohjaus, gerontologinen sosiaalityö ja erilaisten tukipalveluiden järjestäminen.

Ideointi

Pohdittiin ilmoitusten viemistä yksiomaan HaiPro-järjestelmään, mutta yhdessä asiantuntijoiden kanssa todettiin, että osa poikkeamailmoituksista ei todennäköisesti täyttäisi poikkeaman kriteereitä.

Toisena vaihtoehtona pidettiin jonkinlaisen sovelluksen kehittämistä, mutta todettiin, että sen käynnistäminen olisi vienyt aikaa ja uuden järjestelmän käyttöönotto olisi myös kuormittanut työntekijöitä .

Idean valinta

Toteutettavaksi valittiin lopulta yksinkertaisin ja ammattilaisia vähiten kuormittava vaihtoehto; työntekijät ohjeistettiin tekemään ilmoitus sähköpostitse ilman tapauksen tunnistetietoja ja työryhmä kontaktoi ilmoittajan lisätietoja ja käsittelyä varten. Tämä työllisti toki käsittelijöitä jonkin verran, mutta todettiin kokonaiskuvassa helpoimmaksi ja vähiten resursseja kuluttavaksi vaihtoehdoksi.

Ratkaisun perusidea

Tavoitteena on luoda malli integroitujen palvelujen poikkeamien case-tarkasteluun ja poikkeamista oppimiseen. Malli on pyritty rakentamaan käyttäjälle helpoksi ja käyttöönoton kynnys matalaksi.

Mallin toimintaperiaate:

I-vaihe

  • havaittuaan mahdollisen poikkeaman tai muun toiminnan joka ei vastaa olemassa olevia ohjeita, työntekijä ilmoittaa asiasta ilmoitettuun sähköpostiin. Sähköposti on vapaamuotoinen, ja mikäli asia on haasteellinen kuvata, voi sähköpostiin laittaa vain yhteydenottopyynnön ja toivotun tavan ottaa yhteyttä
  • sähköpostiin ilmoitetut mahdolliset poikkeamat käsittelee projektin henkilöstö
    • perehdytään ilmoitukseen ja tarvittaessa ohjataan ilmoittajaa tekemään haipro tai sospro ilmoitus
    • tutkitaan tilannetta; onko kyseessä esimerkiksi puuttuva, virheellinen, tulkinnanvarainen tai ristiriitainen ohjeistus tai prosessi
    • laaditaan mahdolliset toimenpide-ehdotukset jotta vastaavat tilanteet voi jatkossa estää
    • tarvittaessa ollaan yhteydessä poikkeamaan liittyviin toimijoihin vielä erikseen
    • ilmoitetuista poikkeamista laaditaan säännöllisesti anonyymi yhteenveto joka toimitetaan eri toimijoiden johdolle

II-vaihe

  • kun poikkeama-ilmoituksia on kerätty riittävä aika (suunnitelman mukaan 1 vuosi), on mahdollista aineistosta havainnoida ilmiöitä tai toimintamalleja joihin on syytä toiminnan kehittämisessä keskittyä
  • poikkeamien määristä riippuen (mikäli poikkeamia ilmoitetaan runsaasti) laaditaan automatisoitu järjestelmä joka ilmoituksen saapuessa lähettää herätteen oikeille toimijoille
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Malli on esitelty kotihoidon yksiköille, kuntouttavalle arviointiyksikölle, asiakasohjaukselle sekä geriatriselle sosiaalityölle ja sen käyttöön on kannustettu käyttöönoton jälkeen toistuvasti.

Malli itsessään on kustannuksiltaan neutraali, eikä siihen sisälly tarvetta erillisten järjestelmien ylläpitoon. Ilmoitukset käsitellään osana omaa työtä.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamalli periaatteessa sopii hyvin erilaisiin toimintaympäristöihin, jossa tehdään palvelut ylittävää yhteistyötä. Kun ilmoitukset pidetään yleisluonteisena, ei henkilötietojen käsittelyä järjestelmän kannalta tarvitse miettiä. Toimintamallin soveltamisen edellytys on kuitenkin, että ilmoituksia arvellaan tulevan kohtuullinen määrä ja että käsittelevässä organisaatiossa on osoittaa ilmoitusten käsittelyyn luotettava, uskottava ja riittävän helposti lähestyttävä taho.

Jos toimintamallia lähtee soveltamaan, se vaatii johdon sitoutumista, tiedottamista, yliviestintää, asiasta muistuttelua ja kannustusta.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

I-vaihetta on toteutettu alkuvuodesta 2024 ja jo alkuvaiheessa todettiin, että lähtökohtaisesti taustalla on ollut puutokset prosesseihin sitoutumiseen tai ohjeiden sisäistämisessä. Toiminnan jatkuessa poikkeamien määrä on lähtenyt voimakkaaseen laskuun ja on todettu, ettei II-vaiheeseen suunniteltua automatisoitua järjestelmää näillä poikkeamailmoitusmäärillä ole kustannustehokasta toteuttaa. Eri toimijat onnistuvat työssään kiitettävästi, ja mahdolliset poikkeamat on yksilöistä riippuvia.